Keskustelut Metsänomistus Miksi metsätaloutta tuetaan?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 128)
  • Miksi metsätaloutta tuetaan?

    Tällä hetkellä keskustelupalstan yläpuolella on mainos Kemera-tuesta, ”jaossa 43 miljoonaa” ja linkki metsaan.fi-palveluun.

    Muissa sijoitusmuodoissa kuten osakesijoituksessa en ole törmännyt siihen, että valtio tyrkyttäisi minulle tukirahaa. Ruotsissa metsätalouden tuet on käsittääkseni lopetettu. Päästäisiinkö tuista nyt eroon kun kepu hävisi vaalit?

     

  • Visakallo Visakallo

    Revalle: Panu vertasi metsätaloutta osakesijoittamiseen, minä taas asuntosijoittamiseen. Jouduin hieman selventämään asiaa Panulle esimerkillä. Se oli joidenkin mielestä väärin, mutta asiaperustelu on kyllä järkevämpää kuin inttäminen. Revan purkaus ei yllättänyt. Se oli normaalia maanantai-äreyttä.

    Aimo Jortikka

    Ruotsissa metsätalous onkin yritystoimintaa eikä sijoitustoimintaa, ja verotetaan niinkuin muita yrityksiä. Isommilla tiloilla pitää olla kaksinkertainen kirjanpito jne

    harrastelija harrastelija

    Minusta Kemera on ns. vastikkeelista tukemista. Puun myynbnistä taas verotetaan, joten mitä enemmän puuta saadaan kasvamaan hoidon avulola , niin sitä enemmän syntyy sitten verotustuloakin yhteiskunnalle. Loppujen lopuksi metsäteollisuus on suuri osa vientiteollisuutta, joka on hyvin tärkeä Suomelle.

    Koko yhteiskunnalle lisääntyvä metsänhoito antaa lisääntyvää tuottoa myös välillisesti – työllistää metsäalan yrityksiä metsässä, sahoilla, tehtailla, logistiikka-alalla… Miksi ”Panu” kyselee ja vastustaa metsätaloutta?

    Puuki

    Tukikohteita on niin paljon, että on ollut päättäjillä vaikeaa löytää ne tuet joista olisi luovuttu. Jokaisen puolueen kannattajissa ja poliitikoissa on niitä, joita kuitenkin jokin tuki koskee, tavalla tai toisella. Turhimmat tuet on muualla kuin metsän kasvatukseen menevissä.   Sitä ei ymmärrä miksi esim. ruotsinlaivat saavat tukea.  Hyvin pärjäisivät omillaankin.

    Pärjäisi ehkä metsänomistajatkin mutta se tuki taimikonhoitoon tuottaa valtiolle paljon enemmän myöhemmin . Hyvä sijoitus siis.   Mo:en kannalta katsottuna pitkäaikaisuuden takia tuottamaton ”sijoitus” voi tulla tuen avulla jopa kannattavaksi toteuttaa. Nmh:n tuki eh:lla menee käytännössä suoraan metsäteollisuudelle mutta taimikonhoitotuesta osa välillisesti myöhemmin. Myös muut toimijat hyötyy kemera-tuesta. Raivaussahatyö on nykyään suht. kallista teettää vieraalla työvoimalla, jos sitä vertaa puun hintaan .

    Jätkä

    Metsäteollisuudella menee niin hyvin, että sillä pitäisi olla intressit maksaa puusta niin paljon, että taimikonhoito ja muut toimet olisivat metsänomistajille kannattavia toimia.

