› Keskustelut › Luonto › Metsot

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 67)
1 2 3 … 5 6 7

  • Metsot

    Sent on: 31.8.2021, 06:14

    Kertokaapa asiaa paremmin tuntevat, miten nämä asiat oikein ovat. Tähän asti kun on aina selitetty, että metsojen ja teerien väheneminen on johtunut avohakkuista ja metsänhoidosta. Millä tavalla metsänhoito on muuttunut, kun niitä metsoja on nyt ihan metsästettäväksi asti? – Vai onko mahdollisesti kaikki nämä vuodet haukuttukin väärää puuta?

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Theme Luonto Luonto
  • Anton Chigurh Anton Chigurh 31.8.2021, 09:29

    Ajalkasen linkittämissä aikasarjoissa metsokannan kehitys on minulle tuttu: sukupuuton partaalla. Olen metsästänyt vuodesta 1959 (metsoa en vuoden 1968 jälkeen).

    Talvikaudella 1960-1961 kyseisessä laskennassa havaittiin 301 metsoa, joista yksittäisiä lintuja oli kuudellakymmenelläkolmella (63) laskentareitillä, 2-7 lintua kahdellakymmenelläseitsemällä(27) reitillä ja 8-31 lintua kahdeksalla (8) reitillä. Laskentareittejä oli 427.

    Viime talvena metsoja havaittiin yhteensä 28, yksittäisiä lintuja oli yhdeksällätoista (19) laskentareitillä ja 2-7 lintua nähtiin kahdella (2) reitillä. Laskentareittejä oli 634.

    Ainoa paikka missä metsokanta on todistetusti noussut tuona laskenta-aikana on värriön luonnonpuisto, jossa metsästys on lopetettu 1995. Alueella pesii kotkia ja muita metsoja syöviä petoja. Riekkokanta siellä on kymmenkertaistunut (koko valtakunnan tasolla pudonnut sadasosaan) metsästyksen lopettamisen jälkeen huolimatta siitä, että siellä pesii myös riekkoihin erikoistunut tunturihaukka. Tärkein kanalintukannan nousun takaaja on kettu, jonka kanta on kolminkertaistunut (ahdistaa pääravintonsa myyrät ydinhabitaatteihin ja vakauttaa niiden kannan, jolloin suurin osa maa-alasta on myyrätöntä ja ketutonta).

    Planter Planter 31.8.2021, 10:03

    Kyllä metsot viihtyivät meilläkin ensiharvennetussa männikössä ihan hyvin, kunnes ne ammuttiin. Voisiko metsästys olla syyllinen muuallakin, nytkin kanta on heikko, mutta metsästys sallittu.

    ”Verotusasteet eivät välttämättä vaihtele riittävästi kantojen runsauden vaihdellessa. Saaliit ovat 2000-luvulla olleet jopa suurempia kuin esimerkiksi 1960-luvulla, vaikka kannat ovat huomattavasti heikommat.
    Saaliin koostumus ei kaikilta osin ole kestävän verotuksen mukai-
    nen, sillä metso- ja teerisaalissa kukkojen osuus on selvästi suu-
    rempi kuin kannoissa. Lähinnä kukkoihin kohdistuva teeren soidin-
    metsästys kiväärillä on paikoin yleistä. On myös epäselvää, pai-
    nottuuko metsästys riittävästi nuoriin lintuihin    .”

    https://mmm.fi/documents/1410837/1720628/Suomen_metsakanalintujen_hoitosuunnitelma.pdf/98514f16-64b7-42f8-acc6-6870f5a92ddc

    Timppa 31.8.2021, 10:04

     

    Meillä hävisi metsoreviiri pian sen jälkeen, kun metsälaiduntaminen loppui.  Ei siis mikään Luken luettelemista tekijöistä.

    Parhaita metsomaita olivat entiset harvaksi harsitut hakamaat asutuksen tuntumassa.  Lehmät lannoittivat joten pintakasvullisuus oli runsasta.

    Metsokantaa rasittaa varmasti petojen lisääntyminen, sääolojen muutokset ja kyllä myös metsien muutokset.  Meidän metsästysseuran mailla ammutaan ehkä yksi metso parissa vuodessa, joten metsästys ei kantaan vaikuta.

    Metsokanta vaihtelee vuosittain runsaasti, joten saattaa olla, että saamme joskus lisäystä idästä.

     

    suorittava porras suorittava porras 31.8.2021, 10:08

    Paikkakunnallamme pahimmat pesärosvot ovat olleet kettu ja näätä. Tämän on todennut valtakunnallisesti merkittävä kanalintujentuntija . Kirjoitti muuten muutama vuosi sitten metsoista kirjankin. Hänkin oli aikanaan sitä mieltä ,että metsokatoon pääsyyllinen oli avohakkuut ja metsien käsittely. Pikkaisen on mielipide kääntynyt. Muun muassa siitä syystä ,että osoitin hänelle reilu vuosikymmen sitten useita toimivia metsojen soidinpaikkoja kasvatusmetsistä . Ei ollut uskoa näkemäänsä. Useita pesintöjä olen hänelle vuosien mittaan ilmoitellut. Luonnollisesti sen jälkeen ,kun olen pesät merkannut ja suojannut hajustein.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.8.2021, 10:30

