Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 8,216 vastausta, 112 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,551 - 1,560 (kaikkiaan 8,216)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ohjelma oli parempi kuin mitä pelkäsin. Aina kyllä muistetaan käsitellä monimuotoisuus ja ilmastonmuutos, mutta unohdetaan tuhoriskit, eli se että itse metsänkin olemassaolo voi olla uhattuna. Tässä oli kuitenkin mukana taloudellis-sosiaalinen näkökulma, mikä on edistystä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ikuinen kiista avohakkuista ja jatkuvasta kasvatuksesta ei ehkä olekaan luonnon monimuotoisuuden kannalta niin oleellista. Tärkeämpää on se, kuinka paljon elävää ja kuollutta puuta hakkuissa metsään jätetään.

    Koivula:

    – Päähavainto oli se, että hakkuutapa sinänsä ei ollut valtavan tärkeä. Oleellisempaa lajeille on se, että tiettyjä metsän rakennepiirteitä on saatavilla: kuollutta puuta, hyvin suuria puita, puulajisekoitusta, lehti- ja havupuuta, tämän tyyppisiä seikkoja.

    – Sekä elävää että kuollutta puuta pitäisi hakkuissa jättää enemmän turvaamaan riittävä lahopuun määrä myös tulevaisuudessa.

    Vanha-Majamaa:

    – Suojelualueita on liian vähän ylläpitämään ja suojelemaan monimuotoisuutta. Vaadittaisiin lisää suojelualueita, mutta talousmetsissä tehtävät toimenpiteet ovat ensiarvoisen tärkeitä.

    http://yle.fi/uutiset/3-11394704

    Puuki

    Riittävä lehtipuusekoitus , mäntyjen kasvatus mäntymailla kuusettamisen sijaan . Mm.  ne olisi tärkeitä mutta niitä syntyy vähän harsintametsiin ellei ole jo valmina.  Siinä se puulajien  monimuotoisuuden  ero  tulee ilmi erilaisilla metsänkasvatustavoilla.

    Gla Gla

    Kovin valikoivaa on se, miten tulokaslajeihin (tai oikeastaan alueelta häädettyjen yritykseen palata asuinseuduilleen) suhtaudutaan. Maaseudulla saa sudet mellastaa, mutta kaupunki ei siedä edes paria söpöä hirveä.

    Poliisi sai useita ilmoituksia Portsan alueella liikkuneesta kahdesta hirvestä aamuyöllä kello kolmen aikaan. Poliisi yritti parin tunnin ajan häätää hirviä kaupunkialueelta, mutta se ei onnistunut. Lopulta poliisi teki päätöksen, että hirvet lopetetaan. Apuun pyydettiin paikallinen riistayhdistys. Annanpuiston paikkeilla monet asukkaat kuulivat laukausten äänet ja näkivät kaadetut eläimet.

    http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5429966/Kaksi+hirvea+liikkui+yolla+Turun+Portsassahaataminen+ei+onnistunut

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jatkan tässä hieman aiheeseen ”metsätalouden maa”, josta on jo neljännes poistunut lähes kokonaan talouskäytöstä. Tämä ei ole pelkästään huono asia, vaan nuo alueet kannattaa hyödyntää tehokkaina lajikadon hidastamisalueina, jotta niiden jättäminen ei tuota pelkästään tappiota.

    Jos joku metsänomistaja tai joku metsätila on täysin vapaa tärkeistä elinympäristöistä (metsä- ja ls-laki) tai vesistöjen suojakaistoista, siinä tapauksessa monimuotoisuusarvojen parantamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi: luoda arvokas elinympäristö jättämällä jokin pienalue hakkaamatta, jättämällä isoja säästöpuuryhmiä ja paljon lahopuuta sinne missä se ei haittaa metsätalouden hakkuu- ja hoito-operaatioita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Atte Korhola jatkaa Iltalehden haastattelussa jyrinää.

    http://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/135efd92-fe2e-4d12-804a-971f8c829fd5?utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwAR0q1-Psf9tH8uzyX_fV7Aq14DhP4XpoI9EzYauUQEgOVQyVvRuNVKHGRuk#Echobox=1633342267

    ”nykyiset tulvavahingot olisivat huomattavasti pienempiä, jos meillä olisi alkuperäinen suoluonto tallella”

    Hydrologit ovat tästä eri mieltä. Pahimpia ovat kevättulvat ja kuten tiedämme, suot ovat keväällä valmiiksi täynnänsä vettä joten ne eivät kykene pidättämään sen enempää.

    ”Meillä on vain pieni kaistale Lounais-Suomessa, jossa tällaisia jaloja lehtipuita, kuten tammea, saarnia, vaahteraa ja lehmusta kasvaa. Ne voisivat tänäkin päivänä kasvaa huomattavasti pohjoisempana, mutta niiden mahdollisuudet on surkastettu”

    Tämä ongelma on helppo korjata: aletaan istuttaa noita puulajeja laajemmin. Samalla saadaan lisää jatkuvapeitteisiä metsiä.

    ”Luonnonmetsissä puusto on selvästi tiheämpää kuin meillä. Vähintäänkin kaksinkertaista.”

    Meillä suuria hehtaarikohtaisia puuston tilavuuksia löytyy myös viljelymetsistä.

    ”miten paljon me olemme omalta osaltamme vaikuttaneet hiilinielujen heikentymiseen”

    Menikö hiilinielu ja hiilivarasto sekaisin? Meillähän suot ovat iso hiilivarasto. Metsätkin ovat mutta ne eivät ole yhtä varma hiilivarasto kuin suot. Suokaan ei ole täysin varma jos ilmasto lämpenee: luonnontilaisetkin suot voivat kuivuessaan kutistua eli muuttua hiilen lähteiksi.

    Puuki

    Se on totta, että kevättulvia ei suot pidätä.  Saattaisi käydä vielä niin että tulvavedet hukuttaa kasvavia metsiä , jos ojitusta ei olisi ollenkaan.

    Puuston liikatiheys ei ole  yleensä hyväksi edes monimuotoisuuden lisääjänä.  Se lisää myös luonnonvahinkoja ja estää mm. mustikan menestymistä.

     

    Timppa

    Kaipa ne luonnonmetsät olisivat jäljellä, jos muinaiset suomalaiset olisivat jatkaneet keräilytaloudessa elämistä.  Historiasta tiedämme kuitenkin miten alkuperäiskansoille ja heidän mailleen on käynyt.

    Kai sillä Korhosella on naishuolia, kun noin purkaantuu.

    Gla Gla

    Pidetäänkö suomalaista luontoa koskemattomana jossain muualla kuin Aten mielikuvituksessa? Sitä myyttiä onkin mukava murtaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2021/07/luontopaneelin-raportin-yhteenveto-3a-2021-soiden-ennallistamisen-vaikutukset.pdf

    Katri Himanen kirjoittaa metsä- ja suopolitiikasta Metsälehdessä. Hakkuiden vähentäminen lisäisi kyllä metsien hiilinielua lyhyellä tähtäimellä, mutta vähentäisi sitä pitkällä tähtäimellä. Soiden ennallistamisen vaikutukset ovat osin epäselvät. Ilmastovaikutuksilla niitä pääsääntöisesti ei voi perustella, vaan perusteet liittyvät suoluonnon palauttamiseen lähemmäs luonnontilaa. Politiikkojen taloudelliset seuraukset pitää myös aina huomioida.

     

Esillä 10 vastausta, 1,551 - 1,560 (kaikkiaan 8,216)