    Tosin nyt kun kerran tuetaan, niin olisi hyvä kaivaa esiin työllisyyttä edistävät ”Risusavotat”, joissa työttömänä oleville – terveille ihmisille järjestettäisiin taimikonhoitotöitä oikein isolla kädellä. 2 – 3  R-sahuria kohdetta kohti ja heille oikeaa palkkaa oikeasta työstä, sekä valvonta sellainen, että esim kolme kohdetta olisi aina yhden työnohjaajan hoidossa ja työttömätkin totuttelisivat ihan oikeaan työpäivä rytmiin.

    jees h-valta

    Jätkän linjoilla tuossa kyllä. Olisi pieni katko kaljoitteluun kun fyysiseen työhön laitettaisiin. Kun katselee vakiokerman viikon rytmiä se kyllä perustuu siihen että köörin naiset kantaa pyörän sarvessa tyhjät tölkit kauppaan ja äijät taas kuskaa täydet sossun kustantamalla kyydillä kämpille. Ei siinä fysiikkaa paljon rassata.

    suorittava porras suorittava porras

    Kunnon tuki taimikonhoitoon ja nmk -tuki kokonaan pois. Näin tuki kohdistuu tärkeimpään asiaan oikeaan aikaan. Samalla rahamäärällä saadaan lisäksi huomattavasti enemmän aikaan. Edelleen löytyy ihmisiä ,jotka antavat taimikon rispautua pilalle odotellessaan isomman nmk-tuen aikaa ja jättävät varhaishoidon tekemättä . Se näkyy hyvin selvästi siinä ,että varhaisperkauksiin osoitetulle tuelle ei ole tilastojen mukaan paljoakaan kysyntää. Isompi potti valitettavasti houkuttelee enemmän monesti huonommasta lopputuloksesta huolimatta.

    Käsimoto

    Mainittakoon selvyyden vuoksi, että kemera-tuki on vastikkeellista tukea, joka maksetaan työsuorituksen perusteella. Jos esim. nuori taimikko on jätetty liian tiheäksi, voidaan jo myönnetty tuki jättää maksamatta. Mitä tuen määrään tulee, niin eipä sillä juuri tuntipalkoille pääse.

    Timppa

    Tuki taitaa olla jäänettä jostain jakopolitiikan sumplimisesta.   Vaikuttavuudeltaan huono.  Matti Kärkkäisen mukaan parhaat taimikot olivat syntyneet ns vakuustalletusten aikaan.  Silloinhan osan kauppahinnasta sai vasta, kun taimikko oli kunnon kasvussa.

    Systeemin muututtua taimikkojen tilanne heikkeni.  Meilläkin on naapuri, joka uudisti aukkonsa jotenkin, mutta jätti perkaukset tekemättä.  Tuloksena kuusikon asemasta energiapuuviidakko.

    Metsänomistuksen ja -hoidon arvostusta pitää nostaa valistuksen keinoin.  Ei jakamalla rahaa.  Sehän kertoo, että taimikot ovat niin arvottomia, että niitä pitää tukea.

    Meille taimikot ovat tae metsän uudistumisesta.  Siksi niitä hoidetaan niiden omista lähtökohdista.  Ei tukipolittiikan ohjaamina.  Muutamaan vuoteen ei ole saatu euron euroa vaikka on perattu paljon, koska tukiehdot ovat mitä ovat.   Kymmenen vuoden aikana Kemera-korvaukset olivat n. 0,5 % myyntituloista, joten niiden vaikutus oli käytännössä olematon.

    Metsäukki

    Kemeratuen yksi perusajatus on tukea sellaisia metsänhoitotöitä, joista hyödyn saa vasta tulevat polvet ja yhteiskunta tulevina hakkuina ja veroina. Tuki on monelle metsänomistajalle ratkaiseva kannustin, jotta työn saa tekoon. Ilman tukea moni taimikko jäisi hoitamatta. Puun myyntihetki taimikkokohteella on niin kaukana, että puun hinta tuskin on kovin hyvä kannustin. Tukihan kattaa vain osan kustannuksista, joten tarvitaan myös metsänomistajan rahaa. Metsätalouden tuet ovat noin 10 % metsätalouden maksamista veroista. Jos tuki poistuisi, tuskin metsäverotus siitä alenesi.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 128)