› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,711 - 10,720 (kaikkiaan 10,726)
1 2 3 … 1 071 1 072 1 073

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 30.1.2026, 20:06

    Nyt valtionmetsien hakkuiden ulkopuolelle vaaditut kohteet täyttävät kuitenkin Metso-ohjelman kriteerit. Niitä Luonnonmetsätyöryhmä on käyttänyt perusteena. Voiko suojeluun rauhoittaa yksityismetsistä kohteita löysemmin perustein kuin valtionmetsistä? Eikö asian pitäisi olla toisin päin? Kohteiden yhteispinta-ala on vain n. 600 ha. Aika vähäinen määrä. Mutta ymmärrettävää on tietenkin valtionkin kiire hakata nämä kohteet. Luurangosta on kaluttava viimeisetkin rippeet, kun se on vielä mahdollista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.1.2026, 20:11

    Hyvä kysymys käpysonni. Sellaisen arvion olen nähnyt jossain, että valtion rahat eivät ennallistamisurakkaan riitä. Tähän voi ehkä tulla EU:n (jäsenmaksuista kertyvää) rahaa, jota voi hakea hankkeisiin. Myös maaseudun kehittämisvaroja? Varakkaat yksityishenkilöt, yritykset ja säätiöt voivat sponsoroida hankkeita.

    Rahoitustarvetta ei tiedetä ennen kuin on käsissä suunnitelma mitä tehdään, joten rahoituskeskustelun paikka olisi siinä vaiheessa. EU mielellään sälyttää velvollisuuksia jäsenmaille, vaikka ei tiedetä miten toiminta rahoitetaan.

    Nostokoukku 30.1.2026, 20:32

    Rahoituskeskustelun paikka on siinä vaiheessa, kun aletaan suunnitelmia laatimaan. Suunnittelu kun kuitenkin maksaa moninkertaisesti itse ennallistamisen toteutukseen verrattuna. Kyllä työntekoon rahat löytyy, mutta kuka maksaa kalliin suunnittelun.

    Visakallo Visakallo 30.1.2026, 20:54

    Menikökö tämä nyt niin, että Metsähallituskin joutui samaan tilanteeseen kuin yksityiset metsänomistsjatkin, eli joutuivat turvautumaan aavistushakkuisiin?

    Visakallo Visakallo 30.1.2026, 21:08

    Nostokoukun kanssa ollaan jälleen samoilla aaltopituuksilla. Olin aikoinaan mukana EU-hankkeiden rahoituksessa. Kyllä se todellakin oli, ja taitaa olla edelleen niin, että itse toteutus on se, joka niillä pienimmillä rahoilla, – jopa pelkillä  talkoilla tehdään.

    PetriJokinen 30.1.2026, 22:00

     kuka maksaa ennallistamisen kustannukset

    On puhuttu jopa että peltoja pitää alkaa ennallistaa- olen aika varma että kun siihen suuntaan mennään riittävän pitkälle; ja tulee sen projektin jälkeen joku vuosi sota ja suomalaisia kohtaa nälkä sekä kuolema – siis kun PASKA ROISKUU SEINILLE JA TUULETTIMIIN – niin jotkut tästä HÖLMÖILYSTÄ tulee maksamaan.

    Suomessa ja Euroopassa voidaan niin hyvin että tämmöiseenkin riittää aikaa ja kuvitellaan että riittää rahaa?

    Kertokaa minulle miten läntinen naapurimme nähtävästi luisteli ohi tästä EU projektista? Koskettaako tämä niitä?

    Entä keitä oli muutama vuosi sitten Suomen hallituksessa?

    Miten on mahdollista että maakuntien keskusta antoi tämmöisen mennä noin vaan läpi!!

    PetriJokinen 30.1.2026, 22:10

     Suunnittelu kun kuitenkin maksaa moninkertaisesti itse ennallistamisen toteutukseen verrattuna

    Tämähän on selvää, ollut koko ajan. Suunnittelu on kallista kun sitä tekee Töölöstä vihreiden toimiston naapurista käsin. Lienee ollut koko kuprun yksi ajatuskin.

