Keskustelut Metsänhoito MITEN VÄLJENTÄÄ JÄRKEVIMMIN

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 82)
  • MITEN VÄLJENTÄÄ JÄRKEVIMMIN

    Yleiset metsänhoito-ohjeet ja vallitseva tapa ohjaavat metsän kasvatuksen suurempaan runkotiheyteen istutuksista lähtien kuin olisi taloudellista ja tuho- ja hiilikestävintä. Tämä palvelee kuiduttavan teollisuuden tarpeita, mutta heikentää merkittävästi puun tuotannon kannattavuutta. Seuraavassa perustelen, miksi puuston (ku, ko, lk eli lehtikuusi, mutta myös mä) kasvattaminen paljon totuttua ja ohjeistuksia harvemmassa on monin tavoin järkevää.
    Tässä muutamia väljemmässä kasvattamisen etuja:

    • Tukkisaantoprosentti lisääntyy, jopa tuplaantuu.
    • Varttuneen kasvatusmetsän tila hyvine tukintuottoineen saavutetaan vuosikymmeniä aikaisemmin.
    • Ylitiheydestä aiheutuva kasvun hidastuminen estyy.
    • Metsikön kokonaiskasvu nopeutuu.
    • Kiertoaikaa voidaan kannattavasti lisätä jopa vuosikymmeniä
    • Metsikön tuhojen (hyönteis-, tuuli-, laho-, tuli, tykky-) määrä vähenee merkittävästi.
    • Harvemmassa ja järeämmässä metsässä sitoutuneen hiilen kokonaismäärä puustossa ja maassa kasvaa
    • Metsän moninaiskäyttöarvot ja mahdollisuudet kasvavat merkittävästi
    • Puun tuotannon kokonaistalous paranee aivan toiselle tasolle

    Puun tuotanto olisi taloudellisempaa ja varmempaa jo istuttamalla vain 1200 tainta hyvin mätästettyyn maahan suuriin mättäisiin ja pitämällä tuo määrä taimikonhoidolla ensiharvennukseen asti, vaikka mukaan tulisi luontaisiakin taimia sekapuustoksi. Jo tässä vaiheessa ajourien suunnittelulla vältetään taimihukka niiltä aloilta.

    Pelko kasvun kärsimisestä suuremman puutiheyden vallitessa on turha. Pitkälatvuksiset, vahvat ja nopeasti kehittyvät taimet ja sitten riukupuut kehittyvät paljon tavallista (jopa puolta) nopeammin ensiharvennettavaksi ja sen jälkeiseen nuoren kasvatusmetsän tilanteeseen asti, jos riukumetsän perkaus ja EH ovat tarpeeksi voimakkaita. Lue koko juttu: http://www.vessi.eu

  • mehtäukko

    Jos aukko ei ole suuri, että reunametsä siementää, on käpyvuosi, ei heti heinity, oikeanlainen muokkaus…Voihan sitä taimista tinkiäkin. Kaikki on kuitenkin suhteellista,- muutaman tukkirungon tuoton uhraaminen-, että varmuutta parannetaan.?! Hieskoivikkotäytteenä peli on heti päälaellaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ideana ei ole pelkästään säästö istutuskuluissa. Perustelut aloituksessa.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Sopii huolelliselle metsänomistajalle, joka varmistaa että ne 1200 tainta siellä myös on hengissä. Itse kokeilin kerran vanhaan peltomaahan ja kun sinne ei luonnon taimia avuksi tullut, en ollut tyytyväinen lopputulokseen. Vaikka paikkoistutin, niin taimikko jäi osin reikäiseksi ja joissain kohden harvennukseen ei kasva riittävästi laadukkaita yksilöitä valittavaksi tukkipuun kasvatukseen jatkossa. Joten itse istutukset tehden, olen päätynyt n. 1600 kpl tiheyteen hehtaarilla nykyisin.

    mehtäukko

    AJ…”istutuksista lähtien..” jos mä yritetään keplotella tuolla taimimäärällä laadukkaaksi tukkipuuksi, ei edes ”halpa” pystykarsinta sitä pelasta. Oikeastaan esitetty tiheys käy vain rauduskoivulle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuten edellä kirjoitin: rehevän alueen taimikot (ku, leku, ko) voi perustaa istuttamalla harvempina ja mä ensisijaisesti kylvämällä.

    mehtäukko

    Poukkoiluksi menee tuo metsän viljely. Lehtikuusellakaan ei tee tavan mo mitään koko repertuaarissa.

    Visakallo Visakallo

    Eipä ole puulajin vaihtokaan aina ratkaisu ongelmiin, kun omat vitsauksensa ovat niin männyillä kuin koivuillakin.

    Gla Gla

    Toisaalta Panun laskukaavalla saa seitsemän kanisteria Tricoa.

    Puuki

    Lekuja tarvitaan tulevaisuudessa mm. laivojen rakennuspuiksi ja niiden sydänpuuta luontoherätyksen saaneille (ei huono asia, jos pysytään kohtuudessa) korvaamaan lahonestomyrkkyillä käsiteltyä puuta.  Oikein harvassa asennossa lekut kasvaa alle 30 vuodessa n. 700-800 l:n puiksi. Sydänpuutahan niissä on silloin vielä suht. vähän mutta muuhun käyttöön kuin rakentamiseen sopivat hyvin.

    Ap:n aihe on hyvä ja perustelut myös.  Lienee tullut tärkeimmät jo kerrottua edellisissä kommenteissa (en jaksanut kaikkia lukea).    Sen voisi lisätä vielä , että biomassan kasvu on suurimmillaan tiheissä metsissä mutta silloin hiilitaseessa hiilivarastot jää lopulta pienemmiksi tukkipuun huvetessa.

    Itsekin kirjottanut tuosta kannattavuuteen liittyvästä asiasta jo vuosia sitten.  Päädyin suunnilleen samaan lopputulokseen ”tutkimuksissa” kuin ap:ja.  Havupuita (tai lisätaimina muitakin puulajeja)  tulisi olla kuitenkin taimikoissa keskimäärin n. 1200-1500 kpl/ha riippuen mm. kasvupaikan puuntuotantokyvystä ja kasvatettavasta pääpuulajista.   Pääpointti on tukkipuiden nopeutuva kasvu myyntipuiksi, ei niinkään säästö uudistamiskuluissa.

    Per Ä Reikäs

    Valjentaa olisiko Suomeksi väljentää?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 82)