Keskustelut Metsänomistus Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 222)
  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

  • Kalle Kehveli

    Itse asiassa kysymys oli metsätaloudessa toimimisesta. 

    Juu, mutta siitäkin viisas luopuu aikanaan, jos löytää paremman sijoituskohteen.

    mehtäukko

    Juu juu, mutta sitä voi monessa yrittämisessä jättää jälkeensä myös vain paskannetun tunkion…

    Gla Gla

    RR: ”Yritin lähettää tänne kuvia Lapista mm. erilaisista luontaisista uudistamisista, mutta en jostakin syystä onnistunut.”

    Nyt on ainakin yksi kuva julkaistu. Viiveellähän nuo tulevat, joskus pitkälläkin, mutta itsellänikin on jokunen kuva jäänyt kokonaan julkaisematta. Järjestelmän kanssa on ollut ainakin joskus ongelmia, joskus jo lähetysvaihe tökkii ja joskus muuten vaan kuvat häviää. Ihan viime aikoina en ole kokeillut.

    R.Ranta

    Kyllä huomasin kuvan ja kommentoinkin. Laitan muutamia kuvia Lapin kierrokseltani ehdittyäni, kun olen niistä täällä kertonut.

    Minusta on vähän surullista, että metsänkasvatuksen taloudellisista kysymyksistä keskustelu koetaan tuollaiseksi möröksi. Kyse on pitkäjännitteisestä ja moniulotteisesta toiminnasta, eikä sitä tietenkään tehdä äkillisten korko- ja inflaatiovaihteluiden tahdittamana.

    Uuden metsän perustaminen on eittämättä tärkeä vaihe, mutta se on myös homman taloudellinen akilleen kantapää pitkän odotuksen vuoksi ja joka sekin pitää kyetä käsittelemään.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei talousajattelu ole nuoremmalle polvelle mörkö, mutta vaatii osaamista, joka saattaa jossain määrin puuttua vanhemmalta vähemmän kouluja käyneeltä sukupolvelta. Ei sitä ainakaan liikaa nykykoulussakaan ole. Oman talouden hallinta olisi tärkeä kansalaistaito.

    Gla Gla

    Metsänhoidosta puhuttaessa mukaan tulee muitakin päätöksiin vaikuttavia elementtejä, jotka esim. arvopaperikaupasta puuttuu. Reimakin on 10 vuoden aikana pehmentynyt kovasti ja ottanut mukaan päätöksiin ympäristöarvot. Noitahan joskus koitin nimimerkin Pöllö aikoina esittää, mutta kuuroille korville kaikuivat. Lisäksi tällainen tavallinen rivikansalainen, joka ei voi ammattisijoittajan tavoin valita sijoituskohteita maan ja taivaan väliltä, joutuu priorisoimaan. Asuntojakaan ei tavanomaisilla hakkuutuloilla hankita ja kun osakekauppa ei kiinnosta vähääkään, jäljelle jää metsän ulkopuolelta lähinnä rahastot. Niitä onkin monenlaisia ja niissäkin olen täysin pankin sijoitusneuvojan kristallipallon varassa.

    Kun metsää hoidetaan, ei välttämättä kestä katsoa heikosti uudistuvaa ja heikosti puuta kasvavaa kuviota, vaikka se jonkun laskelman mukaan saattaisikin olla kannattavampaa kuin kalliimpi ja paremmin puuta tuottava.  Toisaalta annan painoarvoa myös sille, että saan ostajaa kiinnostavia leimikoita. Heikko, josta ostajat eivät ole kiinnostuneita, saattaa olla huonompi kuin excelin mukaan pitäisi. Kun tällainen sitten laitetaan kiinnostavamman kuvion kylkeen, saattaa kaikkien puiden kantohinnat laskea.

    Tulevaisuudessa korjuukustannukset ei ennusteeni mukaan ainakaan laske, joten asialla on jatkossa enemmän merkitystä kuin nykyään. Kun kiinnostavissa kohteissa on puuston määrä suuri ja jos puun hinta nousee kuten viime aikoina on tapahtunut, vaikutus kertautuu. Kun riskinä on lisäksi ympäristöväen asettamat rajoitukset metsätaloudelle, puuta pitää tuottaa tehokkaasti siellä, missä se on mahdollista.

    Metsäekonomian perusteet ei käsittele näitä käytännön asioita ollakaan.

    suorittava porras suorittava porras

    Gla on sisäistänyt varsin hyvin ,että metsätaloutta käsiteltäessä on monta muuttujaa. Ei kannata tukeutua vain yhteen hyvätä tuntuvaan ,vaan on huomioitava mahdollisimman monta ja mieluiten kaikki. Tulos mitataan vasta sitten ,kun puut ovat poikki ja pinossa ja rahat tilillä. Kustannuksia ja riskejä voi puolestaan  välttää helpoimmin tekemällä kaikki tarvittavat toimenpiteet oikealla hetkellä ja riittävällä voimakkuudella. Tekemättömyys  kasvaa kustannuspuolella korkoa vähintään 10:n vuosivauhtia ja laiminlyönnit pudottavat tuloksen puoleen.

    Kasvatusmenetlmän osuutta tuotantoketjussa ei myöskään voi ohittaa. Väärä valinta voi johtaa jäämiseen kokonaan kaupallisen toiminnan ulkopuolelle. Halpa menetelmä onkin tullut kalliiksi ja koko hommalta on pohja pois.

    Visakallo Visakallo

    Uskon, että R.Rannalla on myös hieman huonomminkin taimettuneita alueita, sekä myös sellaisia maapohjia, jotka ovat vaatineet muokkauksen ja kylvön tai istutuksen? Lopetin aikoinaan kuvien lähettämisen tänne palstalle, kun turhauduin jatkuvasti oikomaan niiden väärintulkintoja, joista osa taisi vielä olla ihan tahallisiakin. Meiltä päin löytyy sellaisiakin alueita, jotka eivät ole metsittyneet viimeisen 50 vuoden aikana. Tänään viimeksi ajoin sellaisen ohi. Minkähän laisen korkolaskelman siitä saisi aikaiseksi?

    Visakallo Visakallo

    Meiltä päin löytyy hyvin mielenkiintoisia vertailualueita, joita vois käyttää korkolaskennassa. 70-luvun alussa täällä lopetettiin karjanpito sekä peltojen viljelykin hyvin monissa taloissa, eikä ne pellot olleet välttämättä kovin pieniäkään, monesti jopa useiden hehtaarin kuvioita. Suurin osa pelloista metsitettiin, mutta osa jäi vain olemaan. Silloin metsitettyjen peltojen koivikot on jo päätehakattu, eikä kuusikot ja männikötkään ole enää kaukana siitä. Nekin on 2-3 kertaa tässä välillä harvennettu. Olemaan jätetyt pellot eivät ole edelleenkään metsittyneet. Tuli vain mieleen, että kumpi vaihtoehto on tehnyt korkolaskelmassa isännästä vauraamman?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä maalla on jokin arvo joten tuottamaton maa tuottaa tappiota. Joutoalueiden metsitystuki ilmeisesti lopetetaan (Metsäuutiset). Erikoinen päätös. Ehkä hallituksessa ei ole kuultu että metsäkato tuottaa päästöä eli negatiivista hiilinielua.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 222)