Keskustelut Puukauppa Miten tukin katkonta rehelliseksi

  • Tämä aihe sisältää 405 vastausta, 45 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten mehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 405)
  • Miten tukin katkonta rehelliseksi

    Merkitty: 

    A-studio käsitteli 1206 ohjelmassa järjestelmällistä tukin väärinkatkontaa. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen syötti katsojille ja asiaosaamisensa kanssa horjahtelevalle toimittaja Sirkkaselle pajunköyttä kirkkain silmin.

    Käytännössä Suomessa tukkeja katkotaan lähes järjestään väärin. Katkaisukohta on useimmiten metrikaupalla väärässä paikassa. Lisäksi pienempiä tukkirunkoja hakataan hyvin usein kokonaan paperipuuksi. Näin halvan paperipuun määrä lisääntyy ja kalliimman tukin osuus pienenee.
    Tukin katkonnassa katkaisukohta pitäisi olla 30 cm välein 37 (tai 43) – 61 dm pituisissa pölleissä, joihin tukkiosuus saadaan tarkkaan katkottua, jos halutaan.
    Motoissa käytetään asetusarvoja, jotka ottavat tyvestä ja keskirungosta sahan tilaamat halutuimmat pitkät tukit (usein 52 dm) katkonnan optimoinnista välittämättä. Näin latvatukkiin ei usein enää riitä pituus, vaan koko latvaosa menee kuiduksi.
    Jos moton tietokone ja kuskin toiminta tähtäisi oikeasti katkonnan optimointiin, eli tukkiosuuden maksimointiin, tukin pituuksia säädettäisiin 2-3 viimeisen pölkyn kohdalla, jolloin päästäisiin useimmiten jo hyvin lähelle kuusen 16 cm ja männyn 15 cm minimipaksuuksia. Käytännössä näin ei toimita. Monella yhtiöllä minimipituus on 43 dm, millä katkonnan tarkkuus heikkenee paljon verrattuna 37 dm:n minimiin, kuten pitäisi olla.
    Kun katkonnassa fuskataan, sekä paperipuun ostaja, että saha (jolle tukit menevät), sekä myös korjuu-urakoitsija hyötyvät järeämmistä pölkyistä. Ajaminen tehostuu, tukeista tulee pidempiä, järeämpiä samoin kuitupölkkyjen keskikoko kasvaa. Ainoastaan puun myyjä häviää.
    Ostajilla on yleistynyt myös epärehellisyyttä ylläpitävä käytäntö olla antamatta myyjälle tukkilistoja, joista katkontatilastoja voi selvittää. Kömpelönä selityksenä vedotaan yrityssalaisuuteen, mutta eihän puun myyjä tiedä (eikä tarvitsekaan) mille sahalle tukit menevät. Toisekseen puun myyjää ei voisi vähemmän kiinnostaa jonkun sahan sahaus- ja tuoteohjelma. Myyjä voisi katsoa katkontaa hakkuun jälkeen ennen puiden ajoa, mutta se ylityöläyden takia toimimaton ratkaisu.
    Varovaisesti arvioiden tukkivaltaisessa leimikossa katkonnan virhe on useimmiten usean prosentin luokkaa. Kun tukkipuun osuus kantarahatulosta (3 mrd.) on luokkaa 1.8 mrd., arviolta viiden prosentin katkontavirhe merkitsee jo 90 miljoonan vastikkeetonta tulonsiirtoa myyjiltä teollisuudelle.
    Miten ihmeessä laillisuuteen pyrkivässä Suomessa MTK, MHY:t ja yhteismetsät antavat kaupoissaan tämän virheen jatkua?
    Ratkaisuna on moton kaatopään mittaus. Se kulkee ja mittaa aina koko rungon läpi. Näin tietokoneeseen tallentuu rungon tukkipuuosuus ja paperipuuosuus ja näiden mukaisesti myös tilitetään, katkonnasta riippumatta.
    Toinen vaihtoehto on jo yleistyvä runkohinnoittelu, jossa keskihinta sovitaan koko massalle. Sen heikkoutena on suuri virhearviomahdollisuus tukin määrässä, koska menetelmä perustuu karkeaan arvioon. Myyjän on vaikea verrata runkohinnoiteltuja ja tavaralajihinnoiteltuja tarjouksia.
    Kannustan kaikkia metsän myyjiä ostamaan mittasakset, menemään hakkuutyömaalle ennen puiden pinoon ajoa ja mittailemaan katkonnan oikeellisuutta pölkkyjen paksuuksista. Jos virheitä löytyy, pitää kutsua heti MHY:n edustaja todistajaksi ja ajo pitää estää, ennen tarkkaa virallista mittausta. Tästä menettelystä puhuminen ja sopiminen jo ennen hakkuuta, toimii vilppiä ennaltaehkäisevästi. MHY:n edustajien ja metsänomistajien pitää tiukasti olla hyväksymättä väärin katkontaa ja vaatia pienistäkin virheistä ostajaa tilille.
    Ei voida hyväksyä, että metsäasioita huonosti tuntevat, iäkkäät tai etäällä asuvat puun myyjät, joutuvat muita vielä herkemmin ostajan vilpin kohteeksi.

