› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,391 - 9,400 (kaikkiaan 9,766)
1 2 3 … 939 940 941 … 975 976 977

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Nostokoukku 21.1.2026, 11:32

    En ole maanviljelijä, ainoastaan kasvimaanpitäjä. Mutta vanhat ukot sanoi ennen, että parempi syksyllä sian tonkima kuin keväällä kynnetty. Vaikuttaako talvi syksyllä kynnetyn pellon maan rakenteeseen positiivisesti? Tuota kai ukot sanonnallaan tarkoitti.

    Apli 21.1.2026, 11:57

    Metsänomistajat ovat suojelleet kaikessa hiljaisuudessa arviolta yli miljoona hehtaaria metsää, sanoo PTT | Uutissuomalainen | Keskisuomalainen

    Hiilinielut ne vaan kasvaa(:

    Kurki Kurki 21.1.2026, 13:34

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9

    Onko maapohjan 50 tonnissa elävä biomassa mukana?

    Kuvassa maaperän hiiltä näkyy olevan monessa kerroksessa humuksessa (kasvien hajonnut biomassa) lähes yhtä paljon kuin kivennäismaassa. Tästä humuksesta liukenee vesiin vesiä värjäävää TOC:tä.

    Juuret ja kannot runkopuun ja oksien ja lehtien lisäksi ovat elävää biomassaa, joidenka hiili pitäisi olla mukana metsän hiilinielua laskettaessa. Lisäksi maapohjassa on vaihteleva määrä kuolleen biomassan hiiltä sekä pysyvää pitempiaikaista hiiltä. En tiedä miten jakautuvat, mutta nuorempaa kuollutta hiiltä myös pitäisi laskea mukaan hiilinieluun.

    Vuonna Suomen 2023 Suomen hakkuusäästö oli 17,3 milj.m3, mutta sen CO2-nielu oli Luken mukaan  vain -13,2 Mtn-CO2 eli sidonta kerroin oli 13,2/17,2= 0,77. Tuo nielu vastaa vain runkopuun nielua. Miksi puiden muun osan biomassan hiili ei ole mukana.

    Linkissä edellä Ilvesniemi on laskenut 1 m3 (puukuution)  CO2-sidonnan näin. Kuivatilavuuspaino 0,45 tn/m3, josta puolet 0,225 tn/m3 on hiiltä C ja CO2-sidonta sitten 3,67*0,225= – 0,82 tn/m3.

    Eikö tuon hakkuusäästön nielun pitäisi olla 13,2/0,6= -22 Mtn-CO2?

     

    PenttiAKHakkinen 21.1.2026, 18:22

    Kurki kyseli minun kantaani Lettosuon päästötutkintaan. Hakkutähteistä tulisi 19 tn co2/ha ensimmäisenä vuotena. En keksi mitään järkevää selitystä. Katsoin noita hakattuja puumääriä. Näytti, että avohakkuuta ennen oli puuta n 275 m3/ha. Teollisuuteen hiukan alle 250 ja hakkuun runkopuutähteisiin n   27 m3. Jos oletetaan, että luontaisesti kuollutta runkopuuta oli myös, ehkä 8 m3 niin tulisi, että 10% vuodessa hajoavaa puuta olisi n 35 m3 /ha. (Luke näyttää käyttävän hukkapuulle 10% hajoamisnopeutta).

    Tätä jaetta hajoaisi ensimmäisenä vuotena 3,5 m3 ja toisena 3,1 m3.

    Oksiakin jää hakkuutähteiksi. Oletetaan oksaprosentiksi 20%. Oksia olisi siten n 55 m3. Näillä saattaisi olla hajoamisprosenttina 20%.

    Tätä jaetta hajoaisi ensimmäisenä vuotena 11 m3 ja toisena 9 m3.

    Juurakkojakin jää maan sisään hajoamaan. Eikö tuo juurakkojen osuus ollut 22% . 60 m3 jäisi biomassaa maan sisään. Luke näyttää käyttävän juurakoille 1% hajoamisarvoa. Jos oletetaan, että alueella on vanhoja osittain lahonneita juurakoita:

    Tätä jaetta hajoaisi ensimmäisenä vuotena  1 m3 ja toisena sama 1 m3.

    Yhteen laskulla saadaan, että ensimmäisenä vuotena hajoaisi puubiomassa 15,5 m3 ( 13 tn co2 / ha) ja toisena 13,1 m3 ( 11 tn co2 / ha).

    Yhteenvetona toteaisin, että nämä tutkijat saattavat käyttää eri hajoamisprosentteja kuin löytyy Luken sivuilta. Itseasiassa oksille en kerinnyt etsimään yksiselitteistä hajoamisprosenttia. Toisaalta, jos oksien elinikä on alle 5 vuotta niin sehän pitäisi olla lailla määrätty, että ne on kerättävä energiakäyttöön avohakkuilta.

    Pakahe Pakahe 21.1.2026, 18:34

    Kurki,

    Ilvesniemi on laskenut optimi, eli maksimi KUIVAN puuaineksen hiilen osuuden  ja saanut siitä muunnoksella mainitsemasi -0,82 tCO2/m3.

