› Keskustelut › Metsänomistus › Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 21 22 23

  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Lähetetty: 1.8.2023, 11:11

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

    Tekijä
    Panu
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 1.8.2023, 11:39

    Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa.

    Laskemasi suhteellinen tuotto on juuri se korko. Korkoa tarvitaan havainnollistamaan sitä, että tulevaisuudessa saatu raha ei ole yhtä arvokasta kuin nyt kätösessä oleva raha. Mitä kauemmin tulon saamiseen menee, sitä vähemmän sillä on arvoa. Sitä voi ehtiä vaikka kuolla kupsahtaa ennen kuin tulo realisoituu.

    Korko pitää arpoa omasta päästä. Jos jaksat odottaa tuloja pitkän aikaa, korkosi on matala ja jos olet kärsimätön, korkosi on korkea. Pään lisäksi toinen paikka josta koron voi bongata ovat vaihtoehtoiset sijoitukset. Korkoa alentamalla kiertoaika pitenee. Myös puuntuotos voi lisääntyä maltillisilla pidennyksillä, joissa kiertoajan keskikasvu ei vielä alene.

    Olen samaa mieltä siitä että nettotulojen maksimointi on varmaan useimmilla se tavoite. Se kuitenkin edellyttää jonkin verran panostuksia metsänhoitoon, ja koron sisältävillä laskelmilla erilaisten panostusten antamia tuloksia voidaan vertailla. Jos metsään panostetaan vain vähän, saadaan korkeita korkoja mutta vähänlaisesti tuloja.

    Panu 1.8.2023, 11:46

    Puhut kassavirrasta eli käteisestä. Sitä tarvitaan ja useimmat metsänomistajat saavat sitä useasta lähteestä. Jos käteisestä tulee pula ja on tarvetta ottaa sitä metsästä niin se onnistuu aina noin kuukaudessa myymällä tila. Joskus myöhemmin jos käteistä on ylenmäärin, voi taas ostaa jonkun metsätilan.

    Kalle Kehveli 1.8.2023, 12:09

    Metsän pääoman tuotto kun on pienempi, kun keskimääräinen markkinakorko säästötilille tai muulle sijoitusinstrumentille (esim. asunto), niin silloin viimeistään ”sileäksi”. Myös jos sinulla on lainaa, maksatko enemmän korkoa lainoistasi kuin metsä tuottaa?

    Tämä pätee vain varttuneissa ja päätehakkuu kypsissä metsissä ja helpommin pohjoisessa kuin etelässä, koska metsäntuotto siellä suurempi.

    A.Jalkanen 1.8.2023, 12:21

    Panu: ymmärrän asian niin että kasvu eli tuotos (m3) on metsän tuotto (euroina), ja kassavirta on hakkuutulot (euroina). Vertaa aukon tuottoketjussa oleva laskelmani; siinä on huomioitu metsän tuottona kasvun arvo. Välillä otetaan ulos käteistä. Vrt. osakesäästötili.

    Timppa 1.8.2023, 12:41

    Tuo joku 3 % on aika lailla typerä ajatus.  Senhän tiedämme, että eri pohjat kasvavat eri tavalla vaikka taimikon perustaminen saman.   Lehtomaisella kankaalla metsä kasvaa toisin kuin kuivalla kankaalla.  Toisekseen tuo NNA on tyhmä, koska emme tiedä puun hintojen kehitystä vuosikymmenten päähän.

    Kun tilalla on erilaisia kuvioita, niin tulos tulee niiden tuoton summasta, siis kassavirta ja tasearvon muutos kuten Anneli kirjoitti.  Esimerkiksi metsätilaa ostettaessa pitää käyttää vaikkapa sidotun pääoman tuottoa hinnoitteluperusteena.  Niin kiinteistösijoittajat tekevät.  Jos ei aio myydä metsäänsä niin varma tapa on panostaa hyvään metsänhoitoon.  Verottaja tukee tätä, koska kaikki kulut saa vähentää heti.

    Panu 1.8.2023, 12:48

    Kalle Kehveli: kyllä, jotenkin noin. Kun puusto järeytyy ja metsässä on paljon rahaa kiinni / ha niin jossain vaiheessa pääoman tuotto% pienenee.

    Tuotto ei kuitenkaan välttämättä ole huono puustoisessakaan metsässä, koska kaikki kasvu on tuottoa inflaation päälle. Yleinen virhe on verrata säästötilin tuottoon, jossa ei ole inflaatiosuojaa.

    Anneli, juuri näin: ”tuotto on kasvu ja kassavirta on hakkuutulot”.

    mettämiäs 1.8.2023, 14:09

    Tuotto on euroja, tuotos on kuutioita…

    kmo 1.8.2023, 14:24

    No kun katsoo noita harvennusmalleja, esim Etelä-Suomi, kuusimetsä, kivennäismaa, puuston pituus 16 m kohdalta.

    Jos korko on 5%, malli suosittelee harvennuksen jälkeiseksi ppa 17.8 m2.

    Jos korko 1.5%, malli suosittelee harvennuksen jälkeiseksi ppa 21.7 m2.

    Mitäs nämä tekisi runkolukuina, jotain 900 vs 1100 suunnilleen?

    Enskan tekijät, päätättekö harvennuksen jälkeen jätettävästä runkoluvusta/ppa:sta korkoprosentti mielessä, vaiko jollain muulla kriteerillä?

    A.Jalkanen 1.8.2023, 15:12

    Harvennusvoimakkuuteen vaikuttaa Tapion valikoissa mainittujen lisäksi se pyritäänkö kuinka moneen harvennukseen kiertoajalla.

    Joku viisas voisi selventää, miksi metsän kasvu voidaan nähdä reaalituottona eikä inflaatiota tarvitse huomioida.

    Panu 1.8.2023, 15:48

    Koska metsätilan arvon voidaan pitkällä aikavälillä olettaa nousevan inflaation tahdissa. Kasvu tulee siihen päälle. Viimeiset 20 vuotta pois lukien viimeiset 1-2 vuotta tilojen hinnan nousu on tainnut ylittää inflaation.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 21 22 23