  • mehtäukko

    Juuri noin, ja kentällä laittaen ”pökylät pötköön” tarkasti laadun mukaan. Jos ostomies ostaakin nyt ei käypäistä tavaraa, 2 vuoden korjuu-aikaa satuttaa kyllä kysynnän.

    pihkatappi pihkatappi

    Sellufirman kauppakirjoissa havutukeilla katkottavat mitat jätetään auki ja niin se pitää ollakin. Minimi läpimitta ja lyhin käytettävä pituus on varmoja, muutoin katkonta avoin. Minusta tämä on järkevää. Minimi pölkkyjäkään ei varmaan tarvi tehdä yhtään, sehän olisi ihan pöljää väkisin tehdä, en toki ylläty vaikka niitä joskus väkisin tehtäisiin. Eli kauppakirjassa mainitaan normi vakio pituusmitat, mutta sen lisäksi voidaan käyttää kahta eri mittaa. Mikään ei estä tekemästä lähinnä noita kahta ennalta määrittämätöntä mittaa, jolloin kauppakirjan vakiomittoja voi olla hyvin vähän. ja jos joku mitta on selkeästi tavoiteltu, runko apteerataan sen perusteella, eikä niin että saataisiin maksimoitua tukkiosuus.

    Haluttu mitta voi tuottaa firmalle hyvää vaikka 150 euroa motille ja se väärän mittainen 50 euroa. Metsänomistajalle tuo tietysti tekee loven tukkisaantoon, eli 80 euron tukkiosuutta siirtyy 30 euron kuituun. Toisen voitto on toisen tappio.

    Maamies Maamies

    Tuosta ostajan tarpeen optimoinnista ääriesimerkki kylän miehen leimikoita vuosien takaa jolloin hakkuukoneiden arvokatkontaohjelmat  olivat uutta. Leimikoilla oli ostettu myös pylvästä ja kuinka ollakaan puusto oli himpun verran suurta tarpeellisiin pylväskokoihin. Arvattavasti siinä  käytettiin hakkuussa koneen esittämää arvokatkontaa ja sitten kävi  niin että paljon pudotettiin priimatyviä kuitukasaan jotta saatiin talteen sitä kaivattua pylväskokoa. Eihän se mennyt oikein kun pylvään ja tukin hinnanero oli myyjään päin verrattain pieni. Asia sovittiin korvauksilla.

    suorittava porras suorittava porras

    Kävipä kerran niinkin, että leimikosta oli arvioitu kertyvän 100 mottia pylväitä. Kävi kuitenkin niin, että rungot olivat liian tasapaksuja eivätkä kaventuneet tarpeeksi. Leimikosta kone suostui tekemään vain yhden pylvään. Väkisin niitä ei voi tehdä. Tyven rinnan korkeudelta ja latvan on oltava tietyssä läpimittahaarukassa kumpaisenkin eri pituusluokittain. Kohde oli luonnontilassa ylitiheänä kasvanutta metsää. Sillä kertaa ei voinut syyttää kuskia ,konetta eikä aptia. Leimikko oli arvioitu huonosti ja luvattu liikoja. Tukiksi puut toki kelpasivat .

    pihkatappi pihkatappi

    Varmaan ensimmäiset optimoinnit on voineet olla osaamattomuutta järjestelmän suunnittelussa. Ja kun mennään monimutkaisempiin järjestelmiin, voi siellä olla välillä virhe koodissakin. Ihmetyttää kyllä, jos tyvi on priimaa ja ilman mutkia, niin tekomiehellä ei ole ongelmaa pätkiä kuituun. Aika puupää yksilö.

    mehtäukko

    ”…jos tyvi on priimaa ja ilman mutkia, niin tekomiehellä ei ole ongelmaa pätkiä kuituun…”

    Onko virhe jossain koodissa??

    pihkatappi pihkatappi

    Niin ohjelmakoodin virheet on aiheuttaneet kummallisuuksia monessa paikkaa. Tuossa kuitenkin niin perustavaa laatua oleva virhe, että ilmeisesti speksi on ollut puutteellinen. Minä puhun järjestelmän kehityksestä. Apteerausohjelmat ovat kehityyneet, ensin ei varmuudella osattu speksata koko apteerausta niin, että sen olisi toiminut moitteetta ja nykyisin nuo on jo monimutkaisia, jolloin ohjelmiin voi jäädä bugeja. Ja ihan varmasti ohjelmapäivitysten yhteydessä voi taas tulla uusia ihmeellisyyksiä. Eli kyllä sen kuskin pitää tuonkin takia vähän katsoa. Onhan siinä anturit ym mittalaitteet kehittyneet matkanvartella myös, jolloin koodia on taas kirjoitettu. Hienot systeemit ja Suomessa tätä osataan, mutta kehitettäessä uutta sattuu ja tapahtuu.

    suorittava porras suorittava porras

    Kannattaa pitää mielessä, että koneenkuljettaja ei tiedä kauppakirjan sisältöä. Ainoastaan siinä tilanteessa, kun katkonta nikottelee, otetaan yhteyttä esimieheen ja tilataan uusi apt- ohjelma. Läpimittarajat ja laadut näpytellään ohjelmaan kontorilla. Samoin jakaumalista, jolla ohjataan haluttujen mittojen painotusta. Kuljettaja puuttuu katkontaan periaatteessa vain varmistaakseen laadun. Blokkaa viat pois.

    pihkatappi pihkatappi

    Luulisi että tukkien toiveet kulkevat sanomaliikenteellä jopa sahalta konttorille niin että apti on oikeastaan valmis, kun vakiomitat on tietysti automaattisesti samat, tuskin niitä käsin näpytellään enää korjuuesimiehen toimesta. Jos näpytetään joskus jonkin virheen tai puuttuvan sanoman takia haluttuja mittoja, mutta pääsääntöisesti uskoisin tuon olevan automaattista. Se mitä näpytetään, on varmaan nuo matriisin eri mittojen painotukset.

    Nuakka

    Koneenkuljettaja ei tiedä kauppakirjan sisältöä? Eli on tärkeää käydä paikan päällä ja varmistaa että käytössä olevat mitat ovat kauppakirjan mukaiset.

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 405)