Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,591 - 9,600 (kaikkiaan 9,766)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Nostokoukku

    Onkohan pikkuporvarien ( oikeaksi porvariksi kovasti haluavien )  mielestä maailmassa ainoatakaan asiaa joita luonnonsuojelijat ja ay-liike eivät ole pilanneet?

    käpysonni käpysonni

    Olli Mäki kirjoittaa MT:n yleisönosaston kirjoituksessa,  Pekka Kauppia lainaten  että  maailman metsien yhteenlaskettu hiilinielu on  noin 3,5 miljardia tonnia, maailman hiilidioksidipäästöt ovat 50 miljardia tonnia, joista fossiilisten polttoaineiden osuus on 37,5 miljardia tonnia. Jokainen ymmärtää siis että metsien hiilinieluilla ei ilmastonmuutosta torjuta, joten koko hiilinielupolitiikka pitää unohtaa, myös Suomessa.

     

     

    Visakallo Visakallo

    Eli tässä on suuressa mittakaavassa toteutunut se, että mielikuvat ovat syrjäyttäneet faktat. Se, mitkä tahot tämän ovat aiheuttaneet, on saatava selvitettyä ja asetettava vastuuseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jep, luvut ovat aika pahasti miinuksella, kuten käpysonni kertoi. Ei nielu- tai luonnonvarapolitiikka ole ihan hyödytöntä kuitenkaan. Voitanee olettaa, että fossiilisia tuprutellaan edelleen, mutta samaan aikaan uusiutuvia energioita kehitellään ja niiden tuottamat energiamäärät kasvavat nopeasti. Niiden rinnalla mm. prof. Markku Kulmala pitää sekä hiilivarastoja että -nieluja tärkeinä. Kasvavissa metsissähän on se vänkä piirre, että ne tuottavat vesihöyryä ja aerosoleja, ja näistä tiedetään, että ne vaikuttavat ilmastoon siinä missä hiilidioksidi ja metaanikin.

    Maankäytön muutosta eli metsien muuttumista maatalousmaaksi ja peltojen heikkenemistä (eroosiota) tulee estää. Kovin paljon ei puhuta metsitysprojekteista, mutta kai niitä edelleen on muuallakin kuin EU:n vähämetsäisissä maissa Irlannissa, Hollannissa ja Tanskassa. Metsänielut olisivat helposti, halvalla ja nopeasti käyttöön otettavissa oleva ilmastonmuutoksen vastainen keino – paljon nopeammin kuin tekniset hiilinielut.

    Voin vastata Visakallolle: sylttytehdas on EU:n komissiossa, siinä edellisessä, joka sääti EU:n ilmastolain. YK:lla ei tietääkseni hiilinielupolitiikkaa ole. Mutta kuka vastuuseen ja mistä? Iha ite ollaan sössitty tämä oma ilmastolaki kiirehtimällä. EU:sta ei ole toistaiseksi tullut miljardilaskuja eikä hakkuiden rajoituksia.

    Kurki Kurki

    Luonnontilaiset metsät eivät ole hiilinielu, vaan ovat ilmaston kannalta hiilineutraaleja.

    Luken mukaan Suomet metsät ovat hiilineutraalit, jossa mukana myös maapäästöt. Tätä taustaa vasten ei ole mitään järkeä keskustella erikseen ojituslaueiden maapäästöistä, kun ojitusalueiden puuston nielu korvaa maapäästöt kuten Lettosuolla ja pitää ne hiilineutraaleina. Ojitetun Lettosuon avohakkuualue ennen hakkuuta oli pieni nielu.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niinpä, mutta ei ole järkeä muuttaa luonnonmetsiä talousmetsäksi jotta ne saisi hiilinieluiksi. Ennemmin istuttaa uutta metsää sinne mistä se on hävitetty.

    Kurki Kurki

    Kyllä luonnon metsät voi ottaa talouskäyttöön ja ojittaa lisää soita metsää kasvamaan, kun nämä talousmetsät pysyvät hiilineutraaleina. Näin saadaan lisää raaka-ainetta puujalostukseen ja samalla työtä ja verotuloja lisää ja uusiutuvaa enegiaa korvaamaan fosssiilisia.

    Silti metsät olisivat hiilineutraaleja, jopa Luken laskemana.

    Ruotsissahan metsät ovat suuri hiilinielu, vaikka poistuma olisi suurempi kuin metsien vuotuinen kasvu.

    Ruotsin metsien poistuma on nyt n. 105 milj.m3 ja kasvu 125 milj.m3. Ruotsi voi lisätä hakkuita 10 milj.m3/v eli sen mitä Suomen hakkuita on vaadittu alemmaksi ja maa olisi silti hiilinielu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Talouskäyttö purkaisi luonnonmetsien ja soiden hiilivarastoja ja heikentäisi monimuotoisuutta. Silti puoltaisin itsekin sen lisäämistä monista syistä pohjoisen havumetsävyöhykkeen alihyödynnetyillä alueilla kivennäismaan metsissä.

    Kurki Kurki

    Talouskäyttö purkaisi luonnonmetsien ja soiden hiilivarastoja ja heikentäisi monimuotoisuutta.

    Luonnon metsien maapohjan hiilivarasto on vakaa ja asettunut suhteeseen 40%/60%. Nyt kuten Suomesssa ja Ruotsissa, jossa talousmetsissä on 2-kertainen puumäärä, niin maapohjan hiilivarasto alkaa kasvaa ei vähentyä (vert, ruotsin maaperätutkimukset)  ja enemmän puuta antaa suuremman hiilivaraston.

    Onhan niitä luonon metsiä, joissa puuta on 1000 m3/ha (Isojaon metsä) mutta paljon olisi myös heikko puustoista kitumetsää ja itsemurha kuusikoita, joidenka kasvu ja puumäärä nykyään metssien parannusohjelmien jälkeen on kokonaan toista luokkaa kuin luonnontilaisena. Parhaiten kasvavissa talousmetsissä saavutetaan Vesijaon puumäärä jo 70..100 vuodessa.

    Tekokoäly (AI) sanoo:
    Suomen metsien puumäärä (puuston tilavuus) luonnontilaisena olisi todennäköisesti pienempi kuin nykyinen metsätalouskäytössä oleva määrä, vaikka se sisältäisi huomattavasti enemmän lahopuuta ja vanhoja, suuria puuyksilöitä.

    Onko olemassa lajien uhanalaisarviota luonnon metsistä? Mistä tulee käsitys, että luonnon metsissä ei olisi lajien uhanalaisuutta? Vanhoissa metsissä lajien monimuotoisuus romahtaa ja kun luonnon metsissä niitä vanhoja metsiä lienee suhteessa enemmän, niin siihen en usko, että luonnon metsissä ei olisi lajien uhanalaisuutta mitaten niillä mittareilla miten metsien lajit nyt arvioidaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jaa. Jos jätät hetkeksi rauhaan vanhat metsät ja mietit vaikka vaihteeksi liito-oravia?

Esillä 10 vastausta, 9,591 - 9,600 (kaikkiaan 9,766)