Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 10,151 vastausta, 131 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 päivää, 11 tuntia sitten käpysonni toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 10,152)

1 2 3 … 126 127 128 … 1 014 1 015 1 016

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 23.7.2021, 20:56

Hemputtaja, kyllähän pelin henki on tuollainen kuin sanot, mutta siinä pelissä pitää olla mukana, jos haluaa nähdä muutoksia. Pitää pureutua syvällisemmin siihen, mitkä lajit kärsivät metsätaloudesta ja miksi, ja onko niiden hyväksi tehtävissä jotain kohtuullisin kustannuksin.

Kauppisen kirjassa oli kuvattu monimuotoisuuden muutossuuntaa eli niitä todisteita ja sitä oli mukava lukea kun oli sujuvasti kirjoitettu.

Edellä Mm kiteytti osuvasti että monimuotoisuuden väheneminen on hyvinvoinnin hinta.

Petkeles 23.7.2021, 21:33

”kohtuullisin kustannuksin.”

”monimuotoisuuden väheneminen on hyvinvoinnin hinta.”

No nyt on reaalivihreyttä ilmassa.

A.Jalkanen 23.7.2021, 22:02

Sitä kutsutaan myös kestäväksi kehitykseksi.

aegolius 23.7.2021, 22:32

”Monien metsälintujen pesimäkannat ovat pienentyneet merkittävästi viimeisen 30 vuoden aikana Etelä- ja Keski-Suomessa. Lintujen väheneminen näkyy etenkin tarkastelujakson viimeisen 15 vuoden aikana (teksti vuodelta 2015). Tutkijat uskovat kannanmuutosten johtuvan todennäköisimmin sekä metsätaloudesta johtuvasta metsärakenteen muutoksesta että ilmastonmuutoksesta.”

Tuona aikana 2000-luvulla on kuitenkin lehtipuiden määrä metsissä lisääntynyt kuten myöskin lahopuu. En osaa mitään mittaria kertoa, mikä olisi juuri vuodesta 2000 luvulla mennyt huonommin kuin 10-20 vuotta sitä aiemmin. Osaako Petkeles?

”Tutkimuksessa tarkasteltiin 32 yleisen metsälintulajin kannankehitystä. Lajien elinympäristön valinta vaikutti kannankehitykseen. Mitä enemmän laji suosii varsinaista metsää suhteessa pensaikkoihin ja avohakkuisiin, sitä voimakkaammin laji on taantunut. Varttuneita metsiä suosivat lajit vähenivät tutkimusjakson aikana noin viidenneksellä. Esimerkiksi sirittäjällä ja hömö- ja töyhtötiaisella taantuminen on ollut kuitenkin huomattavasti voimakkaampaa.”

”Tulokset osoittavat lisäksi, että karuja metsiä suosivien eli pääsääntöisesti pohjoisten lintulajien kannat ovat taantuneet voimakkaammin kuin rehevissä metsissä viihtyvien eteläisten lajien kannat.”

Pohjoisten lajien osalta tekstissä todetaan todennäköinen yhteys ilmastonmuutokseen. Pohjoisessa on merkittävä osa metsistä metsätalouden ulkopuolella, mutta silti lajeille on käynyt näin. Etelän osalta syytetään metsätaloutta, mutta mitään tarkempaa ei osata esittää. Lehtipuut (muutkin kuin koivu) lisääntyy, lahopuu lisääntyy järeä haapa lisääntyy, puuston määrä lisääntyy, mutta osa lajeista taantuu. Tarkemminkin näitä tutkimuksia tekisi mieli kahlata ennen kuin mitään päätelmää tekisin. Näissä lyhyissä teksteissä asioita oiotaan paljon.

Petkeles 23.7.2021, 22:42

”Sitä kutsutaan myös kestäväksi kehitykseksi.”

Tuo ei nimenomaan määritelmällisesti ole sitä.

aegolius 23.7.2021, 22:48

Missähän ne tämän aktiivin lähdeviitteet ovat?

”Kestävän kehityksen katsotaan sisältävän ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat.”

Miten Petkeles muotoilisi oman ajatuksensa ketsävän kehityksen mukaisesti – siis myös talous huomioiden?

Edit. Ymmärrän tietysti Petkeleksen harmituksen, jos auto on jo myyty 15 v sitten, työmatkat taitetaan fillarilla, lentokoneella ei matkusteta, punaisesta lihasta on luovuttu, sähkö tulee auringosta ja silti hömötiainen taantuu ja mo:t kaatavat pefc:n säästöpuut saunaan. Olethan jo toteuttanut tuon listan, vai et, ja vain äänestät Vihreää? He eivät auta.

