Keskustelut Metsänhoito MITEN VÄLJENTÄÄ JÄRKEVIMMIN

  • Tämä aihe sisältää 82 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, sitten leone toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 82)
  • MITEN VÄLJENTÄÄ JÄRKEVIMMIN

    Yleiset metsänhoito-ohjeet ja vallitseva tapa ohjaavat metsän kasvatuksen suurempaan runkotiheyteen istutuksista lähtien kuin olisi taloudellista ja tuho- ja hiilikestävintä. Tämä palvelee kuiduttavan teollisuuden tarpeita, mutta heikentää merkittävästi puun tuotannon kannattavuutta. Seuraavassa perustelen, miksi puuston (ku, ko, lk eli lehtikuusi, mutta myös mä) kasvattaminen paljon totuttua ja ohjeistuksia harvemmassa on monin tavoin järkevää.
    Tässä muutamia väljemmässä kasvattamisen etuja:

    • Tukkisaantoprosentti lisääntyy, jopa tuplaantuu.
    • Varttuneen kasvatusmetsän tila hyvine tukintuottoineen saavutetaan vuosikymmeniä aikaisemmin.
    • Ylitiheydestä aiheutuva kasvun hidastuminen estyy.
    • Metsikön kokonaiskasvu nopeutuu.
    • Kiertoaikaa voidaan kannattavasti lisätä jopa vuosikymmeniä
    • Metsikön tuhojen (hyönteis-, tuuli-, laho-, tuli, tykky-) määrä vähenee merkittävästi.
    • Harvemmassa ja järeämmässä metsässä sitoutuneen hiilen kokonaismäärä puustossa ja maassa kasvaa
    • Metsän moninaiskäyttöarvot ja mahdollisuudet kasvavat merkittävästi
    • Puun tuotannon kokonaistalous paranee aivan toiselle tasolle

    Puun tuotanto olisi taloudellisempaa ja varmempaa jo istuttamalla vain 1200 tainta hyvin mätästettyyn maahan suuriin mättäisiin ja pitämällä tuo määrä taimikonhoidolla ensiharvennukseen asti, vaikka mukaan tulisi luontaisiakin taimia sekapuustoksi. Jo tässä vaiheessa ajourien suunnittelulla vältetään taimihukka niiltä aloilta.

    Pelko kasvun kärsimisestä suuremman puutiheyden vallitessa on turha. Pitkälatvuksiset, vahvat ja nopeasti kehittyvät taimet ja sitten riukupuut kehittyvät paljon tavallista (jopa puolta) nopeammin ensiharvennettavaksi ja sen jälkeiseen nuoren kasvatusmetsän tilanteeseen asti, jos riukumetsän perkaus ja EH ovat tarpeeksi voimakkaita. Lue koko juttu: http://www.vessi.eu

  • puutuomas

    Tämä vahvistaa omat havaintoni. Suositus tiheydet on liian tiheitä. Paras keino tehdä taimikonhoito riittävän harvaksi on huolehtia siitä että jäävien puiden latvuksilla on vähintään metrin väli raivuun/ harvennuksen jälkeen naapuri puuhun. Minkään kepin kanssa siellä on aivan turha pyöriä. Puita täytyy hoitaa yksilöllisesti, jos meinataan saada kunnolla kasvava metsä. Pätee kaikkiin harvennuksiin tämä väh. Metrin väli naapuri puun latvukseen.

    arto

    1200kpl/ha.  Aika harvaa jos laskennallinen tuho istutus taimissa on 20 %  jää 1000kpl/ ha.  Nyky talvet näkyy katkovan taimia joissain paikoissa paljon. Eli miksi säästää taimivaiheessa se metsän kasvulta tärkein asia. Voi sen myöhemmin harventaa haluttuun lukuun. Koska  jossain välissä pakko raivata alue.

