› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,601 - 9,610 (kaikkiaan 9,622)
1 2 3 … 960 961 962 963

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 19.2.2026, 11:55

    Luonnon metsissä tietenkin nämä metsätyypit olisivat kaikki (LC)=Liest Concern eli elinvoimaisia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.2.2026, 12:06

    Mistähän se tekoäly tuollaisen keksi? Kyllä tutkijat ovat mielestäni sillä kannalla, että luonnonmetsien maaperän suuret hiilivarat huomioiden (joihin talousmetsä ei pääse), ne yleensä voittavat varastojen suuruudessa. Mieti Kurki sitä miten paljon talousmetsästä viedään biomassaa pois. Meidän oloissa kun ei yleensä tule suuria tuhojakaan.

    Kurki Kurki 19.2.2026, 12:30

    Jos pitäisi Pyhä-Häkkiä esimerkkinä vanhoista metsistä, niin kai niihin hiilimäärin talousmetsissä päästään. Oliko siellä se 0,5 ha metsäalue, jossa 1000 m3/ha puuta? Siihen nyt ei päästä. Mutta on paljon kuivaa kangasta ja itsemurha kuusikoita. Metsänparannus keinoista paras on auraus ja ojitusmätästys, joka siirtää Pohjois-Suomen kasvuolosuhteita 500 km etelämmäksi.

    Ei kai Suomessa enää hakattaisi jo suojeltuja metsiä l. luonnon metsiä, vaan voisi lisätä metsäpinta-alaa ojittamalla ravinteikkaita tai tuhkalla lannoittaa turvepohjaisia soita ja joutomaita kuten vasta Matti Kärkkäinen Ventosuolla. Nämä ojitukset ovat pitkässä juoksussa hiilineutraaleja kuten kaikki tähänkin mennessä hyvin metsää kasvavat ojitetut turvemaat.

    PenttiAKHakkinen 19.2.2026, 15:47

    Täällä näkyy taas nousseen kiistelyyn luonnonmetsät vs talousmetsät.

    Sanoisin, että Kurjella on väittämissään asioita, joita kannattaisi miettiä. Sinänsä en yhtään ihmettele, että AJ esittää vastaväitteitä, jotka perustuvat täysin ns vihreään tieteeseen.
    Otetaan käsittelyyn metsäojitettujen soiden hiilineutraalius. Sanoisin, että pitkässä juoksussa ojitettujen suometsien on pakko olla vähintään hiilineutraaleja, jos niissä vuosikasvu on suurempi kuin maaperäpäästö. Tällöin vihreän tieteen edustajat alkavat vänkäämään nieluasioita. On aika selvää, että koska talousmetsän nielu (kasvu-poistuma) on pitkässä juoksussa nolla niin maaperäpäästö kääntää ojitetut suometsät päästölähteeksi.

    Toisaalta on syytä ottaa käsittelyyn hakkuupoistuma. Sanoisin, että se käytetään pääosin korvaamaan fossiilisia tai yhteiskunnan kannalta vältttämättömiin hyödykkeisiin. Tällä ajatusmallilla esim luonnonmetsien kokonaisbiomassa häviää talousmetsille n 50 vuodessa. Sen 50 vuotta voi laskea myös jo käytetyksi. Jolloin olemme tällä hetkellä kokoajan voitolla hiilen ilmakehäpitoisuuksien kannalta verrattuna luonnonmetsiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.2.2026, 16:17

    En ole kai väittänyt suometsistä muuta kuin mitä khk inventaario laskee.

    Pentillä on hyviä ajatuksia, mutta niiden täsmällinen laskeminen ja soveltaminen ilmastotieteessä voi olla hankalaa, ja jätän tuon ainakin itse alan ihmisille.

    Edellä oli siis itselläni kyse luonnonmetsien hiilivarastoista verrattuna talousmetsiin – ei ilmastovaikutuksista. Vaikutuksissa on ongelmana rajaus: mitä systeemiä tarkastellaan. Sama vaikeus kuin mihin törmätään hakkuiden vähentämisen ilmastovaikutuksissa. Mitä aikaväliä ja mitä aluetta tarkastellaan, siitä riippuen päädytään eri päätelmiin. Siksi poliitiikka on vaikeaa.

    Meillä Suomessa on jonkin verran mahdollista metsittää joutoalueita ja tuhkalannoittaa. Uusia soita ei suositella ojitettaviksi monesta syystä.

    Vihreä tiede – mitä se on? Käypä Pentti kertomassa tuo Hesarin lukijoille että AJ edustaa sitä, niin eivät kyllä usko!

    PenttiAKHakkinen 20.2.2026, 11:36

    AJ kyseli mitä on vihreä tiede.
    Sen verran voin asiaa valottaa, että siinä etsitään ensin syyllinen ja sitten, yleensä keksitään, todistusaineisto. Karjatalous/metaani on hyvä esimerkki. Metsäpuolella taas metsän nielu. Nielu on derivaatta. Mutta vihreässä tieteessä aletaan tutkia nielun muutosta. Siis nielun derivaattaa . Ja sitä verrataan fossiilisen käytön päästöjen (derivaatta) muutokseen. Saadaan ilmakehän hiilipitoisuuden 2. derivaatta ja niitä aletaan vertailla. Tuloksena on, että metsän hakkuiden lisäys on todellinen ilmastopahis mutta fossiilisten päästöjen vähentäjä (vrt Kiina) on todellinen ilmastopyhimys.

