Keskustelut Metsänhoito Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

  • This topic has 174 vastausta, 23 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by PlanterPlanter.
Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 174)
  • Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

    Luken hirvitietotaulukoista selviää, että tämän vuosikymmenen alin talvikanta saavutettiin vuonna 2011, noin 85 000 yksilöä.

    Vuonna 2017 talvikanta oli Luken mukaan 88 500 (95 % luottamusväli 76500 – 101000 hirveä).

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2010…..2012

    1351+1222+1366 = 3939.  Kolmen vuoden keskiarvo 1313

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2015…..2017

    1808+1881+1824 = 5513. Kolmen vuoden keskiarvo 1838

    Hirvikolareiden määrä on kasvanut 40%

    Hirvien määrä on kanta-arvioiden mukaan kasvanut vuoden 2011 minimin 85 000 yksilöstä vuoden 2017 määrään 88 500.

    Hirvien määrä on kasvanut arvioiden mukaan 4%.

    Liikennemäärät ovat jonkin verran kasvaneet, mutta myös riista-aitoja on rakennettu lisää, joten kolmen vuoden kolareiden keskiarvot kuvaavat varmaan aika hyvin kolareiden määrän kehitystä ja siten hirvikannan kehitystä.

    Onko mahdollista, että kolarimäärä kasvaa 40% ja hirvikanta vain 4% ?

    Kolarikehityksellä  laskettuna 2017 talvikanta olisi 1,4 x 85 000 = 119 000

    Luke kyllä laskee määrät oikein, mutta laskennan lähtötiedot ovat väärät. Laskenta perustuu lähinnä  koirien antamaan raportointiin hirvikannan koosta ja rakenteesta, jolloin lopputulos on virheellinen.

     

  • Planter Planter

    ”Hirvenmetsästys jousella on kuriositeetti, jolla ei ole mitään tekemistä tämän ketjun aiheen kanssa.”

    Kyllä minusta tällä on jotain tekemistä asian kanssa.

    Olen esittänyt ministeripuolueen kansanedustajille, että jotain pitäisi tehdä, ettei ministeriössä hyväksyttäisi hirvitiheystavoitteita yli 4 / 1000 ha, varsinkin kun virheellisestä kannanarvioista johtuen määrä on vieläkin suurempi.  Ne aloitteet ei eivät etene, mutta jousimetsästäjien toiveet pyritään toteuttamaan. Olen pettynyt metsätalousministerin toimintaan ja asioiden priorisointiin.

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo, että asetuksen muutosta ovat halunneet lajin harrastajat.”

    Ministeri vaati ja vetoaa muihin. Tietämättömyyttä vai bluffia? Eikö hän muka tiedä, että hänen johtamassaan ministeriössä, riistahallinnossa, tehdään päätöksiä, että hirvikantatavoite on yli 4 / 1000 ha? Hän voisi ihan itse laittaa stopin sille….jos haluaisi.

    https://www.metsalehti.fi/artikkelit/hirvisotku-katkaisi-metsanomistajien-pinnan/

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Odotetaan hallituksen vaihdos – jospa remmiin tulisi parempia puolueita. 🙂 Sitten kansalaisaloitetta kehiin. Harjoittelen ensin kuntalaisaloitteella Espoossa; kyseessä erään kadun jalankulun turvallisuuden parantaminen.

    jees h-valta

    Kyllävain, jossain kohtaa saisi joskus olla metsästämätön kepuli. Mutta taitaa olla luonnonlainvastaista. Ja lauma pitää yleensä huolen että oikeassa paikkaa on lauman jäsenet. Toivotaan sellaista ihmettä joskus vielä syntyvän meidänkin valtakunnan politiikkaan.

    Timppa

    Metsästys ja Kalastus-lehdessä oli pitkä juttu hirvenmetsästysajasta.   Puolellakaan sanalla ei käsitelty sitä, miten metsästysajan lyhentäminen alkusyksystä vaikutti vasojen painoihin.  Masentavaa se varmaan olisikin ollut.  Siirtoahan perusteltiin sillä, että hirvet saavat kiimarauhan, minkä seurauksena hirvilehmät tiinehtyvät aiemmin ja vasat ovat syksyllä suurempia.

