Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,381 - 9,390 (kaikkiaan 9,766)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tupla

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se varmaan vaikuttaa hiilen jakaumaan, kun hakkuissa viedään pois nimenomaan maanpäällistä hiiltä, eli runkopuun osuus puista (vajaat 60 %) pois, ja loput eli latvus ja kannot ovat yleensä saaneet jäädä paikoilleen. Maaperään niistä kertyvä syöte ei ole 60 % puiden vuotuisesta kasvusta, vaan korkeintaan 40 %.

    Pitänee lopettaa kun alkaa huoltokatko.

    PenttiAKHakkinen

    Pakahe suoltaa täyttä puppua.
    Metsälehdessä oli taannoin juttu, jossa Ilvesniemi totesi, että Suomen metsiin on viimeisten 10 000 vuoden aikana kertynyt hiiltä n 50 tn/ha. Näkisin, että se on pysyvä maaperähiili. Ja mitätön osuus puuston 10 000 vuotisesta kasvusta. Muu puiden sitoma hiili palautuu kiertoon tavalla tai toisella.

    Puiden kasvu korreloi maaperähiilen kasvuun juurakkojen kautta. Tosin aikaa menee. Juurakoihin menee noin 22% runkopuun kasvusta. Jos kasvu on esim 6 m3/ha/vuosi niin juurakoihin menee 1,33 m3. Hiilenä 0,3 tn/ha/vuosi. Luke käyttää juurakoiden hajomisprosenttina 1%. Tarkoittaa, että 6 m3 vuosikasvu kerryttää maaperään lahoavan juurakon hiiltä 30 tn/ha. Avohakkuu ei pysty tähän paljoa vaikuttamaan.

    Pakahe Pakahe

    Akhakkinen

    ”Pakahe suoltaa täyttä puppua.”

    Tarkoitatko tällä kommenttiani ”Totta, ei jaksollisen kasvatuksen maaperän hiilivarasto tietenkään häviä”?

    Mielestäni se on juuri aivan sama asia mistä itse kirjoitat, eli suollamme molemmat täyttä puppua?

    Sanomani oli myös se, ettei Kurjen käyttämä 60/40 % suhde ole yleispätevä, suhde vaihtelee metsätyypistä ja metsän iästä riippuen, eli suhde toimii jossakin metsätyypissä tiettynä aikana, muttei yleisesti kaikkialla tai vuosikymmenestä toiseen metsän ikääntyessä.

    Tässä nyt menevät myös käsitteet taas sekaisin, Kurki kirjoittaa kommentoimassani kirjoituksessaan maaperän hiilestä, siis hiilestä joka ei ole elollisissa organismeissa.

    Sitten on biomassan hiili, johon kuuluvat myös juuret.

    Kurki kyllä seuraavassa kommentissaan lisäsi maaperän hiilivarastoon myös juuret.

    Häkkinen tarkoittanee viimeisellä lauseellaan, ettei avohakkuu vaikuta pitkässä juoksussa maaperän hiilivarastoon, näin voi olla kivennäismailla.

    PenttiAKHakkinen

    Pakahe lle sanoisin, että Kurki väittää, että 40/60 suhde toteutuisi vuosittaisessa kasvussa. Näinhän ei ole. Tuon suhdeluvun toteutuminen edellyttää useita hakkuukertoja ja muutenkin lähes 200 vuotista  metsänkäsittelyä. Johtuen siitä, että kasvunsa lopettaneiden juurakoiden hiilimäärä on samaa luokkaa kuin maanpäällisen elävän runkopuun  määrä keskimäärin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Edellä mainitsemani mallitus nro 2 ennusti, että avohakkuu alentaa maaperän hiilivarastoa verrattuna hakkaamattomaan alueeseen eli esim luonnonmetsään. Siinä ei ollut mukana jatkuvapeitteistä vaihtoehtoa.

    Kurki Kurki

    Kurki väittää, että 40/60 suhde toteutuisi vuosittaisessa kasvussa. Näinhän ei ole.

    Samaa mieltä.

    Suhde toteutuu pitemmällä ajalla ei vuosittain, sillä maapohjassa on myös pysyvää pitempiaikaista hiiltä puolet, joka sotkee.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9

    Ilvesniemen linkin mukaan  Etelä-Suomen metsien maaperässä olisi hiiltä n. 60 tn. Open  AI:n mukaan hiiltä olisi 60..100 tonnia, josta noin puolet olisi pitkäaikaista pysyvää ja toinen puoli uutta varastoa, joka täydentyy maanpäällisen biomassan hiilisyötteestä ja hajoaa vanhimmasta päästä.

    Tuon toisen Ilvesniemen linkin mukaan E-Suomen maapohjaan olisi kertynut n. 50 tonnia hiiltä 10 000 vuodessa, josta pysyvää lienee puolet ja muutokset hiilivarastossa olisivat vähäisiä.

    Keskimäärin runkopuuta 150 m3/ha olevan metsän elävissä juurissa ja kannoissa olisi hiiltä 0, 5*0,75*150/0,6/3,67= 25 C-tonnia hehtaarilla, josta puuttuu vielä pintakasvillisuuden hiili.

    Eikä tuota vaanhaa ja pysyvää hiiltä voi laskea mukaan hiilinieluun.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onko maapohjan 50 tonnissa elävä biomassa mukana? Tuo on aika loogista että maanpäällisen puubiomassan kasvaessa kasvaa myös maaperän hiilen määrä. Ellei hajotus kasva nopeammin kuin puusto, kuten viime vuosina on vaikuttanut käyneen – ainakin mallilaskelmien mukaan. Metsien kasvuhan on pysytellyt samalla tasolla jo jonkin aikaa.

    käpysonni käpysonni

     

    Mä nyt olen täys amatööri tässä asiassa, mutta miten se  metsän maaperään varastoitunut hiili lähtee katoamaan itsestään  vaikka puusto kaadetaan? Sitten vasta kun maaperää aletaan muokkaamaan,  tavalla tai toisella, niin sen jälkeen sitä hiiltä karkaa ilmakehään, kun maan pintaa rikotaan.

    Koska olen maajussi, niin nuo peltopuolen hiilijutut on tutumpia. Maan muokkaamattomuus, esim. suorakylvö ja jatkuva nurmiviljely sääatää maan hiilivarastoa, mutta erityisesti syyskyntö vapauttaa hiiltä ja siksi nykyään neuvotaankin että pitäisi pyrkiä viljelytspoihin, missä minimoidaan muokkausta, eli annetaan maan olla sängellä tai syyskasvilla yli talven ja muokataan maa vasta keväällä, eli kevätkyntö tai  kevytmuokkaus ennen kylvöä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Samalla lailla se hiili käyttäytyy metsämaassa kuin maatalousmaassa. Mitä enemmän lämpöä ja happea sitä nopeammin kuollut eloperäinen aines hajoaa. Esimerkiksi karikkeet ja hakkuutähteet. Osa niistä jää kuitenkin hajoamatta ja huuhtoutuu syvemmälle kivennäismaahan.

Esillä 10 vastausta, 9,381 - 9,390 (kaikkiaan 9,766)