› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 11,701 - 11,710 (kaikkiaan 11,710)
1 2 3 … 1 169 1 170 1 171

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa Timppa 18.9.2026, 11:37

    Tikat ja kolopesijät hyötyvät puiden lahoamisesta.  Miten ihmeessä ne ovat selvinneet, kun lahopuuta oli vähemmän.

    Mikä nisäkäs hyötyy lahoamisesta?

    Minua vastaan ei ole tullut yhtään kuollutta puuta, joka ei olisi ajanmittaan lahonnut.  Jopa Lapin maakeloillekin niin käy.

    Siis lahopuut eivät ole niitä hävittäviä sieniä ym varten, vaan ne hävittäjät ovat sitä varten, että kuollut puuaines palaisi kiertoon.  Siis toisin kuin kuin kivihiilikaudella, jolloin kuollut puuaines kasautui esiintymiksi, joita nykyään kutsutaan kivihiileksi.

    Totta kai mykoritsat ovat välttämättömiä ja niitäkin on kaikkialla.  Tämän näemme hakkuuaukosta, jossa aluksi kasvaa vain istutustaimet, jotka kuitenkin sitten yltyvät hurjaan kasvuun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.9.2026, 12:07

    Koloissa pesiviä nisäkkäitä ovat meillä ainakin liito-orava ja näätä.

    Timppa Timppa 18.9.2026, 13:02

    Lapsuudessani ei ollut kolopuita.  Ainoa näkemäni liito-orava löytyi oravan pesästä.  Minulla on mökki Utsjoella.  Ihme ja kumma siellä tunturikoivikoissa asustaa näätiä.  Eräs niistä oli löytänyt suuren ”kolon”.  Oli murtautunut mökin yläpohjan päälle ja käyttänyt sitä tilaa huusinaan.  Eritteitä tuli katon läpi sisätiloihin.  Sain vakuutusyhtiöltä korvauksen, joka perustui vahinkotarkastajan kustannusarvioon. Oli niin suuri, että jäin voitolle tuossa bisnekseksessä.

    Liito-oraville riittää pesäpaikkoja asutuksen tuntumassa.  Ei niitä talousmetsissä tarvita.  Näädät ovat pahoja kanalintujen hävittäjiä.  Niitä ei ollut lapsuudessani, jolloin kanalintukannat olivat erinomaiset.

    Rane2 18.9.2026, 13:42

    ”Liito-oraville riittää pesäpaikkoja asutuksen tuntumassa.”

    Nimenomaan asutuksen tuntumassa ja asutuksen keskellä.Kun otetaan esimerkiksi Kajaanin keskustasta kymmenen kilometrin säteellä ympyrä niin siinä on satakunta liito-oravahavaintoa.Vertailuna osaksi Kajaanin alueella oleva koko Talaskankaan suojelualue jossa ei ole yhtään (0 kpl.) liito-oravahavaintoa.Ja Talaskankaalta on varmasti luontoarvot haravoitu palkattujen huippuammattilaisten toimesta.Ainakaan kainuulaiset liito-oravat eivät viihdy asumattomassa ikimetsässä vaan hakeutuvat ihmisasutuksen keskelle eikä metsien käsittely haittaa…

    Selaa havaintoja | Suomen Lajitietokeskus

    Visakallo Visakallo 18.9.2026, 13:59

    Minun lapsuudessani liito-oravat asustivat 100 metrin päässä kotitaloni rappusilta olleessa kuusikossa. Käytiin joskus niitä kuunvalossa katsomassa, kun liitivät puusta toiseen. Silloin ei ollut nettiä eikä kännyköitä. Radiossa ja tv:ssäkin oli vain yksi kanava.

    Nostokoukku 18.9.2026, 15:56

    Minun lapsuudessani liito-orava pesi 20 metrin päässä rappusista isossa pihakoivussa kottaraispöntössä. Vieressä oli naapurin lehmien metsälaidun. Seurasin hämärissä sen elämää. Todella pitkiä liitoja otti. Eräänä keväänä sai häädön, kun perusorava ryösti siltä asunnon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.9.2026, 11:15

    Linkedinissä on keskusteltu ehdotuksesta perustaa suojelurahasto, johon kerättäisiin varoja puukauppojen yhteydessä vapaaehtoisin kannatusmaksuin nykyisen menekinedistämismaksun tapaan. Se toteuttaisi aiheuttaja maksaa -periaatetta.

    Rahastosta korvattaisiin suojelun ja merkittävien käyttörajoitusten aiheuttamia taloudellisia tappioita metsänomistajille. Kohteina voisivat olla esimerkiksi raakkuesiintymien suojakaistat tai harmaan suojelun rajoitusalueet.

    Ehdotusta kannattaisi kokeilla. On astetta parempi tapa rahoittaa yhteisiä ponnistuksia kuin valtion velka.

    140ärrä 19.9.2026, 14:47

    Aiheuttaja maksaa-periaate toteutuu, jos maksu peritään kuluttajahinnoista. Muuten maksu kohdistuu vain kotimaiseen tuotantoon ja suosii tuontia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.9.2026, 15:22

    Kyllä, mutta sama periaate koskee myös muuta metsien käytön sääntelyä. Sen kautta aiheuttaja eli metsänkasvattaja maksaa jo paljonkin. Samoin sertifioinnin kautta. Lisähinnan voi saada perittyä ympäristötietoisilta markkinoilta. jotka arvostavat kestävästi tuotettua puuta. Todennäköisesti ei saada ainakaan heti, vaan maksu pienentäisi myyjän saamaa kantohintaa. Myös korkeat kantohinnat suosivat tuontia, joten yhteys ei ole aivan suoraviivainen.

    Gla Gla 19.9.2026, 17:16

    Jos Norja vastaa tuottamansa öljyn aiheuttamista co2-päästöistä suomalaisen autoilijan sijaan, ehkä sitten.

Esillä 10 vastausta, 11,701 - 11,710 (kaikkiaan 11,710)
1 2 3 … 1 169 1 170 1 171