› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,821 - 9,830 (kaikkiaan 9,838)
1 2 3 … 982 983 984

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kahlschlag Kahlschlag 9.6.2026, 18:59

    Kyllä nostaa ja lisää metaanin tuotantoa. Mutta Luken viimevuotinen, Metsälehdessäkin uutisoitu tutkimustulos nauratti minua suuresti, kun se tyrmää täysin ennallistamisen vahingollisena, sillä Luken mukaan ennallistettu suometsä – metsä siis hakataan päältä pois – on kuitenkin seuraavat 100 vuotta hiilidioksidin lähde, vaikka hyväuskoiset ennallistajatollot muuta uskoivat.🤣

    Kurki Kurki 9.6.2026, 20:57

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/hakkuut-eivat-lisaa-turpeen-hajoamista-ravinteikkaissa-suometsissa

    Hakkuut eivät lisää turpeen hajoamista ravinteikkaissa suometsissä

    Kyllähän on ristiriitaista. Vasta ehdittiin tottua propagandaan ” Aukkohakkuut lisäävät ojitettujen turvemaiden CO2-päästöjä erityisesti ravinteikkailla suo-ojituksilla”.

    Mm. Lettosuotutkimuksessa turvemaapäästöissä oli hakkuutähteetkin mukana ja otsikot lehdissä ” Avohakkuu nostaa turvemailla CO2-päästöjä +30 tn/ha/v.” Todellisuudessa siinä oli hakkuutähteiden osuus ensimmäisenä vuonna 20 tn/ha/v.

    Ja nyt avohakkuut laskevatkin turpeen hajoitusta ravinteikkailla ojituksilla eivätkä muuta mitään vähäravinteisilla. Samoin on poimintahakkuilla ei mitään etua muihin hakkuutapoihin turvemaapohjan CO2-päästöissä.

    – Respiration decreased only in nutrient rich drained peatland forests after harvest

    – In nutrient poor sites respiration did not change or even increased after harvest

    Kun huomioi sen, että kuivatus (ojitus) poistaa luonnontilaisten soiden metaanipäästöt, niin kaikki suo-ojitusten maapäästöt lienevät ilmaston kannalta hiilineutraaleja eli ovat verrattavissa kivennäismaihin.

    Scientist Scientist 10.6.2026, 11:00

    Katsoin vähän Kanadan metsien tilaa. Olleet päästö lähde koko 2000 luvun, mutta ovat silti valtava hiilivarasto. Varsinkin maaperä . Siellä ei ilmeisesti käydä sellaista kiihkeää hiilinielukeskustelua kuin Suomessa. Enemmän huomio kiinnittyy laajoihin metsäpaloihin ja hyönteistuhoihin ja niiden estämiseen. Jatkuva kasvatus lienee lähes tuntematon asia.

    https://publications.gc.ca/collections/collection_2025/rncan-nrcan/Fo4-235-2024-eng.pdf

     

     

     

    käpysonni käpysonni 10.6.2026, 11:05

    https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/10YfCNcR1zPustaRbJvGQF?referrer=fmi-mobile-app

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.6.2026, 11:40

    On tuo aivan uskottava tulos, että rehevällä turvemaalla nopein tapa alentaa vesistö- ja ilmastopäästöjä on nostaa veden pintaa eli tehdä avohakkuu. Hakkuutähteiden hajoamisen vaikutus lienee aina samaa luokkaa riippumatta siitä ollaanko kivennäis- vai turvemaalla. Vaihtoehtona voi olla ennallistaminenkin, mikäli alueella on paksu turvekerros ja/tai monimuotoisuusarvoja.

    *

    Uudella Ilmatieteen laitoksen menetelmällä jos tekisi analyysin valtion kustantamana kaikille peltolohkoille, niin päästöarvio tarkentuisi paljon.

    Visakallo Visakallo 10.6.2026, 13:47

    Olenko nyt ymmärtänyt oikein, että tähän asti Suomen EU:lle ilmoittamat turvemaiden ja ilmeisesti muidenkin maapohjien ja metsien päästöarviot onkin vedetty hatusta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.6.2026, 14:05

    Et ole ymmärtänyt oikein – tai jos ”hatulla” tarkoittaa tutkijoiden aivoja, niin sitten kyllä. Epävarmuus vaihtelee mitattavasta muuttujasta toiseen. Esimerkiksi Suomen metsien puuston määrän ja hakkuupoistuman arvion epävarmuus on hyvin pieni, kun taas kaikki maaperään liittyvät mittaukset ovat epävarmoja. Kuten on moneen kertaan keskusteltu tässä ketjussa.

    Visakallo Visakallo 10.6.2026, 14:25

    Miksi sitten joku Kotiahon politbyroo pelottelee jollain miljardien päästömaksuilla, jos päästöjen määrät ovat noin epävarmoilla pohjilla? Eihän sellaisia maksuja maksaisi mikään muu EU-maa kuin kuin Suomi, eikä lopulta sekään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.6.2026, 19:09

    Varmaan paneelit pelottelevat saadakseen hakkuurajoitukset voimaan. Se on paneelien tehtävä: kertoa miten päästään niihin politiikkatavoitteisiin mihin on maana sitouduttu.

    Aika moni on sitä mieltä, kuten itsekin olen, että ei nykyisen epävarman laskelman pohjalta voida määrätä päästömaksuja. Mitä hyötyä sellaisista olisi – eikö kannattaisi nekin rahat sijoittaa päästöjen vähentämiseen?

    Millä logiikalla vuotuinen hakkuu edes on päästö, kun puuston määrä ei vähene, ts. vuosittain hakataan vain sama määrä kuin mitä on kertynyt puustoon. Turvemaaperän päästö kaipaa kyllä meiltä pienennystoimia.

    Kurki Kurki 10.6.2026, 20:16

    https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/10YfCNcR1zPustaRbJvGQF?referrer=fmi-mobile-app

    Hyvä että muutkin laskevat hiiliinieluja Luken lisäksi. Tästä laskentamenetelmastä oli jo tuloksia.

    Luken laskemiin nieluihin verrattuna menetelmä antoi 2-kertaisen CO2-sidonnan nurmi- ja kesantopelloilla ja viljapelloilla 30% enemmän.

Esillä 10 vastausta, 9,821 - 9,830 (kaikkiaan 9,838)
1 2 3 … 982 983 984