Keskustelut Metsänhoito MITEN VÄLJENTÄÄ JÄRKEVIMMIN

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 82)
  • MITEN VÄLJENTÄÄ JÄRKEVIMMIN

    Yleiset metsänhoito-ohjeet ja vallitseva tapa ohjaavat metsän kasvatuksen suurempaan runkotiheyteen istutuksista lähtien kuin olisi taloudellista ja tuho- ja hiilikestävintä. Tämä palvelee kuiduttavan teollisuuden tarpeita, mutta heikentää merkittävästi puun tuotannon kannattavuutta. Seuraavassa perustelen, miksi puuston (ku, ko, lk eli lehtikuusi, mutta myös mä) kasvattaminen paljon totuttua ja ohjeistuksia harvemmassa on monin tavoin järkevää.
    Tässä muutamia väljemmässä kasvattamisen etuja:

    • Tukkisaantoprosentti lisääntyy, jopa tuplaantuu.
    • Varttuneen kasvatusmetsän tila hyvine tukintuottoineen saavutetaan vuosikymmeniä aikaisemmin.
    • Ylitiheydestä aiheutuva kasvun hidastuminen estyy.
    • Metsikön kokonaiskasvu nopeutuu.
    • Kiertoaikaa voidaan kannattavasti lisätä jopa vuosikymmeniä
    • Metsikön tuhojen (hyönteis-, tuuli-, laho-, tuli, tykky-) määrä vähenee merkittävästi.
    • Harvemmassa ja järeämmässä metsässä sitoutuneen hiilen kokonaismäärä puustossa ja maassa kasvaa
    • Metsän moninaiskäyttöarvot ja mahdollisuudet kasvavat merkittävästi
    • Puun tuotannon kokonaistalous paranee aivan toiselle tasolle

    Puun tuotanto olisi taloudellisempaa ja varmempaa jo istuttamalla vain 1200 tainta hyvin mätästettyyn maahan suuriin mättäisiin ja pitämällä tuo määrä taimikonhoidolla ensiharvennukseen asti, vaikka mukaan tulisi luontaisiakin taimia sekapuustoksi. Jo tässä vaiheessa ajourien suunnittelulla vältetään taimihukka niiltä aloilta.

    Pelko kasvun kärsimisestä suuremman puutiheyden vallitessa on turha. Pitkälatvuksiset, vahvat ja nopeasti kehittyvät taimet ja sitten riukupuut kehittyvät paljon tavallista (jopa puolta) nopeammin ensiharvennettavaksi ja sen jälkeiseen nuoren kasvatusmetsän tilanteeseen asti, jos riukumetsän perkaus ja EH ovat tarpeeksi voimakkaita. Lue koko juttu: http://www.vessi.eu

  • Hämis

     

    Hus hirvet ? Hyvä että kokeillaan juttuja.

    KeMeRat

    Mäntyjen kasvuvauhdista laskeskellen sellaiset 10-15 vuotta saa tuota harrastaa. Puuntuottaja harmoniassa luonnon kanssa (ei luonnon vihaaja).

    Puuki

    No ei. Puolen m:n  kasvuja  isoimmissa männyntaimissa  joten ei mene kuin 5 v.

    Puuki

    Jos jatketaan ap:n aiheesta vähän sivuten, niin kannattaa muistaa, että männiköissä on tarkempaa tiheyden kanssa myös metsän vanhemmalla iällä kuin kuusen harvennuksissa.  Männiköt kärsii kok. kasvussa enemmän harvassa asennossa kuin kuusikot.

    Jätkä

    ”Tehköön kukin miten parhaaksi näkee. Kaverin parikymppisessä koivikossa raivaus olisi maksanut 1500 euroa. Energiapuuharvennuksesta tuli hänelle 2000 euroa. Siinä on 3500 euron ero ja koivikko tuli erinomaiseen kasvukuntoon.”

    Hmmn?Hieman auki jää tuo ”erinomainen”tulos.

    A: Kuinka iso pinta-ala?

    B: Paljonko ruluku ennen ja jälkeen ?

    C: Raudus- vai Hies?

    D: Istutettu, kylvetty, luontainen?

    E: Kuinka paljon ylitiheys on vaikuttanut jääbien kasvuun, toipuisivatkohan jäävät Raudukset täyteen laukkaan koskaan?

    Rauduskoivikossa – jos missä, pitää välttää oksakosketusta ja kerrotussa tapauksessa herää epäilys, että siellä on oksat hieroneet toisiaan lähes koko ajan. kaksikymppisessä hoidetussa rauduskoivikossa pitäisi olla pikapuoliin kakkosharvennuksen aika – ei energiapuun hakkuun!

    leone

    2008 istutettiin männyntaimet muokatulle alalle (jossa oli männikkö aikaisemmin). Pohja on sellainen missä koivu tuntui kasvavan räjähdysmäisesti. Kävin perkaamassa kerran mutta sitten totesin että antaa rauduksen kasvaa kun kerran haluaa ja jätin niitä. Nyt ovat jo järeydeltään 10 cm luokkaa eli hämmästyttävän nopeaa on kasvu. 2000 per ha suurin piirtein.

    Jätkä

    Kun sopiva paikka muokataan oikeaan aikaan (Rauduksella hyvä siemenvuosi) – ja kuviossa tai sen reinalla on pari raudusta, riittää niiden siemenet hyvinkin suurelle alalle ja taimia tulee paljon.

    2000 kpl /ha on kyllä yläkanttiin, mutta jos haluaa kasvatella polttorankoja, niin voihan niitä jonkin aikaa kasvatella, mutta totuus on, että se raha, mikä niistä polttopuista muka tulee, on poissa ainespuun myyntitilistä kymmenkertaisesti.

    Visakallo Visakallo

    Jätkällä aivan asiallisia kysymyksiä. Selvitin tietoja, koska ei ole omasta metsästä kysymys.

    A: 3 hehtaaria.

    B: Alakerta täysin tukossa. Hakkuun jälkeen 800 runkoa /ha.

    C: Raudus.

    D: Istutettu.

    E: Raudukset olivat onneksi etukasvuisia, joten alakerran tiheys ei ole haitannut niitä. Maapohja on entistä peltoa, johon oli taimikonhoidon jälkeen tullut hurja määrä eri lehtipuita. Olisi ollut työläs raivata. Oli hyvä kohde giljotiinikorjuuseen. Oli tässä tapauksessa hyvin järkevä ratkaisu.

    Jätkä

    Kohde oli varmaan oivallinen koivulle. Runkoluku 800 on sopiva enskan jälkeen – kuuden vuoden päästä tiheys puoleen.

    Meidän kotitien varressa on vastaava kohde, pian on pilalla, jos ei energiahemmot saa siitä kohdetta.

    suorittava porras suorittava porras

    Toivottavasti kone on ollut töissä tuntikorvauksella.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 82)