Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

  • This topic has 876 vastausta, 58 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by VisakalloVisakallo.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • TTL

    Suomessa hinnassa on aivan käsittämätön hyppäys, kun latva ylittää 15-16 cm. Kantohinta yli kolminkertaistuu.

    Ihmettelen miten esim. Virossa kannattaa sahata latvaltaan 8,0 cm puuta. Vilkaiskaapa hintatietoja vaikkapa http://www.nordwood.ee/palgiost ja vielä sivun alalaidasta ”hinnakiri”. Saha ostaa 8,0-9,9 cm sahapuuta vielä pituuksilla 3,4 – 4,0 m hintaan 58 euroa. Tämä on tietysti sahahinta, mutta alle 100 km päästä kohtuulliselta hakkuulta kantohintaakin tulee 40 euroa ja yli.

    Onko Suomessa riippumattomia sahoja? Arvaan, että puukaupan markkinajohtajat ostavat sahojen hakkuista alle tukkikokoisen sahauskelpoisen puun hyvän hintaan massateollisuuteen, joten tältäkään osin todellista kilpailua ei 8-15 cm puusta tule. Oletan, että nämä kaupat (sahayhtiö-markkinajohtajat) eivät näy kuitupuun hintatilastoinnissa. Toinen arvaukseni on, että tällä hetkellä näiden kauppojen kuitupuuhinta on kantohinnaksi muutettuna lähellä jo tuota 40 euroa.

    pihkatappi pihkatappi

    Hinnantarkistuksella helmikuun kauppaan tuli sopimuskumppanin lisää 2 euroa motille sekä hankintakuidulle että pystykaupan harvennuskuidulle. Hankinnassa korotus selkeästi alle 10% ja pystykaupassa noin 15%. Pystykaupan hinnantarkistukseen saattaa tietysti vaikuttaa myös korjuuseen liittyvänä poistuman järeys, joka etukäteen silmämääräisesti arvioituna harvemmin on kohdillaan, hankinnassa pinojen koot olivat sovitut. Eli harvennuskuidun hinta on noussut.

    pihkatappi pihkatappi

    Viron sahalta tavara menee suurelta osin varmaankin suoraan kumipyörillä asiakkaalle, kun suomesta pienet sahat laivaavat tavaran afrikkaan tai eurooppaan.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Pihkatappi: ”Viron sahalta tavara menee suurelta osin varmaankin suoraan kumipyörillä asiakkaalle, kun suomesta pienet sahat laivaavat tavaran afrikkaan tai eurooppaan.”

    Tuo vaikuttaa tietenkin maksukykyyn puusta. Se ei kuitenkaan selitä sitä niksi Virossa sahataan 8 cm läpimittaan asti, mutta Suomessa pitää olla vähintään 13 cm? Ei myöskään sitä miksi virolaiselle sahurille kelpaavat lyhyemmät mitat?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras suorittava porras

    8:aan senttiin  tehdään toki pikkutukkia muuallakin ,kun Virossa. Muutama apti on sisältänyty kyseistä läpimittaa tänäkin vuonna. Yli todellisen tarpeen moista silppua tuskin tehdään.

    Jovain

    Minkähän takia Suomessa investoidaan pitkiin ja tehokkaisiin lajittelulinjastoihin, tai pätkitään mitoille ja vastaanottajille, joita ei ole tiedossa. Saadaan heti bulkin hinta tuotteiden arvonnousuina. Väitetään jopa, että puulla ei ole hintaa, on vain jalostusarvonsa. Miten olisi runkohinnoittelu.

    Puuki

    Egyptinparrua se min. 8 cm latvalpm:n puu on ainakin tähän asti ollut nimeltään. Pikkutukki jo vähän isompaa. Saattaa nimitykset tosin vaihdellakin jossain.  Jonkin rahan enemmän mo saa siitä parrustakin kuin kuitupuusta.  Parrujen pituusmitat on samoja kuin Virossakin ; 31 taisi olla lyhin mitta, joka vielä kelpaa.

    Maantieteellisesti pohjoisempana on puun rungot keskimäärin suorempia kuin etelässä. Pienempiä kooltaan mutta muuten yleensä sopivampia pitkän sahatavaran raaka-aineeksi.

    jpjulku jpjulku

    Taitaa puukauppa ja hinnat hakeutua lähivuosina uuteen tasapainoon kun tukille etsitään käyttöä samassa suhteessa kun kuidun kauppa kasvaa. Veikkaus on, että kuidun hinta pysyy nykytasoilla, mutta tukin hinta tulee alas.

    Sinänsä homma menee markkinatalouden mekanismien ulkopuolelle jo siinä vaiheessa kun valtio pakottaa metsänomistajat kasvattamaan tiettyjä puulajeja ja tietyn runkoluvun hehtaarilla.

    Jovain

    Pitäisin yleisesti kaupan kohteena olevia puutavaralajeja vielä bulkkina ja niillä käytävää kauppaa normaalina kaupankäyntinä. Tiedetään myös, että puutavaralajien jalostaminen alkaa jo metsässä. Missä määrin tätä toimintaa käydään sitten kulisseissa ja viedään pidemmälle mitä on sovittu. Väittäisin, sitä käydään yleisesti ja sen olevan jo muuta kuin kaupan kohteesta käytävää kauppaa. Metsänomistajat ovat heikoilla tällaisessa arvon menetyksinä mitattavissa ja heidän puillaan käytävässä kaupassa.

    pihkatappi pihkatappi

    Vallitsevan suhdanteen ja leimikkovarannon mukaan niitä puutavaralajeja tehdään. Pahin on tilanne kun jotain tukkia on markkinoilla liikaa, sellupuusta pieni pula ja firma ei saa tukkeja edes vaihtamalla mihinkään. Sahatavaran laatuja voidaan tietysti joskus erotella jo metsässäkin, se kuitenkin on varmaa että suorat järeät ja oksattomat osat ohjautuvat tukeiksi ja pylväiksi suhdanteesta riippumatta ja sahatavaran hyvässä syklissä edes osaava hankintahakkaaja ei pääse samaan tukkiprosenttiin kuin sellufirman moto. Siinä vaiheessa kun kuitupuusta on pula ja tukkia on vähintään riittävästi on metsässä syytä tarkkailla katkontaa, tänä syksynä katkonta taisi olla myyjien mieleen. Huippulaadusta ei tietenkään pystykaupassa isoja lisiä saa, kannattaa varmaan niitäkin kuitenkin myydä hyvässä syklissä kun kohtuu hyvän hinnan kuitenkin saa.

    Meneekö tuo sitten niin että kuitupuuta hakataan jo ensivuonna enempi avohakkuultakin ja tukin hinta laskee ja kuitupuun hinta avohakkuulla hieman nousee. Avohakkuun kuituhinta on ilmeisesti ollut huono ja se on siellä pidetty väkisin, tarjouksissa 20% pienempi sellufirmojen kuituhinta verrattuna sahaan. Itseasiassa hinnantarkistuksen jälkeen näyttää siltä että harvennuksella kuitupuun hinta jäi 2 euroa syksyn avohakkuun kuidun hinnasta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 876)