› Keskustelut › Metsänhoito › Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Viewing 10 replies - 111 through 120 (of 232 total)
1 2 3 … 11 12 13 … 22 23 24

  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Sent on: 13.12.2018 at 15:04

    Tagged: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

    Creator
    sitolkka
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jean S 7.6.2019 at 22:42

    ”kun sopivia taimia on jo valmiiksi riittävästi olemassa”

    -> niin juuri. Ja silloin kysymys on nimenomaan se, miten metsää kannattaa hoitaa, että niitä sopivia taimia on jo valmiiksi olemassa.

    Puuki 8.6.2019 at 07:10

    ^  Sopivia taimia ja lisäksi oikealla kasvupaikalla ; kuusi ei ole kuivahkojen kankaiden ja sitä karumpien paikkojen sopivin puulaji.   Tyvilahoalueet on myös sopimattomia kuusen kasvatuspaikkoja.    Männylle valopuuna sopii paremmin luontaisen uudistamisen kohteilla siemenpuuhakkuu kuin alikasvoksena kituuttaminen.

    Jovain 8.6.2019 at 10:35

    Taimien kituuttaminen on huono lähtökohta. Näilläkin palstoilla tarjoillaan jopa 50 vuotiasta alikasvosta lähtökohdaksi jatkuvalle kasvatukselle, mutta on korkeintaan jossain vastustajien mielikuvissa. Siinä ajassa jatkuva kasvatus tuottaa jo tukkimetsää.

    Puuki 8.6.2019 at 12:10

    Yleensä JK:n laskentamalleissa oletetaan alikasvoksen olevan jo valmiiksi rk-lpm:n 1,3 m pituista.

    Tutkimusten mukaan kuitenkin 10 cm ku-taimen varttuminen alikasvoksena kestää jk.metsissä keskimäärin 42 vuotta 1,3 metrin pituuteen.  Siinä ajassa viljelty metsä on yleensä jo  kerran harvennettu ja kasvaa pääosin tukkipuuta.

    Jos kasvupaikka on suht. hyvä Keskisen Suomen -Etelä Suomen alueen tuorekangas tai sitä parempi, niin sopiva muokkaus+hyvät taimet tuottaa kiertoaikana yleensä paremmin kuin jatkuva kasvatus-malli, jos lähtötilanne on sama molemmissa. Aloitustilanteen erot korjuukustannuksissa ja puustopääomakustannuksissa heikentää jk:n kannattavuutta. Uudistus-ja taimikonhoitokulut kuittaantuu tavallisesti niillä.

    mehtäukko 8.6.2019 at 13:19

    En jaksa ummartaa jk:n monikymmenvuotisten epävarmojen taimettumisten vähäpätöisyyttä. On päivänkin selvää mikä menetelmä pelaa järjen mukaisesti ja -vastaisesti.

    Jovain 8.6.2019 at 14:57

    Hidasta tuntuu olevan alikasvoskuusen kasvattaminen. Tottahan sekin on mahdollista, mutta että otetaan ihan vertailun lähtökohdaksi. Saadaan 50-vuodessa kituutettua kuusentaimet lähtötilanteeseen.

    Eihän se oikein ole mahdollista tommot. ottaa vertailun lähtökohdaksi.  Hakattu on viljelyn jäljiltä 50-vuotiasta metsää, jossa jäävä puusto on kuitu ja tukkipuu kokoa ja josta alkuperäinen viljelty tukkimetsä on poistettu.

    mehtäukko 9.6.2019 at 06:36

    Tottakai on oltava vertailussa mukana. Jos mo:lla on satoja hehtaareja kasvukykyistä metsää, ja hän haluaa kaataa sitä Sololla ajaen puunsa pollella tai Nuffilla, onhan taimilla aikaa.. 🙂

    Tolopainen 9.6.2019 at 06:43

    Mitä olen omissa metsissä seurannut, 40v menee ja luontaisesti syntynyt taimikko alkaa olla pari metristä. Ei kannata taloudellisesti kovin hyvin, vaikka muka metsänhoidosta ymmärtävät henkilöt puhuvat sen paremmuudesta jaksolliseen kasvatukseen verrattuna. Kaikenlaista harhaoppia on aina ollut, ihmisillä on petetyksi tulemisen tarve. Eihän kukaan  muuten kävisi äänestämässäkään.

    Jovain 9.6.2019 at 18:28

    On aina häirinnyt kehityskelpoisten taimistojen nimitys alikasvokseksi. Kansankielessä näitä samoja taimistoja on pidetty kehityskelvottomina, eli haitallisina ja pois raivattavina.

    On vähän sama asia kuin jatkuvan kasvatuksessa. Säästetään nämä alikasvokset, kun nimenomaan myös jatkuva kasvatus perustuu alaharvennuksiin. Autetaan kehityskelpoinen aines ja nuori metsä metsänkasvulle.

    Metsuri motokuski 9.6.2019 at 18:33

    Ilmeisen selväksi on tullut että jk kasvatus ei tuottavuudessa pärjää jaksottaiselle kuin tietyissä metsätyypeissä. Jk:n pointti onkin muualla kuin tuottavuudessa ja metsätulojen maksimoimisessa. Enemmänkin pistäisin nuo jk hakkuut maisema hakkuisiin, jolloin hyöty tulee jatkuvasta peitteisyydestä.

Viewing 10 replies - 111 through 120 (of 232 total)
1 2 3 … 11 12 13 … 22 23 24