› Keskustelut › Metsänhoito › Mihin suuntaan metsäpolitiikkaamme pitäisi viedä?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 16 17 18

  • Mihin suuntaan metsäpolitiikkaamme pitäisi viedä?

    Lähetetty: 1.9.2019, 11:39

    Merkitty: 

    Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Näin linjataan uudessa hallitusohjelmassa. Hiilineutraalius edellyttää, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään ja toisaalta hiilinieluja kasvatetaan. Parhaillaan Suomessa on kuitenkin vireillä useampikin sellutehdashanke, jotka toteutuessaan tarvitsevat kosolti puuta. Miten metsien taloudellinen hyötykäyttö sopii yhteen hiilinielujen kasvattamistavoitteen kanssa? Mihin suuntaan tällä hetkellä suomalaista metsäpolitiikkaa pitäisi viedä?

    Live-lähetyksessä toimittaja Sari Valton kanssa keskustelemassa MetsäGroupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä, metsänomistaja ja MTK:n metsävaltuuskunnan pj Mikko Tiirola sekä Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.

    Yle Ykkösellä tiistaina 3.9.2019 kello 10. Ohjelma on kuunneltavissa Areenassa lähetyksen jälkeen 3.9.2019 klo 11.30.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 24.8.2026, 10:57

    Valtio ei oikein voi alkaa ykskaks soveltaa vanhan lain järeyskriteereitä. Avohakkuu, ne mistä tili tehdään, loppuisivat pitkäksi aikaa.

    MaalaisSeppo 24.8.2026, 11:23

    Kyllä Valtio voi omissa metsissään soveltaa vanhaa metsälakia, jos ei samalla riko nykyistä. Metsähallituksen tuloutustavoitteeseen varmaankin vaikuttaisi. Ennen budjettiriihtä pitäisi päättää, jos halutaan. Ei kai haluta, joten näillä mennään. Seuraavan hallituksen murheita.

    Nostokoukku 24.8.2026, 11:40

    Ei voi soveltaa nykyisillä tulostavoitteilla. Avohakkuilta tehdään tulos ja sen tekeminen loppuu, jos vanha metsälaki järeysvaatimuksineen palautetaan. Valtiolla ei riitä rahat odotella 15-20 vuotta, että nykyiset puustot järeytyvät vanhoihin mittoihin. Valtion metsistä ainoaksi rahanteon keinoksi jää silloin maapohjineen myynti.

    MaalaisSeppo 24.8.2026, 11:49

    Budjettiriihessä voidaan tavoitteita muuttaa ensi vuoden osalta, jos halutaan. Tuskin halutaan. Tuskin seuraavakaan (SDP, KOK, KEPU ja RKP) mitään muuttaa. Kaikkea jutustellaan lämpimikseen ennen vaaleja, kun suuria linjoja ei uskalleta tai osata esittää.

    Nostokoukku 24.8.2026, 11:57

    Niin se on. Nyt budjettiriihessä tulostavoitetta nostettiin 10 miljoonaa, 153:n miljoonaan. Tuskin seuraava hallitus haluaa tai pystyy laskemaan tavoitetta 75 miljoonaan.

    MaalaisSeppo 24.8.2026, 13:32

    Budjettiriihi on vasta ensi viikolla.

    Nostokoukku 24.8.2026, 13:39

    Olipahan mikä ja milloin tahansa, mutta tuollainen ennakkotieto tulostavoitteen nostosta oli lehdistössä. Paitsi että tulostavoite onkin ensi vuodelle 155 miljoonaa. Muistin väärin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.8.2026, 14:07

    Vastasin Matti Heikuraiselle sdp-juttuun, kun hänen mielestään uudistuskypsyysrajat voitaisiin palauttaa.

    AJ:

    Ainakin Metsälehden lukijoiden mielestä ikä- tai järeysrajojen palautus ei mene jatkoon, vaan toisi monenlaisia ongelmia. Metsähallituksen tuloutusvaatimusta jouduttaisiin alentamaan. Miten suhtaudutaan jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin, joissa puita poistetaan nuorehkoina? Saisiko leimikon keskellä kasvavan nuoremman alueen hakata samalla kertaa, entä liian karulle kasvupaikalle hirvien pelossa perustetun kuusikon?

    Hyvin kasvavia metsiköitä vanhat järeysrajat eivä kasvattaisi pitempään. Ikärajat kyllä, mutta puista tulisi sitten ylijäreitä sahoille. Itse en lähtisi parantamaan metsien ekologista arvoa yleisellä metsien vanhentamisella, joka voi jopa alentaa kasvua, eli vaikutus onkin päinvastainen kuin mitä tavoiteltiin. Ennen tällaista muutosta pitäisi ainakin huolella selvittää, kuinka vanhoina ja järeinä metsiä nyt uudistetaan ja parantaisiko muutos kasvua.

    Kuten kirjoittaja hyvin tietää, metsien ekologista arvoa parannetaan jo monin eri keinoin. Metsiin tarvitaan lisää osittain suojeltuja ja peitteisinä hoidettavia alueita ja talousmetsien luonnonhoitoa. Metsämaisemaan tarvitaan lisää kaikenlaista vaihtelua, muun muassa hyvin vanhoja puuyksilöitä tinttien talviruokailuun.

    Metsäsertifioinnin ongelmista raportoidaan Linkedinissä säännöllisesti. Asia ei kuulu hallitukselle vaan puumarkkinoiden toimijoille. Toimijoiden pitäisi vähintään raportoida poikkeamansa. Miksi näin ei tapahdu, vaikka puun myyjien lisäksi puun ostajat ovat sitoutuneet kriteerien mukaiseen toimintaan?

    Ilmeisesti sertirikkomuksista kuten puronvarsien aukeiksi hakkaamisista tai uudisojituksista ei tule nyt minkäänlaisia sanktioita. Sopiva sanktio voisi olla järjestelmästä erottaminen määräajaksi. Lisäksi joitakin sertikriteereitä pitäisi korjata ja lisätä. Kaikki vesistöt ansaitsevat suojakaistat. Jos metsätilalla ei ole muuten erityisiä luontoarvoja, sinne voitaisiin jättää tietty määrä vähintään puolen hehtaarin säästiöitä.

    Perko 24.8.2026, 14:12

    Siinä missä huonosti tehty harsinta mädättää metsän sisäisen arvon laadullisesti jättämällä jäljelle risuja, alaharvennus ja aukotus   tuhoavat suurtilan talouden korkeilla   investointikustannuksilla ja pitkillä tuottamattomilla odotusajoilla.  Lopputulos ”aukon partaalla” on sama: tukkipuut on muutettu rahaksi  liian aikaisin, ja jäljellä on pelkkää propsintuotantoa ja kuluja.  Romahdus tapahtui lakisääteisesti yli maan.

    suorittava porras suorittava porras 24.8.2026, 15:05

    Jahas…saatu jälleen päivittäinen soopa-annos by Perko

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 16 17 18