› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 11,953 vastausta, 148 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11,861 - 11,870 (kaikkiaan 11,953)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Veden laadun voisi käsitellä vesiketjussa.

    Husq165R

    Palstan kärjen fanaattisimmin radikalisoituneen ”tutkijan” kirjoituksissa monimuotoisuus ja vesien suojelu kulkevat käsi kädessä! Ihme nillitystä taas, rajanvetojen ykkösrikkojalta!

    Tähän asti olemme saaneet palstan ehdottoman eliitin puolelta, kostean Tallinnan reissun perusteella, raportin koko Euroopan poliittisen tilanteen kehittymisestä! Ja tulevaisuuden suuntaviivoista! Hyä että tietoisuus lisääntyy edelleen, nyt tiedetään keskustalaisen luontokäsityksen levinneen Afrikkaan!

    Visakallo Visakallo

    Jälleen Husq165R kirjoitaa täyttä asiaa. On erittäin hyvä, että Euroopan uusimmat suuntaviivat kiinnostavat nyt Husseakin. Suomessa kun on tahtonut olla taipumusta jämähtää vanhoihin, jopa DDR:n aikaisiin  totuuksiin!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Etsin uusinta uhanalaisarvion päivitystä ja tsiikailin samalla Punaisen kirjan verkkopalvelua, jossa on korjausliuska vuoden 2019 raporttiin. Metsien lajiston muutokset oli yksi korjatuista kohdista s. 111. Muutokset-sivulla on oikeat luvut.

    Aidot muutokset metsälajistossa 

    Ensisijaisesti metsissä elävässä lajistossa myönteistä kehitystä on tapahtunut 115 lajilla, joista hieman yli puolet on perhosia. Ne ovat pääasiassa eteläisiä ja lounaisia lehtimetsien jalopuihin sitoutuneita lajeja, joiden esiintyminen Suomessa on aiemmin ollut varsin rajoittunutta. On ilmeistä, että ilmaston lämpeneminen on keskeinen tekijä niiden yleistymisen syynä. Myös kovakuoriaisissa on useita vastaavia lajeja. Lisäksi kahdeksassa muussa metsien eliöryhmässä on tapahtunut yksittäisten lajien myönteistä kehitystä.

    Samaan aikaan 142 ensisijaisesti metsissä elävän lajin tilanne on merkittävästi heikentynyt. Suurin osa näistä on jäkäliä, perhosia ja kovakuoriaisia.

    https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/lajien-monimuotoisuus/lajien-uhanalaisuuden-arviointi#uhanalaisuuden-muutokset

    Heikentyneistä lajeista suurin osa on siis jäkäliä, perhosia ja kovakuoriaisia. Näihin oletettavasti auttavat jo suositellut käytännöt, mutta tehostettuna: vanhojen metsien, vanhojen puuyksilöiden ja lahopuun lisääminen? Korjattavaa esimerkiksi perhosten osalta? Itse mietin tärkeiden elinympäristöjen ja vesistöjen suojakaistojen roolia: ne ovat usein pienialaisia, mutta kehitettävissä paremmiksi esimerkiksi keskittämällä niihin vanhoja puita ja lahopuuta.

    Kurki Kurki

    Pintavesissä on aina samentavia mikrobituotteita, eläin ja kasviplanktonia sekä sinilevää, jotka vaikuttavat näkösyvyyteen. Kun ne poistetaan, niin saadaan hanavesi.

    Oulujärven veden väri kertoo, että sen näkösyvyys on jo monta metriä ja  on lähellä juomaveden ominaisuuksia.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voisit Kurki kertoa vesistöketjussa paljonko on Oulujärven näkösyvyys.

    Tässä se uusi uhanalaispäivitys 12.9.2025. Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Raportointi kattaa lajien ja luontotyyppien tilanteen vuosilta 2019–2024. Kuuden vuoden välein raportti.

    Lintudirektiivin raportoinnin keskeinen havainto on monien tavallisimpien lintulajien kantojen väheneminen. Raportointitulosten mukaan Suomessa pesii tätä nykyä noin 46,7 miljoonaa lintuparia, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuuden vuoden takaiseen raportointiin verrattuna. Huomiota herättävä pesimäkannan lasku koskee muun muassa peippoa ja pajulintua, jotka ovat pitkään olleet Suomen runsaslukuisimpia lintulajeja.

    Lintulajeista 62:n arvioitiin runsastuneen, 80 lajin vähentyneen ja 96 lajin kannan arvioitiin pysyneen vakaana.  Runsastuneita lajeja ovat muun muassa tulipäähippiäinen ja valkoselkätikka, taantuneita lajeja esimerkiksi peltosirkku, hömötiainen ja punasotka.  Lintujen kantojen vähenemiseen vaikuttavat erityisesti metsätalouden vaikutukset metsäelinympäristöissä ja vesistöissä, maatalouden muutokset, metsästys sekä vieraspetojen aiheuttama saalistus.

    https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/luonnon-tilasta-tuore-arvio-suomi-raportoi-eu-lle-luontotyyppien-ja-lajien-tilasta-ja-kehityksesta?languageId=fi_FI

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kts. pdf: Suomen yhteenveto 2025 luontotyyppiraportoinnista ja vertailu edelliseen 2019 raportointiin

    Heikennystä metsäluontotyypeissä: metsäluhdat, puustoiset suot, luonnonmetsät, jalopuumetsät, lehdot, raviini- ja rinnelehdot, vanhat tammimetsät.

    Voidaan erottaa kolme ryhmää: rehevät metsät, vanhat metsät  ja kosteikot (luhdat ja suot). Samat keinot: suojelu, ennallistaminen ja luonnonhoito. Lehdoille myös metsitys.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vielä yksi linkki ja lopetan. Metsätieteen Aikakauskirjan vuosikerrassa 2026 on kiinnostavia aiheita. Ja toki myös vanhemmissa.

    https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/volume/2026

    Kurki Kurki

    Samaan aikaan 142 ensisijaisesti metsissä elävän lajin tilanne on merkittävästi heikentynyt. Suurin osa näistä on jäkäliä, perhosia ja kovakuoriaisia.

    Ja metsälajeja on arvioitu runsaat 10 000 ja sitten vain 142 (1,4%) lajin tilanne on merkittävästi heikentynyt. Vain heikentynyt ei hävinnyt.

    Aika vähäinen määrä.

     

    Visakallo Visakallo

    ”Lintujen kantojen vähenemiseen vaikuttavat erityisesti metsätalouden vaikutukset metsäelinympäristöissä ja vesistöissä, maatalouden muutokset”

    Olisi mielenkiintoista kuulla miten Suomen metsä- ja maatalous on mahtanut muuttua kuuden vuoden takaisesta… Taitaa olla niin, että ko. lause kopiodaan ilman sen kummempia ajatuksia aina vanhoista teksteistä.

Esillä 10 vastausta, 11,861 - 11,870 (kaikkiaan 11,953)