Keskustelut Metsänhoito Mihin suuntaan metsäpolitiikkaamme pitäisi viedä?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 143)
  • Mihin suuntaan metsäpolitiikkaamme pitäisi viedä?

    Merkitty: 

    Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Näin linjataan uudessa hallitusohjelmassa. Hiilineutraalius edellyttää, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään ja toisaalta hiilinieluja kasvatetaan. Parhaillaan Suomessa on kuitenkin vireillä useampikin sellutehdashanke, jotka toteutuessaan tarvitsevat kosolti puuta. Miten metsien taloudellinen hyötykäyttö sopii yhteen hiilinielujen kasvattamistavoitteen kanssa? Mihin suuntaan tällä hetkellä suomalaista metsäpolitiikkaa pitäisi viedä?

    Live-lähetyksessä toimittaja Sari Valton kanssa keskustelemassa MetsäGroupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä, metsänomistaja ja MTK:n metsävaltuuskunnan pj Mikko Tiirola sekä Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.

    Yle Ykkösellä tiistaina 3.9.2019 kello 10. Ohjelma on kuunneltavissa Areenassa lähetyksen jälkeen 3.9.2019 klo 11.30.

  • Puuki

    Aika hyvin pitää kylmän ulkona liki 30 cm paksu lamellihirsi tai selluvillaeristeellä paksunnettu ohuempikin hirsiseinä. Ei tule kylmäsiltoja jos nurkat tehdään kunnolla.  Vedentulon voi estää salaojittamalla ympäristön ja patolevyllä , tai rakentamalla saunaosaston vaikka erilleen muusta rakennuksesta.   Rossilattiapohja estää myös hyvin alapohjasta tulevaa kosteutta, jos siitä on ongelmaa.

    Osa homeongelmista saattaa johtua ilmastoinnin puutteistakin tai huonosta käytöstä ja/tai maalien yms. kemikaalien haihtumisesta sisätilan pinnoista.  Voi sitä hometta ilmaantua silloinkin jos uutta rakentaessa unohtuu suojata villat vesisateella. Semmonen ongelma oli eräässä uudessa kerrostaloasunnossa  muutama vuosi sitten.

    puunhalaaja

    Mihin suuntaan tällä hetkellä suomalaista metsäpolitiikkaa pitäisi viedä?

    Metsähallituksen asema liikelaitoksena tulee lopettaa. Pois tulostavoitteet, tai ainakin radikaalisti pienemmäksi. Lisää valtion alueita suojeluun, lisää jatkuvan kasvatuksen kokeiluja valtion maille.

    Kemerat pois, tai sitten ne tulee muuttaa ympäristö-lähtöisiksi. Tuetaan vaikka juuri kosteikkojen rakentamista ja vastaavia.

    Metsoon pumpataan lisää rahaa. Nämä rahat pois kulttuurista, taiteesta ja urheilusta.

    nuori isäntä

    Lisää suojelualueita etelä-Suomesta (kohtuudella, mieluiten valtion metsistä ja vapaaehtoisesti) turvaamaan monimuotoisuutta. Tekopökkelöt mukaan keinovalikoimaan vierimetsien hoidossa. Hakkuuaukeille 1-2puu/tekopökkelö lisää nykyvelvotteisiin.

    Nopeita vaikutuksia nieluun: määräaikanen reipas tuki kasvulannoitukseen. Metsitystuki uusille alueille. Uudistusvelvoite takaisin lakiin (istutus tai kylvö max 3v päästä hakkuista) avohakkuut pysyttävä keinovalikoimassa.

    Muita: Uusia tehdashankkeita saatettava valmiiksi asti –> kasvatushakkuiden rästit kuntoon. Kun puulla on kysyntää, pidetään metsät yleensä kasvukunnossa. Kasvukunto tarkoittaa taas nielua.

    Ylimääräinen bonus energiayhtiöille jotka luopuvat kivihiilestä ennen lain määräaikaa. Biokaasun tuotantoa ja maatila (yhtymien) kokoluokassa edistettävä. Biokaasusta korvaavaa tuloa hiipuvan turvetuotannon tilalle. Kaasumuunnokseen korotettu tuki autoilijoille seuraavaksi 4 vuodeksi.

    Energiayhteisölainsäädäntö maaliin. Energiaratkaisuihin korotettu kotitalousvähennys (osin vastoin hallituksen kaavailuja)

    Tolopainen

    Postin johto on oikealla asialla päästöjen vähennys alkaa palkkojen puolituksella. Mitään muuta ei tarvitse tehdä, kun ostovoimaa leikataan turha kulutus karsiutuu ensimäisenä pois. Postissa on nykyisin vielä 20000 työntekijää, joista puolet pitäisi vähentää ja kouluttaa lähihoitajiksi ja metsureiksi istuttamaan uutta metsää. Valtion pitäisi panostaa uuden metsän istutukseen tai kylvöön vuosittain 100milj €. Valitettavasti uuden metsän istutuskin kuluttaa valtavasti uusiutumatoomia luonnonvaroja. Pitäisi löytää parempia keinoja kuin maan myllääminen tuontienergialla. Metsätalous nykyisessä muodossaan ei edusta kestävää kehitystä, valitettavasti.

    harrastelija harrastelija

    Suomessa on suuremmissa taajamissa kova rakennusbuumi. Miljoonia tonneja valetaan betonia, maata möyhennetään ja päällystetään öljysoralla. Metsien hiilinielulla täytyy sitten täyttää hiilijalanjäljet. Myös EU:ssa ahdetaan ihmiset betonihäkkeihin ja koska muualta on metsät poltettu tai muuten hävitetty turvaudutaan Suomen metsiin ja direktiivejä tulee lisää!