    Nostokoukku 31.1.2026, 08:50

    Kumikengät jalassa tehtävä työ on ollut aina halpaa. Ei siitä mahdottomia kuluja synny. Onhan näitä esim. soiden ennallistamisia tehty talkootyönäkin. Samoin on ennallistettu lohikaloille virtavesiä. Soraa innokkaiden perhomiesten sankoihin ja mieskantona puroihin. Soiden ennallistamissuunnitelman osaa tehdä jokainen, joka on suunnitellut ojituksia. Työnantajallani niitä teki kesätöinään siihen erikoistunut metsuri. Mutta kun niitä suunnitelmia tekemässä täytyy olla biologien armeija mukana. Ja kaikki pitää tehdä moneen kertaan ja monelle taholle, diginä. Ja se maksaa. Seurasin vuosi sitten talvella erästä karun suon ennallistamista. Suon reunat oli ojitettu ja kasvoivat jo hyvää männikköä, keskusta oli aavaa rämettä. Moto hakkasi puuston ”jk-metäasentoon”. Tukkiakin tuli aivan hyvin. Kaivuri kävi tukkimassa ojanpäitä, metsäkone niitä ”litisteli” jo pääosan tukkoon hakkuuvaiheessa, kun oli roudaton talvi. Hyöty oli omistajalle hyvä. Puutavara tuotti omistajalle varmasti moninkertaisesti kaivurityön kulut. Jos ei oteta huomioon suunnittelukustannuksia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.2.2026, 13:47

    ”Toimenpidekokonaisuutta ei toteuteta kaikissa metsissä samalla tavalla, vaan noudatetaan 10/20/70 -periaatetta, jossa suojeltu metsämaan ala nostetaan 10 prosenttiin myös Etelä-Suomessa, 20 prosentilla alasta tehdään toimet voimakkaampina (lahopuun ja pitemmällä aikavälillä järeiden ja samalla vanhojen puiden tavoitetasot 30 % luonnontilan tasosta) ja lopussa 70 prosentissa maltillisempina (tavoitetasot 15 % luonnontilan tasosta). Jaottelu tukee EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteita ja kustannustehokkuutta.

    Toimenpidekokonaisuudessa suojelu ja voimakkaammat toimet kohdistetaan kohteisiin, joissa niiden ekologisen hyödyn arvioidaan olevan suurin: voimakkaammat toimet suunnataan rehevimmille kasvupaikoille ja suojelualueiden läheisyyteen elinympäristöjen kytkeytyneisyys huomioiden.”

    Julkaisu: Katsaus toimiin ja ohjauskeinoihin metsien kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi

    Sivu 13 Sitra/Luke-raportissa & yhteenvetotaulukot 1 ja 2.

    http://www.sitra.fi/julkaisut/katsaus-toimiin-ja-ohjauskeinoihin-metsien-kestavyystavoitteiden-saavuttamiseksi/

    Uutta. Tavoitetasot lahopuun määrälle (m3) ja vanhojen järeiden puiden määrälle (kpl) kasvupaikkatyypeittäin. Lahopuun määrälle myös vyöhykkeittäin (suojelualue/osittain suojeltu/talousalue).

    Taulukossa 2 on sarakkeet monimuotoisuus, ilmasto, vesistöt, sopeutuminen. Olisi voitu lisätä vielä sarake ”talous” niin oltaisiin monitavoiteoptimoinnin suhteen riittävässä kehikossa. Esimerkiksi taimikonhoidon tekeminen ajallaan on tärkeää taloudellisen tuloksen kannalta.

     

    Petkeles Petkeles 1.2.2026, 15:38

    https://yle.fi/a/74-20206950

Esillä 10 vastausta, 10,711 - 10,720 (kaikkiaan 10,726)
1 2 3 … 1 071 1 072 1 073