    Tuskin on kettu tai näätä syyllinen metsäkanalintujen ahdinkoon. Näätien määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan lumijälkilaskentojen ajan ja se on kohtalaisen harvinainen. Ketun lumijälki-indeksi on useimmilla alueilla vähintään puolittunut, joillakin alueilla etelässä mennyt kolmasosaan. Kettu ei ole runsastunut myöskään Lapissa, mutta levittäytynyt tuntureille. Pelkästään supikoiraa on maassamme yhtä paljon kuin kettua, näätää ja minkkiä yhteensä.

    http://www.riistakolmiot.fi/taulukkoraportti/

    Puuki 31.8.2021, 11:15

    Kulkemisen helppous metsäautoteiden vuoksi varmaan on lisännyt metsäkanalintujen metsästystäkin.   Pusikoituneissa metsissä ei siivelliset  viihdy  joten harvennukset lisää niille sopivia elinpaikkoja. .

    Tilastojen mukaan myös avohakkuilla voisi olla ollut oma merkityksensä . Ainakin sen johtopäätöksen voisi tehdä käyristä esim. -70 luvun alkupuolen öljykriisin aikaan ja pieni notkahdus on ollut myös v:n -07 jälkeen.    Muutenhan sen käppyrän mukaan trendi on ollut laskeva 60-luvun alkupuolelta lähtien .  Alussa reilua pudotusta ja sitten tasaisen laskevana jotain yksittäistä poikkeusvuotta lukuun ottamatta. (olisiko ollut hyvä kevät silloin poikueille) .     Naakka on ollut suht. uusi tulokas myös munarosvojen kirjavaan  joukkoon.

    suorittava porras suorittava porras 31.8.2021, 11:16

    Kirjoittamani perustui tutkijaväen tuoreisiin riistakamerahavaintoihin.  Viime syksynä törmättiin näätiin tämän tästä. Aiemmin en muista moista tapahtuneen.

    Varislintujen liian aikaisin alkavalla kevätrauhoituksella on myös iso vaikutus pesintöjen onnistumiseen. Kovasti ollaan rajoittamassa kväthakkuita ,mutta samaan aikaan ollaan suojelemassa pahimpia pesärosvoja . Hakkuualue puukasoineen voi tarjota jopa paremman suojan pienpetoja ja siivekkäitä vastaan verrattuna käsittelemättömään metsään. Vahvat tuoksut ja hakkuutähteet auttavat monta poikuetta selviytymään nelijalkaisilta ja siivekkäiltä vainoojilta.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.8.2021, 11:23

    Jatkuvapeitteinen metsä olisi hyvä elinympäristö metsolle. Pyy ja teeri hyötyvät avohakkuistakin, koska ne tuottavat lehtipuuta metsiin.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 31.8.2021, 11:40

    sp: ”…Tämän on todennut valtakunnallisesti merkittävä kanalintujentuntija…” Tämän toteamisen jälkeen kyseinen tohtori sai suojatyöpaikan metlalta myyrätutkimukseen, kunnes kahden vuoden määräaikaisen pestin jälkeen siirtyi muihin tehtäviin aivan toiselle alalle. Väitöskirja on selkeä huijaus (tilaustyö), jonka ainoa tavoite oli vahvistaa lumikkohypoteesi.

    Kettujen tappo nostettiin uudelle tasolle alkaen 1980, jolloin niitä tapettiin luokkaa 20000 vuodessa (jo 1990 tappomäärä oli 50000). Tuolloin (1980) metsoja havaittiin vielä 133 yksilöä (valtakunnallinen talvilaskenta). Havainnoista yksittäisiä oli neljälläkymmenelläkuudella (46) reitillä ja luokassa 2-7 havaintoja oli kahdeksallatoista (18) reitillä. Laskentareittejä oli 571.

    Värriön tutkimusaseman kenttämestari Teuvo Hietajärvi oli tehnyt 17.01.2016 pienen lenkin tutkimusaseman ympäristössä. Hän kirjoitti muutaman tunnin metsohavainnoistaan: ”…Kaikkiaan metsoja oli 39 urosta ja 5 naarasta…” Tulos on vähintään kohtuullinen, kun ottaa huomioon, että pienpedot ovat ihan vapaasti saaneet kurittaa metsokantaakin tuolloin jo kaksikymmentäyksi (21) vuotta.

    Samana vuonna vuodenvaihteessa toteutetussa valtakunnallisessa laskennassa havaittiin kuudellasadallakahdellakymmenenelläkahdella (622) laskentareitillä 24 metsoa, siis koko maassa 20 metsoa vähemmän kuin värriössä parin tunnin valoisana aikana.

    suorittava porras suorittava porras 31.8.2021, 12:36

    Nyt ei ole kyse samasta tutkijasta. Lähes 50-vuotinen ura takana. Laaja riistakameraseuranta antaa paljon enemmän uskottavaa informaatiota ,kun vanha itsepintainen mutu.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 67)
1 2 3 … 5 6 7