› Keskustelut › Metsänhoito › Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 16 17 18

  • Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

    Sent on: 25.11.2018, 11:12

    Merkitty: 

    Luken hirvitietotaulukoista selviää, että tämän vuosikymmenen alin talvikanta saavutettiin vuonna 2011, noin 85 000 yksilöä.

    Vuonna 2017 talvikanta oli Luken mukaan 88 500 (95 % luottamusväli 76500 – 101000 hirveä).

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2010…..2012

    1351+1222+1366 = 3939.  Kolmen vuoden keskiarvo 1313

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2015…..2017

    1808+1881+1824 = 5513. Kolmen vuoden keskiarvo 1838

    Hirvikolareiden määrä on kasvanut 40%

    Hirvien määrä on kanta-arvioiden mukaan kasvanut vuoden 2011 minimin 85 000 yksilöstä vuoden 2017 määrään 88 500.

    Hirvien määrä on kasvanut arvioiden mukaan 4%.

    Liikennemäärät ovat jonkin verran kasvaneet, mutta myös riista-aitoja on rakennettu lisää, joten kolmen vuoden kolareiden keskiarvot kuvaavat varmaan aika hyvin kolareiden määrän kehitystä ja siten hirvikannan kehitystä.

    Onko mahdollista, että kolarimäärä kasvaa 40% ja hirvikanta vain 4% ?

    Kolarikehityksellä  laskettuna 2017 talvikanta olisi 1,4 x 85 000 = 119 000

    Luke kyllä laskee määrät oikein, mutta laskennan lähtötiedot ovat väärät. Laskenta perustuu lähinnä  koirien antamaan raportointiin hirvikannan koosta ja rakenteesta, jolloin lopputulos on virheellinen.

     

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 25.11.2018, 15:47

    Onko nuo varmasti kaikki hirvikolareita? Aika oudolta tuntuu tuo epäsuhta.

    Riistakolmiot.fi > Lajikehitys (grafiikka) antaa haulle ”Talvilaskenta: hirvi, Koko maa 2000-2018, lumijälki-indeksi (jälkeä / 10 km x vrk)” seuraavan tuloksen:

    hirven jälki-indeksi on noussut vuosista 2011/2012 vuosiin 2015/2017 noin 3,5:stä 4,5:een eli 1/4,5 = 22 prosenttia. Tulos asettui siis em. lukujen väliin. Vuosi 2016 oli poikkeavan alhainen, joten jätin sen pois.

    Tämä on tilanne siis koko maassa keskimäärin. Jossain paikoin on hirvikanta tietenkin noussut keskimääräistä enemmän – ehkäpä juuri niillä alueilla eteläisessä Suomessa jossa on paljon liikennettä? Alueellisia riistakolmiotuloksia tarkastelemalla asia saattaisi selvitä.

    Kalle Kehveli 25.11.2018, 16:20

    Villisikarutosta ollaan huolissaan (MTK), vaikka kotikutoinen hirviongelma on megaluokkaa.

    Planter Planter 25.11.2018, 17:14

    ”Onko nuo varmasti kaikki hirvikolareita? Aika oudolta tuntuu tuo epäsuhta.”

    Ovat. Linkin dokumentti, sivu 13.

    ”noin 3,5:stä 4,5:een eli 1/4,5 = 22 prosenttia.”

    1/3,5 = 29%

    https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lti_2018-06_hirvionnettomuudet_2017_web.pdf

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.11.2018, 19:07

    Sori, meni numerot väärin päin. 30 prosentin nousu on aika iso. Toivottavasti populaatio ei nyt pääse karkaamaan käsistä samalla lailla kun kävi 2000-luvun alussa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 25.11.2018, 19:30

    UPM:n hallituksen puheenjohtaja waalruussi harrastaa metsästystä kuusi  (6) kuukautta vuodessa. Saman harrastuksen parissa aikaa kuluttanut UPM:n sellupuolen johtaja heitti veivinsä pimeimmässä afrikassa.

