› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 8,218)
1 2 3 … 123 124 125 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 20.7.2021, 11:26

    Kauppisen kirjan mukaan elinympäristöissä aiheuttaa huolta ja ne voivat heikentyä kolmea kautta: ympäristön määrä, sen laatu ja elinympäristölaikkujen kytkeytyneisyys. Kirjassa esimerkkinä käytetty hyönteinen lentää maksimissaan kaksi kilometriä. Jos elinympäristölaikut ovat tätä kauempana toisistaan, ne muodostavat vankileirien saariston ja geenivaihtoa ei synny. Pienten laikkujen tuhoutuminen esimerkiksi rakentamisen vuoksi on todennäköisempää kuin isompien laikkujen.

    Petkeles Petkeles 20.7.2021, 12:19

    ”Aik. uutisissa ollut pölyttäjähyönteisten massakato ja kasvinviljelyn lopahtaminen sen takia oli uutisankka.”

    Mukava että saatiin varmistus tälle asialle 👍

    Puuki 20.7.2021, 12:57

    Eikö olekin.   Minä varmistin sen asian HS:n viikkolehden artikkelista jossa oli haastateltu hyönteisekologian professori Tomas Roslinia.

    Scientist Scientist 20.7.2021, 16:15

    Oli WWF:n uutisankka että hyönteisistä olisi hävinnyt 75 pros 30 vuodessa. Oli tutkittu vain tiettyjä lajeja joiden epäiltiin vähenneen ja yleistetty se kaikkiin hyönteisiin. Tyypillinen systemaattinen virhe.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.7.2021, 17:50

    Yksi Monimuotoisuus-kirjassa mainittu tapa auttaa uhanalaisia hyönteisiä on helppo: jätetään aukeita joutomaita kuten tienvarsia, hiekkakuoppia tai tontteja ennallistamatta eli ei tuoda niihin multaa. Annetaan niiden sen sijaan kehittyä paahdeympäristöiksi ja vähäravinteisiksi kedoiksi. Pidetään lupiini poissa.

    Kirjassa mainittiin eräs tutkimus vuodelta 2013. Hyönteistutkija Charles Robertson tutki mehiläisten vierailuja kukkakasveilla 120 vuotta sitten, 109 mehiläislajia ja 26 kasvilajia. Tutkimus toistettiin, ja huomattiin että vuorovaikutussuhteita oli puolet vähemmän; alkuperäisistä vuorovaikutuksista oli jäljellä neljännes ja neljännes oli tullut uusia.

    Luonto on siis koko ajan muutoksessa, mutta onko muutos liian nopea ja meneekö se liian pitkälle? Tämä on se kysymys johon ei ole vielä vastausta.

    Scientist Scientist 20.7.2021, 18:22

    Katsoin viimeisen uhanalaisuusluokituksen äärimmäisen uhanalaisia ja erittäin uhanalaisia lintulajeja. Niissä näyttää varsinaisia metsälajeja olevan hyvin vähän. Äärimmäisen uhanalaisista lajeista ehkä haarahaukkaa voidaan pitää jonkinlaisena avoimia metsämaastoja ja järvien rantoja suosivana lajina. Mutta se ei oikeastaan koskaan ole kunnolla levinnyt Suomeen, vaan sen levinneisyyden länsiraja hipoo itä_Suomea. Sen sijaan se on Venäjän Karjalassa se on jo yleisempi. Suomemessa lienee vähän liian puhdas ympäristö sille. Muualla maailmassa se pesii jopa kaupungeissakin.

    Erittäin uhanalaisista lajeista metsälajeja ovat mm. hämötiainen ja viherpeippo, jotka kumpikin ovat mielestäni melko yleisiä  vaikka hömötiainen on vähentynyt huomattavasti. Viherpeippo viihtyy jopa hyvin nuorissa kuusikoissa. Sen kanta on vaihdellut paljon mm. salmonellan vuoksi. Huhkajan väheneminenkin johtunee osaltaan avokaatopaikkojen sulkemisesta. Hömötiainen on sikäli avainlaji, että se on tietääkseni ainoa tiainen joka kovertaa itse pesäkolonsa eikä asetu mielellään pönttöön toisin kuin muut tiaiset. Joskus pesii lahoon kantoonkin.

     

     

     

     

    Timppa 20.7.2021, 19:29

    Monimuotoisuuden elpymistä paljonkin tukevia toimia olisivat muun muassa Etelä-Suomen vanhojen metsien ja soiden suojeluohjelmien toteuttaminen ja lehtojen ennallistaminen, vaikkapa joutoalueita metsittämällä. Ilmeisesti suot ovat saaneet hieman lisäaikaakin, nyt kun uusia turpeennostoalueita ei ehkä enää avata.

    Eiväthän suojeluohjelmat tosiasiassa vaikuta mitään soiden tilanteeseen, koska valtaosa niistä on jo nykyään  pois metsätalouskäytöstä.  Yhteismetsälläkin on pari kymmentä hehtaaria reservissä odottamassa sellaista tilannetta, että täytyisi jotain suojella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.7.2021, 19:33

    Kauppinen väitti kirjassaan, että jokunen Vapon omistama mutta suojeluohjelmiin merkitty suo on ollut vaarassa tulla muutetuiksi turvetuotantoalueiksi.

    Timpalle muuten jälleen kiitos arvokkaasta Etla-keskusteluun osallistumisesta. Samoin muille nimimerkeille, jotka osallistuvat muissakin medioissa kuin täällä. Kaikki se on kotiin päin.

    Entinen kollega VMI:stä, arvostamani tutkija Antti Ihalainen, antoi minulle arvonimen ”metsäkeskustelija”. Otin ilolla vastaan ja laitoin FacrBookin profiiliinkin.

    MaraKet 20.7.2021, 19:40

    AJalkanen osaa hyvin aina asiallisen keskustelun. Olenkin hänen kanssaan samaa mieltä!

    Timppa 20.7.2021, 22:04

    Koskahan ne antavat minulle porttikiellon Hesariin.  Aika monta kommenttiani siellä on.   Annelikin tai olla olla jäänyt toiseksi.

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 8,218)
1 2 3 … 123 124 125 … 820 821 822