    2023 Suomen hakkuutilasto on runkopuu tuoreena, ei kuivana. Kun muutetaan “hakkuum³” → “kuiva-aine” → “C” → “CO₂”, käytetään usein hieman eri kertoimia kuin Ilvesniemen esimerkissä (esim. tiheys < 0,45, C-osuus < 0,50, ja vain runko, ei koko puu). Silloin päädytään helposti luokkaan ~0,7–0,8 t CO₂ / m³, ei välttämättä juuri 0,82.

    LUKE -13,2 MtnCO2 on jo nettotulos ja siinä on

    Elävä puusto: runko, oksat, lehdet/neulaset, juuret

    Kuollut orgaaninen aines: maapuut, karike, kuollut juuristo

    Maaperän hiili: kivennäis- ja turvemaiden orgaaninen hiili

    Lisäksi erikseen: harvested wood products (HWP), eli puutuotteiden hiilivarasto

    Laskelmasi -22 MtnCO2 olisi lähempänä totuutta, jos tarkasteltaisiin vain elävän biomassan muutosta. Luken luku -13,2MtCo2 on kuitenkin ”viivan alle” jäävä netto tulos, josta on jo vähennetty:

    Metsämaaperän päästöt (erityisesti suometsissä).

    Luonnonpoistuman (kuolleiden puiden) mätäneminen.

    Hakkuutähteiden hajoaminen.

    Tästä syystä ”sidontakerroin” näyttää keinotekoisen pieneltä – se ei kerro yhden kuution kyvystä sitoa hiiltä, vaan koko metsäekosysteemin hiilitaseen tilanteesta kyseisenä vuonna.

    Jos kuitenkin haluat verrata hakkuusäästöä LUKE inventaarioon, eikö oikeampi tapa laskea se olisi 17,3 (hakkuusäästö) x -0,82 (ilvesniemen maksimi)=-14,2 MtCO2, joka ei nyt ole mahdottoman kaukana LUKE inventaariosta (-13,2MtCO2)) , kun on ottaa huomioon hieman erilaisilla tiheys- ja C-kertoimet, hakkuu m³ on runkopuuta, ei koko puu ja maaperän ja kuolleen biomassan nettovaikutuksen.

    Mistä on peräisin 13,2/0,6=-22 MtnCO2 laskun jakaja 0,6?

     

     

    Kurki Kurki 21.1.2026, 19:51

    Mistä on peräisin 13,2/0,6=-22 MtnCO2 laskun jakaja 0,6?

    Tarkennan. Jaettava olisi Ilvesniemen kertoimella 0,82*17,2 (runkopuuta milj.m3))= -14,1 M tn-CO2  tai Luken kertoimella laskien n. 0,74*17,3= n. -12,7 Mtn-CO2. Koko puun elävästä biomassasta runkopuu on 0,6 (tarkemmin 0,58) eli hakkuusäästön CO2-nielu runkopuu+oksat+ juuret ym.  olisi n. 12,7 /0,6= 21,2 Mtn-CO2.

    Ei kai hakkuusäästön nieluun ole olemassa vähennyksiä. Täältä näkee miten metsien CO2-nielu lasketaan. Hakkuusäästön nielu runkopuuta+ kivennäismaan tase (SOM+DOM) + turvemaat (SOM+DOM).

    Puutuotteet (pitempiaikainen puutavara) lasketaan myös erikseen.

    Kun hakkuusäästö ilmoitetaan tilavuuden mukaan, niin sen kuivapainolla myös sen CO2-nielu lasketaan.

    Linkin (maankäyttösektori)  sivu 45 ja Taulukko 1.—— :https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

     

     

    Kurki Kurki 21.1.2026, 19:52

    Laitan tähän Ruotsin metsämaan nielulaskennan ja hakkusäästöjen linkit vertailuksi. Ruotsin CO2-kerroin hakkuusäästölle (m3) on n.1.0…1,1. Suomessa 0,77.

    https://yle.fi/a/74-20140329

    https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/

    Kurki Kurki 21.1.2026, 20:29

    Häkkinen : Yhteen laskulla saadaan, että ensimmäisenä vuotena hajoaisi puubiomassa 15,5 m3 ( 13 tn co2 / ha) ja toisena 13,1 m3 ( 11 tn co2 / ha).

    Linkin mukaan Lettosuon avohakkuun hakkuutähteiden osuus 1. vuonna oli n. 20 tn-CO2/ha (49%) ja toisena vuonna 14,3 tn-CO2/ha (41 %).

    Häkkisen laskelma on oikean suuntainen. Lähes nappiin tuo toinen vuosi.

    Linkistä ei selviä montako vuotta ottaa, että Lettosuo muuttuisi takaisin nieluksi, jota oli ennen avohakkuuta..

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552

    puutuomas puutuomas 21.1.2026, 22:52

    Miten venäjän metsien hiilivarastot, löytyykö laskelmia/linkkejä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.1.2026, 10:40

    Tässä julkaisussa on katsaus pohjoisiin havumetsiin yleisesti ja jotain tietoja Venäjästäkin.

    https://pure.iiasa.ac.at/id/eprint/17778/1/rapport-2021-11-sustainable-boreal-forest-management-challenges-and-opportunities-for-climate-change-mitigation-002.pdf

Esillä 10 vastausta, 9,391 - 9,400 (kaikkiaan 9,766)
1 2 3 … 939 940 941 … 975 976 977