     

    Kurki Kurki 20.2.2026, 19:54

    Tässä hyvä esimerkki Vihreästä oikeudesta on Matti Kärkkäisen ojitus. Avainsanat ovat ”voi olla”.

    Vaasan Hallinto-Oikeus.

    Oikeuden mukaan ojituksista on voinut aiheutua pilaantumista alapuolisessa vesistössä.

    Metsätalouden ojitushankkeiden ympäristövaikutuksista on olemassa vahva  tutkimusnäyttö. Ojitus lisää suolta tulevia typpi- ja fosforipäästöjä, liuenneen orgaanisen aineen ja kiintoaineen kuormitusta sekä maaperän
    hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Nykytiedon valossa ojitettujen soiden päästöt ovat pitkällä aikavälillä suurempia kuin ojittamattomien soiden päästöt, vaikka ojitusalueilla ei olisi pitkään aikaan tehty mitään toimenpiteitä.
    Ympäristöriskit korostuvat, jos ojitettava alue sijaitsee lähellä vesistöä tai
    alueella, jossa tavataan happamia sulfaattimaita.

    Kaikelle tuolle on olemassa vahva näyttö tutkimuksessa MetsäVesi raportissa 2020, että on vihreää roskaa. Metsätalouden osuus koko TOC-kuormasta vesiin on 4%ja loput 96% tulee metsä- ja maaluonnosta taustakuormana. Valuma-alueilla mitaten luonnontilaisen ja ojitetun ero olisi vain n.10%.

    Lainaus sivulta 44 MetsäVesi Raportista vähättelee eroa: ”Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla (22,1 mg/L) verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L)

    Tässä tutkimuksessa ojittamattomien ja ojitettujen soiden TOC-kuormaerosta Mika Nieminen pohtii tuleeko ero ojitusalueella kasvavasta puustosta. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048969721002163

    Metsänhoitosuosituksissa esitetään muun ohella ohjeelliset ojasyvyydet, sarkaleveydet ja suojavyöhykkeet, joilla voidaan hallita kiintoaine-, ravinne- ja humuskuormitusta.

    Suojavyöhykkeet (-kaistat) ovat juuri niitä , joista suurin osa TOC-kuormasta vesiin tulee. Ojitusalue on 10 vuodessa istutuksesta hiilinielu ja siitä eteenpäin talousmetsänä hiilineutraali ikuisuuteen.

    https://tuomioistuimet.fi/material/sites/oikeus_hallintooikeudet_vaasanhallinto-oikeus/hallinto-oikeuden-ratkaisuja/n1y1k0122/VHaO_paatos_12.2.2026_nro_133_2026_dnro_1625_2024.pdf

     

    PenttiAKHakkinen 20.2.2026, 21:32

    Ylempänä selvitin ns vihreän tieteen perusasioita. AJ ei ehkä hahmottanut itseään noilla perusteilla. Yleensä vihreän tieteen tunnistaa myös esim metsien nieluväittämistä. Nielu ei kuulu metsän kasvuun mitenkään. Sitä voi olla jonkin aikaa, mutta kyllä se häviää. Pääjohtaja Taalas kuvasi metsän nielun lisäämistä sanalla kertapaukku. Sitähän se on. Näyttää siltä, että nämä, jotka jauhavat metsän nielusta ja sen erinomaisuudesta, uskovat jopa siihen.
    Minä muistan tarkkaan jopa paikan missä olin raivaamassa n 6 vuotta sitten, kun tulin siihen päätelmään, että metsän nielu on täyttä huuhaata. Olin raivaamassa n 10 vuotista kuusentaimikkoa. Maanmuokkaus oli tehty, mutta hakkuujätteitä tai kantoja ei oltu poistettu. Kyseisellä alueella ei ollut oikeastaan mitään selvää merkkiä aikaisemmasta yli 300 m3/ha olleesta kuusikosta. Muutama isompi kanto näkyi ja joku lumpin luhistunut pätkä. Ei siellä mitään biomassan varastokertymää ollut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.2.2026, 06:38

    Nielu on kai IPCC:n ja poliitikkojen keksintö – samoin kuin on hiilineutraalius. Asia itsessään lienee käsitelty jo riittävän tarkkaan ja moneen kertaan.

    konstapylkkerö2 21.2.2026, 06:52

    Jalostetun alkuperän puusto kerää kasvaessaan CO2 :a enemmän kiertoaikana kuin edellisen sukupolven puusto ehti kerätä. Kantojen ja paksujuurien hiili pysyy pääosin hyvin pitkään . Miksipä se kaikki Ei vaikuttaisi positiivisesti metsän  hiilitaseeseen.

Esillä 10 vastausta, 9,601 - 9,610 (kaikkiaan 9,622)
1 2 3 … 960 961 962 963