    A.Jalkanen

    Asiaa, mutta käytännön toteutuksen mahdollisuus riippuu alueen hirvitilanteesta. Perustamalla rehevän alueen taimikot harvempina niihin voi saada hirville luontaista murkinaa (ja muutenkin puulajien monimuotoisuutta) ja männyn taimikot pääsevät ehkä vastaavasti vähemmällä laidunnuspaineella. Männyn taimikoita voi myös yrittää suojata perustamalla ne kylvämällä tiheinä, jolloin niissä on särkymävaraa ja lisäksi saadaan ohuemmat oksat tyvitukkiin ilman karsintaa.

    mehtäukko

    Kyllä tuhoriskit taimikoiden varhaisuudessa ovat niin isot, että en lähtisi tuolle polulle. Sitä ei nimittäin sitten korjata koko kierto-aikana. Elintärkeää on perkaus roskaroinasta, ja kun on sitten mistä valita, laadun vaaliminen on mahdollista.

    Panu

    Veli-Jussi voisi kirjoittaa tänne useamminkin! Olen lukenut Sahalan Kartanon metsänhoito-ohjeet ja monesta asiasta on helppo olla samaa mieltä. Mäntyjen osalta siellä kehotettiin tiheään kasvatukseen ainakin alkuvaiheessa, oksien kurissa pitämiseksi. Itse olen toistaiseksi pudottanut istutustiheyksiä suositellusta maltillisesti muutamalla sadalla. Se ei välttämättä hirveästi vaikuta kasvatustiheyteen, koska luontaista nousee sekaan paljon ja sitä tulee säästettyä.

    Tolopainen

    Jos istuttaa hehtaarille 500 tainta vähemmän, nettosäästo on n.50€. Epäilen joidenkin laskutaitoa.

    mehtäukko

    Todellakin taimien perustamisen ”säästö” verrattuna huonon lopputuloksen riskiin on jo seikkailua.

    Apli

    On tuossa aloittajan kirjoituksessa järkeäkin, olen vähentänyt taimien lukumäärää istutuksissa, ennen oli 1800kpl 2v kuusentainta per/ha nykyään mennään noin 600 kuusentainta ja 800 männyntainta per/ha, ja jos istutan itse ja kannon nosto niin laikutus ja jopa mätästys pois jos hyvä hiekkamaa niin istutus onnistuu hienosti ilman niitäkin, näin kustannuksia pois.. 1200kpl ja luontaisesti tuleva sekametsä on ihan ok, itse en enää pelkkiä kuusentaimia istuta vaikka kuinka rehevät maat, käytän kuusi/mänty sekaistutusta ja koivua ja muuta lehtipuuta on tullut aina luontaisesti näin olen saanut sekametsiä.

    Jätkä

    Ei istutustaimien hinnassa kovin paljoa säästä, mutta jos ja kun lasketaan palkkatyövoimalla tehdyt istutustyöt, laikkumättäiden, mätästysten ym hinnat, säästöä kyllä voi tulla.

    500 tainta päivässä istuttaa kyllä kädetönkin, joten omana työnä kustannukset jäävät olemattomiksi työnkin osalta.

    Hyvärotuiset istutustaimet kasvavat kyllä laatua harvemmassakin ja sopivasti rikkoutuneessa maassa luonnontainta tulee kyllä niin, että raivurillekin jotain hommia jää. Taimikon tiheys ( joidenkin mielestä harvuus) 2000 r/ha on edelleenkin hyvä tavoite, jos aikomus on kasvattaa tehokkaasti ja paljon laatupuuta.

    Jos istutettaisiin vain päätehakkuuseen asti kasvatettavat puut = 400 r/ha – ja niistä 200 kuolee tai vioittuu, ollaan lähes pakkotilanteessa tehdä uudistushakkuu.

    Tavoitehan pitää olla täystiheä tukkimetsä ja jokainen puu virheetön.

    mehtäukko

    Eipä siinä havupuiden eh:ssa paljoa laatuharvenneta? Eikö se olisi jo sama harventaakin kerran 40vuotiaana ja avo lopuksi?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 82)