› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,791 - 9,800 (kaikkiaan 9,817)
1 2 3 … 979 980 981 982

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 21.5.2026, 12:21

    Kyllä, maaperäasiat ovat tärkeitä, mutta Ruotsin laskentatapa on niin kallis että ei taida tulla meillä kyseeseen. Ei ole myöskään tarkempi, kun yritetään havaita pieniä muutoksia suuressa kokonaismäärässä.

    Turvemaiden päästölaskentaa pitää tarkentaa. Voi olla että vanhojen ojitusten päästöt turvekankailta ja turvepelloilta ovat tulleet yliarvioiduiksi. Ehkä pitkään ojitettuna ollut maaperä lähenee ominaisuuksiltaan jo multamaata ja kangashumusta, joten eri aikaan ojitetut päästelevät eri lailla. Lisäksi suometsissä uudelleensoistuminen sekoittaa arviointia.

    Syken hiililaskuri on mielenkiintoinen. Nyt kuluva hiilinielulaskennan EU-tavoitekausi 2026-2030 saatettaisiin hoitaa kunnialla maltillisin hakkuiden pienennyksin. Saavutettaisiin myös ehkä meidän oma hiilineutraaliuden tavoitevuosi 2035. Ollikainen ja Pukkala ennustivat, että jos nyt himmaillaan ja kerätään metsiin lisää puustopääomaa, hakkuita voidaan myöhemmin taas kasvattaa. Se jää vielä arvoitukseksi mitä pitkällä aikavälillä kohti 2050 tapahtuu, mutta ken elää se näkee.

    Scientist Scientist 21.5.2026, 13:34

    Onko se Ruotsin maaperä näytteenottoon perustuva malli niin kallis kun näytteet otetaan kerran 10 vuodessa. Näytemääräkään ei ollut valtava ja analytiikkaa voidaan automatisoida. Meillä yritetään saada suht kohti epävarmalla ja lämpötilariippuvaisella mallilla tulokset joka vuosi.

    MaalaisSeppo 21.5.2026, 13:41

    Mikähän olisi hakkuiden himmailumekanismi? Joku kallis hallintohimmeli? Nyt markkinat hoitavat himmailun ilmaiseksi ja hyvä niin. Taitavat hakkuut tänäkin vuonna supistua merkittävästi.

    Kurki Kurki 21.5.2026, 14:01

    https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-alueittain-2025

    https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-alueittain-2024

    Eipä noissa edellisten vuosien luvuissa suuria eroja ollut. Viime vuonna jossain vaiheessa näytti, että hakkuukertymä laskee.

    Saa nähdä miten tämä vuosi kehittyy.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.5.2026, 14:38

    MS: ei himmailuun oikein hyvää mallia vielä ole. Hiilivuokra ei ole varma tapa: jos joku vaikka pidentää kiertoaikaa luonnonarvomarkkinoilla, joku toinen voi kuitenkin hakata vastaavan määrän. Jos metsäteollisuus sitoutuisi ilmastotavoitteet toteuttaviin hakkuumääriin, se ratkaisisi asian.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.5.2026, 21:35

    ”Hiilivarastoja on suojeltava.” Metsäopiskelijan mielipide Hesarissa.

    isaskar keturi 25.5.2026, 08:43

    Post | LinkedIn Tässäpä selkeä kooste siitä, mitä metsäsektorilla on tehty asian eteen!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.5.2026, 09:54

    Tiivistelmä professori Ilkka Leinosen Linkedin-tekstistä aiheesta metsäalan ilmastovaikutukset.

    1) Metsien hiilivaraston kasvattaminen. Vuoden 1990 jälkeen metsien kumulatiivinen nettohiilinielu on ollut massiivinen, yli 1000 Mt CO2e.

    2) Puutuotteiden hiilinielu. Puutuotteisin on vuoden 1990 jälkeen varastoitunut yli 100 Mt CO2. Tämä varastonlisäys on syntynyt lähinnä sahatavarasta ja puurakentamisesta, ja se on ollut merkittävä tekijä Suomen hiilinielujen tuottamisessa.

    3) Fossiilienergian korvaaminen. Metsäenergia on korvannut fossiilienenergiaa ja vähentänyt fossiilisia päästöjä, varovaisen arvion mukaan yli 500 Mt CO2.

    Lopputulos

    Kun lasketaan yhteen hiilivarastojen muutokset ja fossiilisen energian korvaaminen, huomataan että metsäsektorin ilmastohyöty on pelkästään vuoden 1990 jälkeen ollut yli 1700 miljoonaa CO2-tonnia. Tästä luvusta puuttuu edelleen suuri osa metsäteollisuuden muita substituutiovaikutuksia, kuten betonirakentamisen ja muovipakkausten korvaaminen, sekä vientituotteiden energiahyödyt.

    Kurki Kurki 25.5.2026, 13:46

    yli 1000 Mt CO2e.

    Runkopuuvarasto noussut 1960-luvulta 1500 milj.m3 nykyiseen noin 2550 milj.m3:n eli 1050 milj.m3, jonka elävän biomassan CO2-sisältö oksineen ja juurineen olisi 1,3*1050= 1365 Mt-CO2.

    Maaperässä oli CO2-varastoa 1960-luvulla 40%/60% periaattella laskien runkopuuvarannosta 1,5*1500= 2250 Mtn-CO2.

    Runkopuun kasvun lisäyksen 1050 milj-m3 CO2-varastolisäys olisi 1,5*1050= 1579 Mt-CO2. Edellyttäen, että maapohjan CO2-varasto olisi tänä aikana 60 vuodessa kasvanut vuosittain ja saavuttanut nyt suhteen 40%/60%.

    Scientist Scientist 25.5.2026, 14:04

    Suomessa poistumaksi laskettiin 16 milj m3 kuollutta puuta. Tästä puolet 8 milj m3 lahopuuta ja sen poistumaan sekä toiset 8 milj m3 hakkuutähteitä.

    Näillä on melko suuri vaikutus vuosittaiseen hiilinieluun. Vielä pieni epäilys että Ruotsissa hakkuutähteet lisäävät nielua kun meillä ne pienentävät sitä. Naturvårdverketin  Kant väitti että Ruotsi on saavuttanut ison maaperänielun suurilla hakkuilla. Suomessa vaikutus näyttää olevan päinvastainen.

Esillä 10 vastausta, 9,791 - 9,800 (kaikkiaan 9,817)
1 2 3 … 979 980 981 982