Visakallo 24.7.2021, 06:33

Anteeksi nyt, jos jotakuta loukkaan, mutta nämä luontoa koskevat väännöt muistuttavat uskononasioista käytäväviä oppiriitoja. Ihmismieleen on sisäistynyt tarve uskoa johonkin ylenpään, ja yleisen maallistumisen myötä tilalle on tulleet nämä uudet luonto-opit. Se, ollaanko aina tosiasioiden kanssa tekemisissä, ei ole tärkeintä. Tärkeintä on omistaa vahva usko.

Tolopainen 24.7.2021, 06:47

Luontoäiti on julma täti, hän maalaa isolla pensselillä eikä piiperöiden suojelut pahemmin kiinnosta. Suomen metsistä ei ole 10000v kuluttua mitään jäljellä eikä ihmiskunnastakaan, kaikki on kärventynyt ja hyönteiset syöneet. Suurinta osaa Etelä-Suomea peittää merivesi, kun vedenpinta nousi jäätiköiden sulaessa. Helsingin raunioita pilkottaa hiukan vedenpinnan yläpuolla. Suomi liitettiin Venäjään aikoja sitten, mutta asutusta ei enää ole. EU sortui omaan mahdottomuuteensa, velkojen kasvaessa hoitamattomiksi. Euro romahti arvottomaksi.

Petkeles 24.7.2021, 07:10

Kestävä kehitys on ennen kaikkea ekologista kestävyyttä. Jalkanen esitteli vision jossa taloudellinen kestävyys on mukana painoarvolla 90/5/5.

Puuki 24.7.2021, 08:28

Mitkä sitten on ekologisen kestävyyden edellytykset metsissä , niin että muutkin kestävän kehityksen kuuluvat asiat (joihin kuuluu muiden lisäksi myös kulttuuriset näkökohdat) on otettu huomioon ? Ilmastonmuutos vaikuttaa suurelta osalta lajien muutokseen. Siihen ei metsänkäsittelytavoilla voi kovin paljon vaikuttaa. Pitää koettaa sopeutua muutoksiin , eli esim. liiallista kuusettumista tulee välttää. Lehtipuiden kasvatusta sekapuuna lisätä, jättää mm. säästöpuu alueita, isoja haapoja , raitoja ja lahopuita . Koettaa saada metsien terveys ja kasvu pysymään hyvänä jotta myös hiilitase pysyy kunnossa. Mh:n tekemättömyys ei tue metsien suojelua . Siitä on esimerkkejä isoista metsäpaloista ja laajoista kuoriaistuhoalueista.

Varsinaisten suojelualueiden lisäksi on jo olemassa muitakin käytännössä suojeltuja kohteita, mm. retkeilyalueita yms. satojatuhansia ha:ja MH:lla, ja yksityisillä omin toimin suojeltuja kohteita jotka ei näy tilastoissa. Kulttuurisiin näkökohtiin voisi kuulua mm. metsäniittyjen, katajaketojen ja paisterinteiden ja muiden harvinaistuneiden alueiden ja niiden lajiston suojelu. Siinä samalla tulee monet ekologiset näkökohdatkin otetuksi huomiooon. Viheriät voisi reaalivihreyttä osoittaakseen suunnata omissa päätöksissään (kun kerran ovat hallituksessa) suojelurahaa (jota on jo myönnetty 100 milj. € lisää) esim.metsälaidunnuksen elvyttämiseen, vanhojen metsäniittyjen kunnossa- pitoon, jalopuulehtolaikkujen ylispuuhakkuisiin ja muihin toimiviin luonnon monimuotoisuutta lisääviin keinoihin. Kaupunkien rakentamisen ”vihertäminen” olisi ensimmäinen asia josta voisivat aloittaa; Helsinki varsinkaan ei ole kovin ympäristöystävällistä aluetta vaikka vihreitä siellä riittää.

Esim. Hömötiasille sopivien säästöpuualueiden perustamiseen pitää panostaa myös. Hömötianen saattaa kovertaa pesän jo melko pieneen lahoon lehtipuukantoonkin paremman puutteessa. Jk:n suosiminen vähentää niille sopivia elinympäristöjä koska lehtipuu vähenee metsien kuusettuessa.