Keskustelut Metsänomistus Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 222)
  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

  • Panu

    Eli sijoitusasunnosta saatava vuokra miinus kulut on luokkaa 6%? Tämähän tulee myös kokonaan inflaation päälle, koska myös asunnon hinnan voi pitkällä aikavälillä olettaa nousevan inflaation tahtiin vaikka viime aikoina onkin menty toiseen suuntaan.

    A.Jalkanen

    Minun asuntokeississäni osa tuotosta muodostuu alv-velkavastuun alenemisesta ja osa alv:n palautuksesta, mutta suunnilleen noin. Voihan sitä olettaa hinnoista kaikenlaista, mutta mennyt kehitys ei ole tae tulevasta tässäkään tapauksessa.

    Panu

    Inflaation takia rahan arvo laskee koko ajan. Jos ei oleta asuntojen arvon nousevan inflaation myötä niin ne ovat lopulta ilmaisia.

    Visakallo

    Mitä olen sijoitusasuntojeni tilannetta yli 30 vuotta seurannut, niin aika paljon ne muistuttavat metsäsijoituksia, eli kyllä se sijainti molemmissa vaikuttaa. Hyvällä paikalla on hinta korkea ja sellaisena säilyykin, kuten myös nimellistuotto, huonommalla paikalla on hinta matala ja sellaisena säilyykin, samoin käy nimellistuoton. Kannattavuushan on sitten näiden asioiden yhdistelmä. Hyvä hoito varmistaa tuoton säilymisen ja sen, missä kunnossa ja minkä arvoisena ne siirtyvät nuoremmalle polvelle, ja mitä mahdollisuuksia ne heille tarjoavat.

    mehtäukko

    ”…Tuo joku 3 % on aika lailla typerä ajatus.  Senhän tiedämme, että eri pohjat kasvavat eri tavalla vaikka taimikon perustaminen saman.   Lehtomaisella kankaalla metsä kasvaa toisin kuin kuivalla kankaalla.  Toisekseen tuo NNA on tyhmä, koska emme tiedä puun hintojen kehitystä vuosikymmenten päähän..”

    Samaa mieltä kuin Timppa tuossa. Kun oli n. 15 ?vuotta sitten koivunostolama ja hinnat alhaalla, joku viisas toitotti ettei kannata ollenkaan uudistaa koivulle. No silloin istutusvuosinako korjataan satoa?

    Kmo:…”Enskan tekijät, päätättekö harvennuksen jälkeen jätettävästä runkoluvusta/ppa:sta korkoprosentti mielessä…” Lähes kaikki puu joka,- korjataan pystykaupoin-, ei ole kukaan kertaakaan esittänyt korko-%:ia kriteeriksi. Kun näin on elämä käytännössä, väitän koko toiminnan muutenkin yleisesti perustuvan muuhun kuin korkoprosentin puolikkailla pelaamiseen…  🙂

    Gla

    Panu: ”Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.”

    Kävin pankin sijoitusneuvojan luona, tai oikeastaan palaveri pidettiin teamsilla. Alun kartoituksessa käytiin läpi myös tuottovaatimus. Eri tuotteissa oli eri ennusteet, vaikka rahastoja kaikki olivat.

    En tiedä, pitäisikö keksiä parempi termi (kuten vhp:lle on joku keksinyt vhk eli valkohäntäkauris). Jos ei takerruta tuohon, metsässä riskiä nostamalla pitää tuottovaatimuksen kasvaa kuten arvopapereissa.

    A.Jalkanen

    Korkoa voidaan käyttää myös päätehakkuun ajankohdan kriteerinä; hakataan kun suhteellinen tuotto menee liian alhaiseksi. On ehkä tämä korko jonka sanotaan olevan Metsähallituksella liian korkea ja johtavan liian aikaisiin hakkuisiin? Kiertoajan keskikasvun maksimointi voisi olla vaihtoehto. Tätäköhän Tahvonen tarkoittaa kun ehdottaa kiertoaikojen pidennystä parannukseksi hiilinieluihin?

    Nostokoukku

    Valtio asettaa metsilleen vuosittaisen tulostavoitteen. Aidosta tukkipuusta alkaa olemaan pulaa valtion metsissä. Siksi korkoprosentti on asetettu korkeaksi. Näin päästään hakkaamaan entistä nuorempia metsiä aukoksi. Korkea korkoprosentti on siinä keppihevosena. Paljonko hävitään, kun näitä puolentoista tukin pariin kertaan lannoitettuja metsiä hakataan aukeaksi vaiheessa, jossa kuitupuuta alkaa siirtymään kiihtyvää tahtia tukkipuuksi. Valtion metsiä hoidettiin yli sata vuotta varsin perinteisesti, kunnes sielläkin opittiin korkolasku. Jälki ei ole kovin kaunista.

    Rukopiikki

    Hyvin pitkäänhän 2000 luvulle valtio hakkasi aukoksi etupäässä vanhoja metsiä. Sitten kun ne loppui niin kasvatusmetsät eivät olleet ehtineet pohjoisessa vielä kovinkaan isoiksi. Mutta hakata pitää ja aukkoakin.

    Visakallo

    Jostainhan sitä on puita hakattavakin, kun joka vuosi suojeltavat alat vain lisääntyvät. Nyt on sitten alkanut puuta käyttävän teollisuuden vähentäminen Suomessa, ja se on vasta alussa. Toivotaan, että uusi EU:n komissio ja Suomen hallitus ja eduskunta olisivat nyt järkevämpiä kuin edellinen.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 222)