    Miten sitten kävikään.  Niipä.  Sekä uros- että naarasvasojen teuraspainot pienenivät syksyllä 2018 keskimäärin 2 kg vuodesta 2017.   Pudotus on todellisuudessa vielä suurempi, koska vasojenkin metsästys myöhentyi, mikä merkitsee lisäkiloja.

    Eipä tietysti kästelty huonontunutta liikenneturvallisuuttakaan.

    Ministeriön virkamiehenä olisinkin ollut aivan hiljaa.  Ylevää tuo jousimetsästyksen salliminen.  Siitä kiitos joustavalle ministeriölle.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Kuiva kesä vaikutti vasojen kehitykseen .

    Metsästysajan myöhentäminen ei ainakaan vähentänyt kaadettujen vasjen määrää . Aikuisia hirviä kaatui vähemmän , kun kaudella 2017  ,mutta vasoja tuhatkunta enemmän . Kaatojen määrä kasvoi lähes tuhannella edelliskaudesta ja se kasvu muodostui vasoista.

    Kun seurasin tilastoista metsästyksen edistymistä ,näytti siltä ,että vasajahti pääsi täyteen vauhtiin vasta lumen tultua maahan.  Lunta ei kuitenkaan tullut liikaa ja jahtipäiviä kertyi vuoden viimeisille päiville asti ja innokkaimmat olivat metsällä vielä tammikuussakin.

    mehänpoika

    Eipä ole järki päätä pakottanut MMM:n virkamiehillä tai vastaavilla ministereillä, kun ovat jo puusukupolven ajan antaneet ylisuuren hirvikannan vaikeuttaa metsiemme uudistamista. Suurilla alueilla vain paremmin hirvien syönniltä säästyvää kuusta on voitu turvallisesti käyttää uudistamisessa. Näin tiheä hirvikanta on usein ohjannut uudistettavan puulajin valintaa metsiemme varsinaisia luonnontuhoja heikommin kestävän kuusen hyväksi. Siitä voi jo lähivuosina ilmetä enemmänkin jälkiseuraamuksia.

    Esimerkiksi Ruotsissa viime kesänä oli monin paikoin laajoja ja vaikeasti sammutettavia metsäpaloja.  Jopa Suomalaista työvoimaa oli sammutustöissä apuna. Ruotsissa on pidetty tiheää hirvikantaa. Ehkä Suomessa toteutetun hirvipolitiikan seurauksena entistä laajemmiksi muodostuneet nuoret kuusikot ovat kuivan kesän aikaan metsäpalojen osalta vaaravyöhykkeessä. Myös hyönteis-, sieni- ja myrskytuhoriskit ovat hirvistä johtuvien laajempien kuusikoiden myötä jo lisääntyneet. Se heikentää metsiemme hiilen sidontaa. Liiallisesta hiilidioksiidista johtuva ilmaston lämpeneminen on lisäämässä näitä varsinaisia luonnontuhoja.

    Hirvipolitiikasta johtuvat uuden metsän perustamisen epäonnistumiset ja useiden vuosien viiveet ovat jo pitkään heikentäneet metsiemme hiilinielua. Metsiemme hakkuiden rajoitukset olisivat ohjausta puupääoman varastointiin, mikä mahdollisesti heikentäisi hiilinielua pitemmällä tähtäimellä. Myös hirvisyönnösten vaikutuksia pitäisi pikaisesti nostaa päivänvaloon metsien hiilinielujen lisäämistä suunniteltaessa.

    Mm näistä syistä johtuen kansallinen etu vaatii MMM:n ryhtymistä pikaisiin toimenpiteisiin hirvenmetsästyksen pyyntilupakäytännön poistamiseksi. Vuosittain anottavista pyyntiluvista ja niiden myöntämisistä ovat johtuneet metsästyskauden jälkeen talvelle jääneet ylisuuret hirvilaumat.

    Liikahirvien aiheuttamat liikenneturmat ovat vielä oma lukunsa.