    Nämä herrat eivät luovu saavutetuista eduista helpolla. Tarkoittaa sitä, että holtiton sorkkaeläinlaidunnus ei lopu ennenkuin tuo pieni ja häikäilemätön ammattimetsästäjäluokka pannaan ruotuun. Tuo sakki ei piittaa mitään siitä, että ekologisesti kestävä sorkkaeläintaso mahdollistaa tuottaa laadukasta puuta 200 miljoonaa kiintoa vuodessa.

    Parempi puhua suoraan asiaa (jos edes ymmärtää mittasuhteita) eikä jatka tuota täpertämistä (luokkaa lumikkohypoteesi), joka ei johda mihinkään (houkuteltu sivuraiteelle pyörimään yhtä ympyrää).

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 25.11.2018, 21:24

    Tässähän on sama epäsuhta kuin susikannan laskennassa, Luke tuottaa sellaisia tuloksia, jotka miellyttävät sen johtoa, totuus on sitten tässä niinkuin muissakin sodissa ensimmäinen sankarivainaja.

    Hirvien ja susien metsästys vapaaksi luvista. Yhteiskuntakin säästää kun lukesta ja riistahallinnosta savustetaan turha väki ulos. Säästöä tietenkin kaventaa se että näin saadaan melkoinen määrä vaikeasti työllistettäviä, mihinkään kelpaamattomia työttömiä ja heidätkin pitää elättää.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta 26.11.2018, 07:47

    Minun puolestani hirvien metsästys saa säilyä nykysysteemissään mutta susien ja muiden petojen kantoja pitää suojella ja auttaa kannan vakiintumisessa. Luonto tarvitsee tasapainoa ja silloin tulevaisuus on hirvienkin suhteen paremmissa käsissä, vai pitäiskö sanoa tassuissa. En enää jaksa uskoa kovin monen lähtevän seurajohtoisen metsästyksen ulkopuolelta hirviä kaatamaan. Ei ole osaamista eikä mieskuntoakaan. Nuorempaa väkeä taas ei tuollainen veren ja paskan kaas meuhkaaminen edes kiinnostakkaan. Aselaitkin ovat onneksi senverran tiukat että yksittäisen metsästäjän aseen hommaaminen alkaa olla työlästä.

    Puuki 26.11.2018, 08:02

    Hirvet liikkuu entistä ennemmän alueelta toiselle. Sudet ajaa hirviä . Teiden ylityksiä tulee enemmän kuin ennen. Ja luntakin on varmaan keskimäärin vähemmän kuin ennen. Ainakin entistä lyhyemmän ajan vuodesta sitä on maassa paksusti. Keskitalvella ja pakkaskeleillä hirvet ei juuri vaihda paikkaa, jos niitä ei hätistellä.

    Gla Gla 26.11.2018, 08:25

    Akselilla Satakunta – Varsinais-Suomi – Häme – Uusimaa on peuroja niin paljon, ettei mikään susilauma pysty hirvieläinkantoja pitämään kurissa. Metsälehden juttu Loimaan arjesta on varmaan jotain aivan käsittämätöntä utopiaa muualla asuville. Positiivista on se, että tänä vuonna on asia tiedostettu muuallakin kuin metsätalouden harjoittajien parissa. Milloin tulokset alkaa näkyä, se onkin toinen juttu.

    Silti susia ei pidä metsästää ennen kuin hirvieläinkantaa alennetaan.

    jees h-valta 26.11.2018, 08:32

    Mikään ja mikään. Mikähän mahtaisi ollakkaan tulos jos susia olisi esim. samanverran kuin peurojakin. Johan alkaisi peuran muona olla vähissä ja siirtymä hirvien perään alkaisi välittömästi. Toki susia ei ihan noin paljon tarvita sillä kevään vasasaalistus antaa kyllä nopeasti tulosta peurakannan vähentämiseen. Silloinhan susien herkutteluajat on ja silloin ne haistaa hyvin saaliin. Se on aivan sama kuinka paljon susi hirviä liikuttaa. Ei sillä pitkän päälle ole mitään merkitystä. Helppohan silloin on metsästää myös koska hirvet laumaantuvat ja paljon saalista saadaan pieneltä alalta. Kun vain tahdotaan saalista.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 16 17 18