› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,561 - 1,570 (kaikkiaan 8,190)
1 2 3 … 156 157 158 … 817 818 819

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 8.10.2021, 15:11

    Linkistä:

    Suot ovat Euroopan luontotyypeistä kaikkein uhanalaisin luontotyyppiryhmä ja Suomella on erityisvastuu soiden suojelusta.

    Heh.Heh.

    Euroopasta löytyy soita myös Pohjois-Venäjältäkin Uralin länsi puolelta Suomi mukaan lukien puhumattakaan Siperiasta ja Pohjoi-Amerikasta ihan riittävästi, etteivät varmasti ole se kaikkein uhanalaisin luontotyyppi.

    Ja kun ”leviävät vielä kuin lentävä keuhkotauti”. (Paikallinen sanonta.)

    Siperiaan syntyy luonnon soita ja paljon ilmaston lämmetessä. Iloitkaame näista uusista soita, jotka kiihdyttävät ilmaston muutosta valtavilla metaanipäästöillä.

     

    Scientist Scientist 8.10.2021, 15:36

    AK: ”Meillä on vain pieni kaistale Lounais-Suomessa, jossa tällaisia jaloja lehtipuita, kuten tammea, saarnia, vaahteraa ja lehmusta kasvaa. Ne voisivat tänäkin päivänä kasvaa huomattavasti pohjoisempana, mutta niiden mahdollisuudet on surkastettu”

    Kyllä tammi leviää rehevillä mailla pohjoiseen jatkuvasti. Rajan luontaiselle alueelle voisi jo vetää Lappeenranta- Tampere-Pori linjalle. Itselläni se on metsässäni 4. yleisin puulaji, jopa enemmän kuin mäntyä paikoitellen.

    Korholan puheet puumääristä ovat puppua, koska hän ei huomaa, että koko Venäjän metsissä on puuta keskimäärin vähemmän kuin Suomessa, vaikka niistä on 90% metsänkäytön ulkopuolella. Ei myöskään tunnu tietävän, että loppuvaiheen talousmetsistä löytyvät ne suurimmat kuutiomäärät ad 600 m3/ha. Johtuneeko Korholan metsätietouden taso siitä, että hän on koulutukseltaan maantietelijä alunperin.

    Timppa 8.10.2021, 16:14

    Hulluus huipussaan Luontopanelilla.  Toisten rahoilla haluvat pahentaa ilmastomuutosta ja pilata vesistöt.

    Eikö niitä yhtään hävetä?  Lopputuloskaan ei taatusti ole sellainen, mitä toivovat.  Haitat ovat taatusti.  Jos tavallinen ihminen tekisi noin, niin hänet pantaisiin holhoukseen.

    oksapuu 8.10.2021, 16:42

    Närhet levittää tammipuuta…

    Täällä etelässä on arkipäivää että samalla raivuu työmaalla näkee tammea, vaahteraa, pähkinäpensasta ja jopa metsälehmusta (niinipuuta).

    Viinimarjapensas näyttää karkaavan metsiin, samoin seljapensas ja paikallisesti myös orapihlaja…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.10.2021, 16:50

    Kyllä vaikuttaa vahvasti siltä että metsäasiantuntijoiden tulee laajentaa puulajien kasvatusosaamistaan kolmesta pääpuulajista. Niille tarvittaisiin myös metsänhoitosuositukset.

    On onneksi olemassa Heikki Kiurun laatima opas Jalopuumetsät -perustaminen ja hoito. Saatavilla enää tosin vain kirjastoista ja antikvariaateista. Uusi kirja voisi olla siis kohta ajankohtainen.

    aegolius 8.10.2021, 16:54

    >Niille tarvittaisiin myös metsänhoitosuositukset.

    Ja markkinat. Jos jo lehtikuuselle on vaikeaa löytää ostajaa, niin entä sitten oikeasti harvinaiset puulajit?

    Visakallo Visakallo 8.10.2021, 17:00

    Niinpä! Monia sellaisia lehtipuita, mitä meillä on pidetty arvokkaina jalopuina, tulee poltettua jo Vironkin puolella takassa. Lähes koko Eurooppa kun on lehtipuita väärällään.

    Scientist Scientist 8.10.2021, 17:37

    Viinimarja lienee alun perin ihan Suomen luonnossa esiintyvä laji. Sitä on Lapissakin m. Äkäslompolossa Varkaankurussa. Samoin sen sukulainen taikinamarja on melko yleinen luonnossakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.10.2021, 17:40

    Ei kai ole kovin vaikeaa keksiä käyttöä jalolle lehtipuulle. Jos ei muuta keksi, niin sorvaa vaneriin, CLT:hen, Kertopuuhun ja mitä näitä nyt on. Markkinat ehtivät muotoutua siinä ajassa kun nyt istutetut puut kasvavat.

    Ne ovat siinä mielessä oikein hyviä, että ne uudistuvat halukkaasti omaan varjoonsakin, eli laajentavat peitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuuksia ja alentavat uudistamiskuluja. Istuttamisen voisi aloittaa varovasti sekapuuna muiden puiden joukossa jotta osaamista ja kokemusta kertyy. Kauriit ja nämä eivät sovi lainkaan yhteen, joten kauriskannan olisi jalopuualueella oltava hallinnassa tai aidan takana.

    Gla Gla 8.10.2021, 22:01

    Ongelma onkin ostajan näkökulmasta saatavuus. Ei riitä muutama (oksainen) sekapuu. Pitää olla jatkuva tarjonta ja siihen on vielä matkaa. Ei taida edes haapaa tai leppää olla tarjolla riittävästi.

Esillä 10 vastausta, 1,561 - 1,570 (kaikkiaan 8,190)
1 2 3 … 156 157 158 … 817 818 819