     

    jees h-valta

    Mehänpojan kantaan täysin yhtyen. Jotain tars tehä ja kyllä meillä vain aina tuntuu jarrua löytyvän kun aletaan puhua hirvikannan pienennyksen tarpeesta. Miksi kaikki virheet pitää toistaa ja toistaa vuodesta toiseen. Kyllä tämä vaikuttaa tietoiselta metsänomistajien pettämiseltä ja huijaamiselta!

    Timppa

    Niin Suorittava.  Vuonna 2017 sateinen kesä suurensi vasojen kokoa.  Mitä tästä opitaan.  Säät vaikuttavat vasojen kokoihin.  Ei metsästysaika.

    Eihän siellä metsissä ole hirvillä koko syksynä rauhaa.  Pidetään koirakokeita tai  sitten pitkästyneet koirien omistajat haukuttavat koirillaan hirviä kaiken syksyä ennen jahtia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mehänpojalta hyvää pohdiskelua, käy kansalaisaloitteen pohjaksi. Mukaan liikennevahinkojen ja korkean hirvikannan aiheuttamat kustannukset. Hiilinielu myös mukaan, monimuotoisuus ja tuhoriskit. (Hakkuurajoituksista en tässä yhteydessä puhuisi.) Mieleni tekisi ottaa mukaan myös pienemmät hirvieläimet koska niiden aiheuttamat ongelmat ovat samat ja lisäksi punkkitaudit joiden aiheuttama lasku on raskas.

    Aloitteen tavoite on syytä muotoilla tarkkaan. Olisiko turvallisin vaihtoehto sellainen että riistaviranomaiset saisivat edelleen määrätä hirvikannan ylärajan tavoitetason mutta maanomistaja tai heidän yhteenliittymänsä saisi määrätä omalla maallaan sovellettavan alarajan, joka voisi siis olla vaikka nolla hirvieläintä.

    Parasta olisi, jos osaisi muotoilla aloitteen lakiesityksen muotoon valmiiksi. Oikeastaan saattaisi riittää jos saisi edellä esitetyn (eli että maanomistaja määrää kannan alarajan) lisäksi muutettua sitä lainkohtaa, jossa sanotaan että riistakannat ”eivät saa vaarantua”. Vieraslajeja kuten valkohäntäkaurista ”vaarantuminen” ei ainakaan saisi koskea, se on selvää. Kotoperäisen lajin kohdalla pitäisi määritellä, mitä vaarantuminen tarkoittaa ja millä aluetasolla sitä tarkastellaan. Yksittäistä maanomistajaa ei mielestäni saisi velvoittaa pitämään vahinkoeläimiä maallaan (kuten nyt tapahtuu) vaan tarkastelualueen koko olisi vaikkapa hirvitalousalue. Tarkennan vielä: yksittäisillä hirviseurueilla olisi oikeus vetää kanta nollaksi mikäli hirvitalousalueella kanta olisi edelleen elinvoimainen. Ei siis ”mahdollisimman tuottava” kuten nyt on tavoitteena!

    harrastelija harrastelija

    Timppa: ”… Puolellakaan sanalla ei käsitelty sitä, miten metsästysajan lyhentäminen alkusyksystä vaikutti vasojen painoihin. ..”

    Aika vaikea sitä on vielä arvioida, koska tarkoitus lienee rauhoittaa kiima-aika. jotta vasat syntyisivät aikaisemmin keväällä. Säät sitten kesällä saattavat vähän vaikuttaa vuosittain. Eli ensi syksynä nähtävästi verrataan taas vasojen painoja.

    Tuo jousimetsästys on aika kuriosiittinen, taitaa ministeriössä joku tai joidenkin sukulaiset metsästää jousella? Saattaa olla hyvä laji citykanien ja pienten sorkkaeläinten metsästykseen taajama.alueella. Kyllä ne hirvet menee nurin ruutiaseillakin, jos vain saadaan lupia! Naapuriseurassa kaatui ruutiaseella hirvi, jolla oli silmässä nuoli – alkaa vaikuttaa jo eläinrääkkäykseltä 🙁

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 174)