Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Tämä aihe sisältää 876 vastausta, 58 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Visakallo 6 kuukautta, 1 viikko sitten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • pihkatappi pihkatappi

    Kun vaaditaan yli 100 litraisia ensiharvennuspuita puitavaksi, maksimoidaan kuitupuun tuottamista. Ensiharvennusten ajallaan tekeminen mahdollistaa paraslaatuisten puiden kehittymisen tukkipuuksi ja minimoi kuitupuun tuotosta. Taimikonhoito normaalisti ja ensiharvennus hoitohakkuuna mahdollisimman aikaisin kapeilla ajourilla ja tuhat puuta 2 harvennukseen tukkipuuta tuottamaan. Nyt tuhlataan puun parasta kasvuaikaa pelkän kuitpuun kasvuun, kun 25 vuotias havupuusto harvennetaan alaharvennuksena 60 litraisena, 40 vuotias puusto on jo tukkipuu kokoa joka puuta myöten. Ensiharvennusten turvottaminen ja niissä valtava poistuma on metsänomistajan talouden kannalta katastrofaalinen virhe.

    Puuki

    Kun ei puun myyjillä ole paikallista monopoliasemaakaan, kuten muutamilla yhtiöillä (e. sähkönsiirtoyhtiöt) , ei voi ilmoittaa puun hinnan nousseen tuotantokustannusten nousun takia .

    Vienti ulkomaille tuo jossain määrin kilpailua puusta mutta ei koko maassa. Eikös se aikoinaan Metsäliitto perustettu mo:en omaksi osuusliikkeeksi ja puuta alettiin viemään ulos, jotta muut yhtiöt ei voisi määrätä yksinään hintoja.  Tilanne on niistä ajoista muuttunut ”vähän”  jo joitakin vuosikymmeniä sitten .

    Joskus olen tehnyt niin, että kuitupuukokoa lähestyvän ja osittain jo sen kokoista puustoa olevan leimikon olen raivuuttanut kasvamaan suht. harvassa asennossa  harvennusta varten. Energiapuuta olis sieltä saanut mutta liian pieni hinta ei vastaa haittoja, joita tulee konekorjuusta eikä raivauspuuston lannoitusvaikutuskaan ihan olematon ole .

    derHorst

    Ajatuksia näyttää jo löytyneen: energiapuukäyttö, kuitupuun määrän minimointi ensiharvennuksia aikaistamalla ja vienti. Ainakin nopeasti läpikäytynä. Joka tapauksessa jotakin kautta kilpailevaa käyttöä tarvitaan.

    Jos tarkastelee kahta ensimmäistä, niin kuitupuun energiakäyttöä vastaan metsäteollisuus on lobannut ankarasti. Mistäköhän johtuisi? Kilpailua ei haluta. Ensiharvennuksia on taas lobattu kovasti myöhennettäväksi. Tuo on loogista firmojen ja korjuu-urakoitsijoiden kannalta. Mutta samalla metsänomistaja menettää suuren osan puun kasvun parhaita vuosia kuitupuun kasvattamiselle.

    Vientiä harrastetaan ainakin pohjoisessa ja länsirannikolla, mutta isossa mittakaavassa Eurooppaan ei taida olla hankkeita. Ei mahdottomuus, että joskus reaalisoitusikin näillä hinnoilla. Se olisi Suomessa melkoinen takapakki kohti siirtomaataloutta, ainakin henkisessä mielessä.

    Tällä kuitupuun hintakehityksellä risukot jäävät hoitamatta ja sitten itketään valtiota apuun myös teollisuuden puolelta. Ei kannattaisi kokonaan tappaa metsänomistajankaan kannattavuutta. Ei urakoitsijoitakaan isossa mittakaavassa konkurssiin päästetä, muuten loppuu pitemmän päälle puut tehtaalta. Sama kannattaisi pitää mielessä metsänomistajien kanssa.

    anttik anttik

    Kyllä tänne pohjoiseen tarvittaisiin ehdottomasti ne biotehtaat (Kemi, Kemijärvi). Epäilen vahvasti, että kolme suurinta metsätoimijaa tekee kaikkensa, ettei niitä rakenneta. Jos nämä saataisiin tänne, niin syntyisi huomattava kilpailutilanne, ja risukot sais kyytiä. Tokihan se vaikuttaisi myöskin kuitupuun hintatasoon.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Derhorst: ”Ajatuksia näyttää jo löytyneen: energiapuukäyttö, kuitupuun määrän minimointi ensiharvennuksia aikaistamalla ja vienti. Ainakin nopeasti läpikäytynä. Joka tapauksessa jotakin kautta kilpailevaa käyttöä tarvitaan.”