    Maalla vaatimattomasti vanhassa hirsitalossa  (hiilipankki) asuva eläkeläinen on kaiken pahan alku ja juuri, koska ”ette ole tehneet mitään”, joten kuolkaa pois!

    Paras poliittinen teko hallitukselta / eduskunnalta on palkita maalle muuttavia ja tehdä elämä maaseudulla mahdolliseksi! Nythän maalla asuvia ja alkutuotannossa töitä tekeviä rangaistaan suurilla veroilla ja auton käyttömaksuilla. Metsäpolitiika on yhdistettävä kokonaisuuteeen, ei se ole pelkästään erillinen pelastaja.

    Lähimmässä suurkaupungissa (Suomen mittapuun mukaan) Oulussa on 13 000 korkeakoulutasoisessa opinnoissa. Jokainen tarvitsee yksiön tai kaksion – ne rakennetaan tietysti betonista ja öljysoralla on kiva pyöräillä. Näin tulee ”kunnianhimoinen” koulutustavoite toteutetuksi. Lieköhän tämä koulutustaso tasapainossa arjen tarpeeseen?

    Olisikohan hiilitasapaino paras laskea hlökohtaisesti ja antaa joka tallaajalle oma tavoite, ettei metsänomistajia syyllistetä siitä, etteivät he hoida kaikkien vaatimaa vajetta kokonaan?

    pihkatappi pihkatappi

    Joku perussuomalainen kansanedustaja kirjoitti Maaseuduntulevaisuudessa puukauppojen verotulojen siirtämisestä metsän sijaintikuntaan. Raikas ajatus ja mielestäni näin asian pitäisi ollakin. Etämetsänomistajanakin tätä on helppo kannattaa, kaupunkien pitäisi pärjätä omillaan. Sitäpaitsi nykyinen tyyli kannustaa kaavoittajaa laatimaan hakkuut luvanvaraisiksi maisemien yms suojelemiseksi, jos hakkuista jää enempi kuntaan hyvää, ehkä kaavatkin ovat joustavampia.

    Visakallo Visakallo

    Aina ei tulla ajatelleeksi, että metsässä työskentelevän moton suurin ympäristöä kuormittava asia onkin se, mikä ei juuri näy eikä kuulu ulospäin. Tietototekniikan aiheuttama viestiliikenne ja palvelinketjujen kuormitus on suurempi energiankuluttaja kuin moton moottori tai itse moton valmistusprosessi. Me palstalaisetkin teemme suurimmat ilmastosyntimme tietokonetta näpytellen. Maailmalla tuotetusta ergiasta tietotekniikka ja tietoliikenne käyttää jo yli 10%. Keinoälyn yleistymisen myötä luku nousee nopeasti 20 prosenttiin, eli kaikkein suurimmaksi energiankäyttäjäksi.

    Tolopainen

    Tuota Visakallon esittämää tietotekniikan energian kulutusta en allekirjoita,  moton takia ei rakenneta yhtään datakeskusta tai linkkiasemaa, kaikki olisi tehty jo muutenkin. Suomen sähkönkulutus on laskenut viimeiset kymmenen vuotta kun energiasyöppöä paperinvalmistusta on ajettu alas. Vieläkin suurempi osaa energiasta kuluu paperin valmistukseen ja sen jakamiseen päivittäin kuin tietotekniikkaan. Googlellakin on jo lukuisia tuulivoimaloita ja uusia rakennetaan koko ajan. Tietotekniikan kasvu ei näy mitenkään sähkön kulutuksessa. Datakeskuskista hukkalaämpö menee moninpaikoin kaukolämpöön.

    Rane

    Motoja ei ole kovin paljon mutta suositun musiikkivideon tai TV-sarjan katselu tuottaa päästöjä.

    https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/6b8bde48-6c17-485d-9e86-d9156911ff48

    Tolopainen

    Valeuutisia esitetään jatkuvasti ja tämä digitalisaation energian kulutus on yksi sellainen. Niin mikä olisi vaihtoehto, kaikki muut tavat levittää informaatiota kuluttaisivat energiaa huomattavasti enemmän. Kehitys ei tietenkään pysähdy, vaan laitteista tulee yhä vähemmän energiaa kuluttavia. Ei tässä badissä enää mitään jäähdytyspuhallinta ole ja virrankulutus on huomattavasti pienempi kuin vanhoissa pc koneissa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 143)