Keskustelut Metsänhoito MITEN VÄLJENTÄÄ JÄRKEVIMMIN

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 82)
  • MITEN VÄLJENTÄÄ JÄRKEVIMMIN

    Yleiset metsänhoito-ohjeet ja vallitseva tapa ohjaavat metsän kasvatuksen suurempaan runkotiheyteen istutuksista lähtien kuin olisi taloudellista ja tuho- ja hiilikestävintä. Tämä palvelee kuiduttavan teollisuuden tarpeita, mutta heikentää merkittävästi puun tuotannon kannattavuutta. Seuraavassa perustelen, miksi puuston (ku, ko, lk eli lehtikuusi, mutta myös mä) kasvattaminen paljon totuttua ja ohjeistuksia harvemmassa on monin tavoin järkevää.
    Tässä muutamia väljemmässä kasvattamisen etuja:

    • Tukkisaantoprosentti lisääntyy, jopa tuplaantuu.
    • Varttuneen kasvatusmetsän tila hyvine tukintuottoineen saavutetaan vuosikymmeniä aikaisemmin.
    • Ylitiheydestä aiheutuva kasvun hidastuminen estyy.
    • Metsikön kokonaiskasvu nopeutuu.
    • Kiertoaikaa voidaan kannattavasti lisätä jopa vuosikymmeniä
    • Metsikön tuhojen (hyönteis-, tuuli-, laho-, tuli, tykky-) määrä vähenee merkittävästi.
    • Harvemmassa ja järeämmässä metsässä sitoutuneen hiilen kokonaismäärä puustossa ja maassa kasvaa
    • Metsän moninaiskäyttöarvot ja mahdollisuudet kasvavat merkittävästi
    • Puun tuotannon kokonaistalous paranee aivan toiselle tasolle

    Puun tuotanto olisi taloudellisempaa ja varmempaa jo istuttamalla vain 1200 tainta hyvin mätästettyyn maahan suuriin mättäisiin ja pitämällä tuo määrä taimikonhoidolla ensiharvennukseen asti, vaikka mukaan tulisi luontaisiakin taimia sekapuustoksi. Jo tässä vaiheessa ajourien suunnittelulla vältetään taimihukka niiltä aloilta.

    Pelko kasvun kärsimisestä suuremman puutiheyden vallitessa on turha. Pitkälatvuksiset, vahvat ja nopeasti kehittyvät taimet ja sitten riukupuut kehittyvät paljon tavallista (jopa puolta) nopeammin ensiharvennettavaksi ja sen jälkeiseen nuoren kasvatusmetsän tilanteeseen asti, jos riukumetsän perkaus ja EH ovat tarpeeksi voimakkaita. Lue koko juttu: http://www.vessi.eu

  • Timppa

    Ainakin meidän metsissä tukkisaanto on 65 %, joten, jos pitäisi sitä nostaa, niin silloin on varastettava naapurilta ne lisätukit.

    Varttuneen kasvatusmetsän tila saavutetaan n 40-45 vuodessa.  Ei sitä siitä voi paljon aikaistaa.

    Ylitiheyttä ei ole, koska ensiharvennus tehdään mahdollisimman ajoissa.

    Kokonaiskasvu on riippuvainen metsikön kokonaispuumäärästä.  Mitä enemmän puuta, sitä enemmän kasvua.  Siis normaaleissa talousmetsissä.  Jos sitten annetaan kasvaa loputtomasti käsittelemättä, niin tilanne muuttuu.

    Meillä käytetään jo nyt pitkää kiertoaikaa.

    Hiilen sitoutuminen taitaa olla sidoksissa kokonaiskasvuun.

    Harvennushakkuista, joita teemme n kaksinkertaisen määrän uudistushakkuisiin verrattuna, saamme hakkuutuloa 20-25 % kokonaishakkuutulosta.  On siis kohtuullisen merkittävä summa.  Jatkossa kuitupuun hinta noussee, joten tiheämmässä kasvattamisen kannattavuus tod näk paranee.

    Tuhoista ei liene tarkkaa tutkimustietoa.  Kokemusperäinen tieto on, että ainakin lumituhot riippuvat ennen kaikkea siitä kuinka korkealla metsä on merenpinnasta.  N 180 m on raja, jonka yläpuolella tuhot lisääntyvät.  Vuodesta riippuen tyuhoja on esiintynyt niin tiheämmissä kuusikoissa kuin harvemmissa männiköissä.

    Siitä olen samaa mieltä, että kuusta kannattaa istuttaa vähän harvempaan.  Mätästyksestä huolimatta ainakin meidän metsissä esiintyy tukkimiehentäitä, joten 1200 tainta/ha on kyllä liian pieni.

