Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
”Ala-Varpasen valumavesien ja suovalumien hallitsemiseksi on tehty merkittäviä vesiensuojelutoimenpiteitä järven ekologisen tilan turvaamiseksi.Iisalmessa sijaitseva Ala-Varpanen on luontaisesti matala ja runsashumuksinen järvi, minkä vuoksi sen vesi on tummaa ja rehevää. Järven valuma-alueella (96 km²) on paljon ojitettua metsä- ja suomaata sekä maataloutta, joista huuhtoutuu järveen humusta ja ravinteita.”
Jos olisi ottanut vesinäytteen Ala-Varpasesta 13.10.2024 ja nyt tänä keväänä, niin voisi sanoa, että Ala-Varpasen valuma-alueen puhdistustoimet ovat tuottaneet tulosta kuten Oulujärven tapauksessa eli vesi olisi kirkastunut.
Mutta eipä kelpaa todisteeksi, sillä tänä keväänä pintavedet ovat olleet kirkkaampia siksi, kun lumien sulaessa huuhtoumaa ei tullut maan ollessa syväjäässä koko sulamisajan ja senkin jälkeen pitkään ankaran talven jälkeen.
Tarvitaan pitempi ajanjakso mittauksia kuten luonnontilaisten Liuhapuron ja Välipuron tapauksissa 40 vuotta, sillä sadanta ja talven routa näkyvät vaikuttavan silmin nähden suuresti pintavesien väriin eri aikoina vuodesta.
Joskus 60- luvulla muistan kun ukki keitti rantakahvit järviveteen nokipannulla. Nyt ei kehtaisi, olisi tuulisella säällä purutkin jo valmiiksi vedessä.
Luonto
Tuosta ei järvivesi enää parane.
Miten se kansanviisaus menikään?
”Suo ojitukset ovat pilanneet kaikki Suomen järvet”.
Monta pientä matalaa järveä. Ainakin meidän järven.
Käyppä Kalle 62 ottamassa vesinäyte ”Teidän järvestä” pulloon ja lähetä kuva.
”Ala-Varpasen valumavesien ja suovalumien hallitsemiseksi on tehty merkittäviä vesiensuojelutoimenpiteitä järven ekologisen tilan turvaamiseksi.Iisalmessa sijaitseva Ala-Varpanen on luontaisesti matala ja runsashumuksinen järvi, minkä vuoksi sen vesi on tummaa ja rehevää. Järven valuma-alueella (96 km²) on paljon ojitettua metsä- ja suomaata sekä maataloutta, joista huuhtoutuu järveen humusta ja ravinteita.”
Näkösyvyys vuodesta -78 tehdyissä mittauksissa metrin molemmin puolin. Ei muutosta mittausajan tuloksissa.
https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/oulujarven-vesinayte/
Jos olisi ottanut vesinäytteen Ala-Varpasesta 13.10.2024 ja nyt tänä keväänä, niin voisi sanoa, että Ala-Varpasen valuma-alueen puhdistustoimet ovat tuottaneet tulosta kuten Oulujärven tapauksessa eli vesi olisi kirkastunut.
Mutta eipä kelpaa todisteeksi, sillä tänä keväänä pintavedet ovat olleet kirkkaampia siksi, kun lumien sulaessa huuhtoumaa ei tullut maan ollessa syväjäässä koko sulamisajan ja senkin jälkeen pitkään ankaran talven jälkeen.
Tarvitaan pitempi ajanjakso mittauksia kuten luonnontilaisten Liuhapuron ja Välipuron tapauksissa 40 vuotta, sillä sadanta ja talven routa näkyvät vaikuttavan silmin nähden suuresti pintavesien väriin eri aikoina vuodesta.
Joskus 60- luvulla muistan kun ukki keitti rantakahvit järviveteen nokipannulla. Nyt ei kehtaisi, olisi tuulisella säällä purutkin jo valmiiksi vedessä.
Minkälainen on tuon lähijoen valuma-alue?
Joen pituus on linnuntietä 60 km ja valuma-aloue jotain 500 km2 . Paljon Metsähallituksen maita ja ojituksia.
100-200litran valkeissa/läpinäkyvissä saaveissa näytteiden värierot tulisivat selkeämmin esille.