› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 9 vastausta, 9,831 - 9,839 (kaikkiaan 9,839)
1 2 3 … 982 983 984

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 10.6.2026, 22:33

    Varmaan paneelit pelottelevat saadakseen hakkuurajoitukset voimaan.

    ”SDP:n ajattelussa ei ole hakkuurajoituksia”, sanoo Tytti Tuppurainen.

    Vihreiden ja V-liiton ajattelussa varmasti on tällaista hybrivaikuttamista, kun hakkuurajoituksissa on kaksi vaikutusta hyvä ja vahingoittava.

    Hyvää  on, että  ”maailma pelastuu” , jota kaikki toivoo ja se Suomea vahingoittava Putinin toive on, että ”Suomen talous heikkenee ja Suomen apu Ukrainalle vaikeutuu”.

    Visakallo Visakallo 11.6.2026, 07:04

    Demareitakin alkoi jo aivan oikeasti hirvittää, mitä tapahtuisi, jos kaikki kaavaillut ja jo nyt käytössä olevat hakkuurajoitukset toteutetaan. Joku oli alkanut puoluetoimistossa laskea, kuinka monta sahaa ja tehdasta sulkeutuisi Suomesta, ja jopa nopealla aikataululla. Joku muisti senkin, että Venäjältä ei puita enää saakaan.

    Isäntälinja 11.6.2026, 12:00

    Muistaakseni soiden hiilipäästöt lasketaan pohjoiseuroopan keskiarvolla, joka sitten kerrotaan GTK:n maaperäkartoista löytyneillä pinta-aloilla.  Kyllä siinä on tarkkuus kohdallaan 😉

    Kurki Kurki 11.6.2026, 12:32

    Hakkuutähteiden hajoamisen vaikutus lienee aina samaa luokkaa riippumatta siitä ollaanko kivennäis- vai turvemaalla.

    Lettosuon tutkimuksissa näkyy olleen antaa tukea poimintahakkuille ja osoittaa kuinka paljon parempia ne ovat aukkohakkuihin nähden ilmaston kannalta ja siksi hakkuutähteetkin ovat mukana.

    https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552

    Nämä samat vanhat tutkimukset ovat myös olleet pohjana uusille linjavedoille kuten nyt, että ”aukkohakkuut eivät lisää turpeen hajoitusta”.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.6.2026, 13:13

    Orgaaninen maaperä inventoidaan VMI:ssä suokasvillisuuden peittävyyden perusteella, yli 75 % vai ei. En tiedä miten tuo mahtaa toimia turvekankailla kun niillä ei periaatteessa kasva suokasveja. Johtaako org. maaperän pinta-alan aliarvioon metsämaalla vai miten tämä on ratkaistu?

    Linkin raportista luku Forest land) löytyy lisätietoja khk-inventaariosta.

    Eri suotyypeille on käytössä maaperän ja kuolleen orgaanisen aineksen päästökertoimet. Kts. Appendix 6f s. 414 raportissa:

    https://unfccc.int/sites/default/files/resource/FI_NID_UN_2023_2025-04-15.pdf

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.6.2026, 13:15

    Turvemaan päästöjen laskenta kaaviona. Näkyy mm. että FTYPE-jakauma eli kasvupaikkojen pinta-alat saadaan VMI-koealoilta.

    https://metsanomistaja.blogspot.com/2025/02/

    Kurki Kurki 11.6.2026, 20:44

    https://unfccc.int/sites/default/files/resource/FI_NID_UN_2023_2025-04-15.pdf

    Sivulla 322 on Taulukko 6.1-2, joka on yhteenveto maankäyttösektorilta.

    Tilastokeskus on julkaissut tuosta linkistä ainakin vuoteen 2020 asti suomenkielisen version. Sama taulukko 1.7 sivulla 45.

    https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

    Kurki Kurki 11.6.2026, 20:56

    https://metsanomistaja.blogspot.com/2025/02/

    Kyllä kai niitä laskelmia on, mutta pitäisi kyllä olla myös jokin helpompi tapa.

    Miten olisi tarkka jokapojan maahan tökättävä CO2-mittari metsän maapäästön mittaamiseksi ravinteikkailla suo-ojituksilla (kasvu 3..10 m3/ha/v)?

    Vähäravinteisilla suo-ojituksillahan (kasvu 2..3 m3/ha/v) ei maapäästöjä ole. Voivat olla jopa pieni nielu luokkaa luonnontilaiset suot.

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.6.2026, 13:19

    LULUCF eli maankäyttösektori on kauimpana 2030 tavoitteestaan Ruotsissa, Suomessa ja Ranskassa. Jos saisimme turvemaiden päästöjä pienemmiksi, gappi pienenisi.

    Suurin matalalla roikkuva hedelmä lienevät metsäojitetut suot, joilla turhan syvät ojat pitäisi mataloittaa. Turvepeltojen osalta pitäisi paukkuja sijoittaa päästöjen mittaukseen (kuten Kurki ehdotti) ja maalajien inventoinnin tarkentamiseen. Sama koskee turvekankaita: kuinka suuri osa niistä on vielä suokasvien tai turvekerroksen paksuuden puolesta luokiteltavissa turvemaiksi? Entä uudelleensoistuminen metsämailla?

    https://climate.ec.europa.eu/eu-action/climate-strategies-targets/progress-climate-action/eu-climate-action-progress-report-2025/chapter-4-land-use-sector_en

    Kts. kuva blogistani kun en osaa julkaista kuvaa täällä:

    https://metsanomistaja.blogspot.com/

Esillä 9 vastausta, 9,831 - 9,839 (kaikkiaan 9,839)
1 2 3 … 982 983 984