    Jätkä

    Ensimmäinen laatuharvennus pitää tehdä raivaussahalla.  Miehenkorkuisessa taimikossa ei susupuun poistaminen satu läheskään niin paljon kuin vasta enskassa.

    Jos hakkuukoneella ei pysty kannattavasti tekemään alle 500 litran runkoja, joista kertyy väh. 200 kiintoa / ha, kannattaa harkita alanvaihtoa.

    mehtäukko

    ”Jos hakkuukoneella ei pysty…” viittaus ei nyt liity mitenkään niin harvaan taimikkoon josta ei eh:ssa vain ole otettavaa! Tähän saakka on havupuun jäävästä eh tiheydestä mainittu n.1000-1400 puulajista riippuen. Mitä jää jäljelle?

    Apli

    Nyt kun olen istuttanut taimia vähemmän kuin ennen niin silti sekametsistä tulee aina täystiheitä ensiharvennukseen asti, luontaisesti tulevin taimien määrässä aina yllättyy, siinä mielessä aloittajan malli voi toimia varsinkin jos halutaan sekametsiä.. Päätehakkuun jälkeen kannattaa kävellä aukoissa, katsoa miltä näyttää ja suunitella istutusta..

    Timppa

    Aplin kuvaama on normaalitilanne.  Mutta on kyllä paljon poikkeuksiakin.  Vatukko saattaa  tappaa osan kuusistakin ja muuta puustoa ei synny.  Sitten meillä on monta tapausta, jossa hirvet ovat syöneet luontaisesti syntyneet koivut ja männyt.  Jos kuusia on liian vähän, niin sitten kasvatetaan oksakuusta harvassa.

    Istutus on kuitenkin niin halpaa, ettei taimista kannata liikaa pihistää.  Täydennysistutus on kallista ja tällöin istutetuilla taimilla on vaikeuksia selvitä.

    Apli

    Totta mitä Timppa kertoo, nyt kun halutaan metsistä monimuotoisia, paljon eri puulajeja yms niin pääpuulajin määrää voi istutuksissa vähentää jos haluaa, toki isäntä aina päättää itse mitä tekee.. Jos Istuttaa esim sen 1800-2000kpl kuusta per/ha niin eipä sinne mahdu juuri muita puulajeja kasvamaan jos istutetut taimet kasvaa hyvin, melkoinen yhden lajin metsä tulee eikä ne ole enää olleet omissa metsissä pitkään aikaan tavoite. Tylsän näköisiä puupeltoja ne on omaan silmään..

    Timppa

    Luonto vaihtelee.  Meillä on muutaman sadan metrin välein 3 kuusenistutuskohdetta.   Yhteen tuli niin paljon luontaista mäntyä, että piti perata osa istutuskuusista pois. Koivujakin tuli, mutta hirvet söivät ne.  Tuli erittäin hyvä mänty-kuusisekametsä.  Toisessa hirvet söivät lähes kaikki koivut jä männyt.  Jäi pelkkä kuusikko.  Kolmannessakin koivut syötiin, mutta mäntyjä jäi kohtuullisesti.   Siihen syntyi aika hyvä mänty-kuusisekametsä.

    Kun en pysty ennustamaan tulevaisuutta, niin nykyään istutetaan kuusta 1600 tainta/ha.  Sitten voi tehdä peratessa valintoja.  Tai, jos ei pelätä hirviä, niin 900 mäntyä+900 kuusta.  Tai kylvetään mänty ja istutetaan 1000 kuusta/ha, jos ei pelätä, että heinä tappaa männyn taimet kasvunsa alussa.

    mehtäukko

    Aloituksen seikkaa voi ajatella yhtä lailla vakuutusturvana. Vara ei venettä kaada ja lopputulema on varmasti laadukkaampi.

    Per Ä Reikäs

    Monikin käytännön tekijä lauantaina ja tähän aikaan toteuttaa omia toimiaan omissa metsissään, täällä joutavat vain filosovoi, iteki lähen tästä sauna puita pienemmiksi pilkkomaan, joten se on moro nyt 😁

    Panu Panu

    Säästö uudistuksessa kun pudotetaan istutustiheyttä 500:lla:

    Mättäät 500 * 0,27€ = 135€

    Taimet 500 * 0,21€ = 105€

    Istutus 500 * 0,25€ = 125€

    Yhteensä 365€ / ha.  Tosin mättäiden osalta hinta ei aina laske lineaarisesti mättäiden määrää vähentäessä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 82)