    Yksi käytön lisäämisen muoto näyttää unohtuneen.

    Pitäisi kehittää pienen puun sahaus, veisto ja muuta sellaistakäyttöä. Esim aitatolppia saattaisi Eurooppaan mahtua paljon, jos vain olisi ennakkoluulottomia yrittäjiä. CLT:n ja muuta liimaukseen perustuvan jalostuksen määrää pitäisi oleellisesti lisätä.

    Sellukasaan menee tällä hetkellä luvattoman paljon sellaista puuta, josta voisi tehdä mekaanisella puolen jotain. Tämä on tietysti haasteellinen asia, kun on toisaalta näkyvissä sahattavan puun laatu- ja erityisesti mittavaatimusten kiristyksiä. Tämä johtuu siitä että sahauskelpoisen puunkin osalta maassa on tolkuton ylitarjonta. Kiusallista on se että lisääntyvä sellupuun kysyntä lisää kylkiäisenään sahattavan puun tarjontaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Tanelin Tolppa-ajatus. Kortesjärveltä metsänomistajat veivät Ranskaan viinitarhoille tukitolppia.  Kyse oli silloin aivan mielettömistä määristä ja vaatimukset eivät olleet tolkuttomat.

    En tiedä, mihin vaiheeseen puuha on ajautunut, mutta luulen, että homma on hiipunut.

    Jos innostuu pienehkön puun jalostuksesta sahaamalla esim neliskulmaiseksi tolpaksi, niin siihen olisi ehkä mainio laite kaksiteräinen Repsikka -saha, jossa kiertokuljetin pyöräyttäisi parrut toiseen kiertoon. Sillä saa myöa sahattua pelkasta kaksi sahetta kerrallaan.

    Laitteen hinta oli murto-osa Veistosahan hinnasta, tosin syöttönopeuskin pienempi.

    Kurikassa oli eräällä puuta jalostavalla tehtaalla lupaava sahauslaite, johon omistaja ei oillut tyytyväinen omaa tuotantoaan ajatellen. Tarjosi meille sitä lähes ilmaiseksi, mutta se ei sopinut meidän koulutusohjelmaan.

    wanhajätkä

    Mulle sopis puunmyynnistä pidättäytyminen vuodeksi paremmin ku hyvin. Tosin siinähän kustas omiin muroihin. Niinku minä nyt teen. En mene metsään, en raivaa, moto ja ajokone on nostettu pukeille. En myy halkoja, kuivukoon lisää. En hae kemeraa ja panttaan toteutus ilmoituksia viimeseen saakka.

    Syytä voitte arvailla mutta eri ketjussa…

    reservuaari-indeksi

    Niin. Se aitatolppien vienti voisi jollain tasolla lihottaa lompakkoa siinä jalostusketjussa. Mutta nuo harvemmin nostavat tiliä siellä alkutuotannon päässä. Se on vähän sama kun haihatellaan tukkipuun hintojen yhteydessä viulun tai kitaran kilohintoja ja verrataan puun kuutiohintaan. Siihen hintaan joka on siis edelleen tismalleen sama, vaikka se lopputuote maksaisi miljoonan.

    Niin kauan kun tarjonta on kysyntää suurempaa, eikä kilpailua kalikoista enemmälti synny, voidaan vaan haaveilla kovemmista hinnoista. Näyttää siltä, että kuitupuun hinnan nousu ei ihan lähitulevaisuudessa ole.

    yt Niko

    revaryhmän markkinatutkimuksen osasto, johtaja

    Tolopainen

    Kuitupuun hinta on itseasiassa noussut vuodessa n. 10%. Tieto perustuu kauppoihin ja tarjouksiin.

    reservuaari-indeksi

    Voi olla. Mulla ensiharvennuksia sattuu muutaman vuoden välein esim. 5 ha/pläjäys. Keskimäärin poistuma lienee jossain reilussa 50 m3/ha. Lompakon kannalta se ja sama saako niistä 2600 € vai 2700€.

    Mutta kun ei huvita itselle klapeiksikaan tehdä kun niille tarve maksimissaan 10 pinokuutiota/vuosi. Saati sitten maahan jättää. Jos noista mettistä joskus on tarkoitus tiliä tehdä niin harventaa vaan tarttee.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 876)