› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 11,953 vastausta, 148 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11,871 - 11,880 (kaikkiaan 11,953)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Visakallo Visakallo

    Tämän päivän uutisvirrassa oli mainita, että Pohjois-Karjalasta oli löytynyt paljon kuolleita valkoposkihanhia, ja toisessa jutussa  kerrottiin metsäjänisten määrä vähentymisestä Suomessa. Laitoin kellon käyntiin ja odotan nyt, milloin tulee Yleltä tai Helsingin Sanomilta tieto, että molemmat tapaukset johtuvat Suomessa harjoitetusta metsätaloudesta…

    käpysonni käpysonni

    Joo, löyty metsätieteen aikakausikirjasta mielenkiintoinen artikkeli ruotsalais-englantilaisesta  laivanrakentaja  F.H. Chapmanista, joka  talvella 1758-59 kierteli etelä-ja länsi-Suomessa  kartoittamassa Suomen metsävaroja, tarkoituksena löytää järeitä mäntyjä laivanrakennustarpeisiin. Ne olikin aika vähissä pohjanmaan rannikolla, tosin niiden pitikin olla järeitä, tyvestä vähintään  45 senttisiä.  Jutussa olevan kartan mukaan ei Suomi 1700-1800 luvulla ollut todellakaan mitään sankkaa umpimetsää kuin vain sellaisilla alueilla, missä asutus oli harvaa ja puuta oli vaikea kuljettaa asutuskeskuksiin. Varsinkin rannikoilla isot puut oli vähissä, koska niistä  rakennettiin laivoja.

    Lainaus:

    Pohjanmaan metsävarat tuottavat hänelle pettymyksen. Esimerkiksi Pietarsaaren metsien hän toteaa tulleen ”aivan loppuun hakatuiksi laivanrakennuksen ja tervanpolton tarpeisiin” (Toivanen 1985). Hän tekee kuitenkin retkiä sisämaahan jokireittejä pitkin ja löytää jokilatvoilta jonkin verran laivanrakennukseen soveltuvia metsiä.

    https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/26003

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onnistunut ennallistamisen kritiikkiartikkeli Seppo Vuokolta. Hyvä että löytyy englannin- ja ruotsinkielisetkin versiot. Rane ainakin tykkää… Minäkin enimmäkseen tykkäsin. Osa ennallistamistoimista on hyödyllisiä mm. eliöyhteisöjen sopeutumiskyvylle ilmaston muuttuessa.

    https://www.sttinfo.fi/tiedote/72376394/tyoryhma-ennallistaminen-ei-pelasta-suomen-luontoa?publisherId=69821863&lang=fi

    Tomperi Tomperi

    Jäniskannat ovat todellakin muuttuneet, jäniksiä on vähän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timpan oletus että yleiset nuorten metsien lahottajasienet leviävät niin hyvin itiöistä että niillä ei ole hätää, voi toki pitää paikkansa. Mutta jos tämän ryhmän monimuotoisuus kapenisi liikaa, ravinnekierto voisi häiriintyä.

    Sienten maailmassa on toinenkin yhtä tärkeä ”metsäryhmä” mykorritsasienet. Ne ovat riippuvaisia puista, mutta pystynevät siirtymään takaisin taimikkoon avohakkuun jälkeen. Jos ei, puille tulisi ongelmia.

    Sienet ovat metsässä tärkeä, mutta toistaiseksi huonosti tunnettu ryhmä. Ei voida olla varmoja, ettei aiheuteta vahinkoa ekosysteemin toiminnalle kaventamalla niiden monimuotoisuutta.

    Vanhojen metsien lajit joutuvat sinnittelemään nyt hajallaan sijaitsevien vankileirien saaristossa, kun vanhaa metsää on vähän. Lajisto muuttuu ykeisemminkin nuorten metsien lajien tai monenlaisissa metsän ikävaiheissa pärjäävien yleislajien suuntaan talousmetsän vallitsemassa maisemassa.

    Rane

    ”Ei voida olla varmoja, ettei aiheuteta vahinkoa ekosysteemin toiminnalle kaventamalla niiden monimuotoisuutta.”

    No nyt on tehty avohakkuuta sen verran kauan että varmasti olisi ilmaantunut merkkejä sienivahingoista jos niitä olisi tullakseen.Onko merkkejä ilmaantunut?

    Rane

    ”Lajisto muuttuu ykeisemminkin nuorten metsien lajien tai monenlaisissa metsän ikävaiheissa pärjäävien yleislajien suuntaan talousmetsän vallitsemassa maisemassa.”

    Tätä kutsutaan evoluutioksi.Ja kun (jos) pyrimme siihen että metsät pärjäävät ilmastonmuutoksessa niin jopa tavoiteltava muutos…

    Rane

    Hauska poiminta Vuokon kolumnista,ympäristövirkamieskieltä…

    ”Vesien- ja merenhoidon suunnitelmat toimenpiteineen sisältävät keskeisiä toimenpiteitä luontotyyppien ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi, eikä tavoitteita voida saavuttaa ilman vesien- ja merenhoitosuunnitelmien tehokasta toimeenpanoa.”

    PetriJokinen

    liito-orava, valkoselkä tikka ja viitasammakko määriteltiin EU:n toimesta uhanalaisiksi 1988-1992 – ehkä ne olivatkin sitä- silloisella EU alueella

    satojen tuhansien liito-oravien maa Suomi ei ollut silloin jäsen- ei ollut Viro ei Puola, Tsekki, Unkari, Liettua, Latvia eikä Ruotsi

    miksi luokitusta ei muutettu jo liittymisen aikana? Mikään noista elukoista ei ole oikeasti uhanalainen mutta on sosialistisen politiikan väline

    viitasammakokin nähtävästi jossain päin Suomea yleisempi kuin tavallinen sammakko!!!

    Mikä estää muuttamasta nyt? Kepusta ei ole mihinkään mutta onko persuja hereillä!?

    Onko kohtelu edes sama eri maissa. Aiheuttaako liito orava havainto samaa ongelmaa Suomessa kuin Virossa?

    isaskar keturi

    Ei monimuotoisuus pääse köyhtymään, jos LVV:n uusia liito-oravaohjeita aletaan noudattaa. Jonkin tiedon mukaan Suomessa on 143 000 liito-oravanaarasta. Jokaisella on vaikka 4 levähdys- ja pesäpuuta, niin näitä on 500 000. Jokaiselle puolen hehtaarin suojavyöhyke => 250 000 hehtaaria suojelua. Lisäksi päälle ”muutaman hehtaarin” tukialue, eli kokonaisuutena siis miljoona hehtaaria tästä maasta liito-oravan yksityiskäyttöön. Hulluja nuo suojelijat (Asterixia mukaillen). Toki alueet menevät osittain päällekkäin, mutta kuitenkin puhutaan sadoista tai ainakin kymmenistä tuhansista hehtaareista.

Esillä 10 vastausta, 11,871 - 11,880 (kaikkiaan 11,953)