Keskustelut Luonto Metsot

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 59)
  • Metsot

    Kertokaapa asiaa paremmin tuntevat, miten nämä asiat oikein ovat. Tähän asti kun on aina selitetty, että metsojen ja teerien väheneminen on johtunut avohakkuista ja metsänhoidosta. Millä tavalla metsänhoito on muuttunut, kun niitä metsoja on nyt ihan metsästettäväksi asti? – Vai onko mahdollisesti kaikki nämä vuodet haukuttukin väärää puuta?

  • mehtäukko

    On haukuttu.

    Luonnon olosuhteet pesintä-aikana ratkaisevat niin paljon: lämpötilat, ruoka,pedot,taudit…

    Kaikenlainen vastarannan vihreä saasta osoitti taas kerran tyhjänpäiväisyytensä. Sitä on niin ”tutkimuksessa” kuin propagandassa.

    hatelo

    No kaikkihan yhtään metsoa ja linnustusta tietävät on tienneet sen jo kauan, että eniten lintua on suojaisissa mäntyvaltaisissa nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä. Metso tykkää niistä, on suojaa ja marjaa. Ei sysipimeissä vanhoissa metsissä ole mitään ruokaa. Metso vaatii metsää ja sitä on kaikki yli 8 metrinen männikkö. Ojitetut rämeet ja kumpuilevat talousmänniköt on parhaita soidinpaikkoja. Olen elänyt metsojen parissa ja soidinpaikkoja kartoittanut kymmenittäin viineisen kolmenkymmenen vuoden aikana, joten kokemusta on. Syksyt menee pystykorvahommissa ja keväät soitimilla. Itä- ja Pohjois-Suomessa on nykyään erinomainen metsien rakenne metson tarpeisiin ja lintukanta varsin ok. 2-3 km välein on tasaisesti soidinpaikkoja ja yllättävän isoja.

    Puuki

    Muutama teeri ja pyy on bongattu täällä.  Metsoja ei ole näkynyt kuin yksi n. 5 vuoden aikana. Vähenemä johtuu hyvin tod.näk. petolintujen (kanahaukat, kotkat) tulemisesta alueelle.  Supi on tullut vähän aiemmin.      Metsien käsittelyssä harvennusten tekemättä jättäminen on haitallista mm. metsäkanalintujen  marjapaikkojen ja kiitoratojen vähentyessä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nykyajan ’metsästettäväksi asti’ on kyllä huomattavasti vähemmän kuin sodan jälkeen kun metsoja riitti myytäväksi asti. Vanhimmat palstalaiset muistavat vielä senkin ajan, minä vasta 1960-luvun.

    mehtäukko

    MT:n uutisen mukaan vasta nyt monenkymmenen vuoden arpomisen jälkeen esim hirvistä aletaankin saada lukua!!? Kyllä se kun teoreettikot pääsevät arvuuttamaan elikoita liian lyhyelle ja pitkälle, mikään ei satu kohdalleen. Siitä on osoituksena monien lajien tuhot ja korvaukset.

    Kun paikalliset Rhy:t päättäisivät , kaikenlainen vatulointi loppuisi kuin seinään.

    Tolopainen

    Mistä se tiedetään paljonko metsoja on, kun kukaan ei enää metsissä liiku jalan, kun ei ole polkujaan. Aika harva vihreä menee autotieltä yli 100m päähän. Tähän aikaan metsissä on niin paljon hirvikärpäsiä, että ei retkeily kiinnosta.  Metsoja voi olla tai olla olematta, ei pahemmin vaikuta nykyihmisen arkeen.

    suorittava porras suorittava porras

    Ojitus ,teiden ja liikenteen lisääntyminen ja avoimet puhelin-ja sähkölinjat olivat ja ovat edelleen merkittäviä kanalintuja vähentäviä tekijöitä. Niiden vaikutus on pysyvä.

    60-70-lukujen voimakkaat avohakkuut ja niiden heikosti toteutettu jälkihoito johtivat metsien risukoitumiseen ja lintujen elinolosuhteiden heikkenemiseen. Kanalintukadon syyksi keksittiinkin avohakkuut. Kaikki olivat sitä mieltä ,että vanhojen metsien kaataminen oli pääsyyllinen kanalintukatoon.

    Yllätys olikin suuri ,kun metso alkoi viihtyä harvennetuissa nuorissa metsissä. Jopa pitkään asiassa mukana olleet tutkijatkin olivat ymmällään metsojen lisääntymisestä harvennetuissa metsissä.

    Sitkeimmätkin avohakkuun vastustajat ovat joutuneet toteamaan ,että vanha metsä ei ole paras elinympäristö linnuille. Asiallisesti riistan tarpeet huomioiden kasvatettu metsä parantaa selvästi kanalintujen elinolosuhteita. Toistuvat kylmät ja sateiset keväät voivat puolestaan romahduttaa kannat vuosiksi ,kun lisääntyminen epäonnistuu.

    Puuki

    Kun on suunnilleen ikänsä liikkunut metsissä,niin huomaa kyllä metsäkanalintujen määrissäkin  eroja .  Ei kaikki kulje vain teitä ja polkuja pitkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kts. sivun alareunasta aikasarjat. Valikosta voi valita kartalle tietyn vuoden. 1950-luvun ja 2010-luvun talvihavainnoissa on selvä ero. Havaintolinjojen määrä vaihtelee vuosittain, joten kuvaajaa ei voi käyttää suoraan runsaudenvaihtelun kuvaajana.

    http://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.26928&year=2018

    Luke metsosta: ”Viimeisen 40 vuoden aikana metsokanta on romahtanut huomattavasti, Etelä-Suomessa paikoin jopa 80 prosenttia. Syynä tähän on pitkälti elinympäristön pirstoutuminen ja ihmisten toimet: ojitus, metsäautotiet, liikenne jne.”

    http://www.riistakolmiot.fi/animal/metso-tetrao-urogallus/

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Toinen pitkään toistunut inventaari on Luken (RKTL:n) riistakolmiolaskenta, jonka alueellisia lintujen kesälaskennan (metsästysaikojen määräämistä varten tehtäviä) tuloksia saa näkyviin. Metson isoin romahdus kuitenkin tapahtui jo ennen laskentojen aloitusta, joten se lienee kärsinyt 1960-luvulla yleistyneistä avohakkuista. Nykyiset avohakkuut ovat niin pieniä, että metso ei enää säikähdä?

    http://www.riistakolmiot.fi/taulukkoraportti/?selected_season=summer

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 59)