Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 8,072 vastausta, 111 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 minuuttia sitten AvatarRane toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,581 - 1,590 (kaikkiaan 8,072)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Perko

    Onhan Ruokolahdelta löytynyt Leijonakin.  Nyt on hankala löytää kunnanjohtaja.  Lutikoita kuuluu olevan kuin sota-ajan korsuissa, on  erikoinen paikka.

    mehtäukko

    AJ…”Tärkein asia: metsäpalo ei tuhoa metsää, kuten ei avohakkuukaan. Suurin ero metsäpalon ja avohakkuun välillä on lahopuun määrässä ja laadussa,…”

    Kait tässä on muistettava ne kestävyys-kriteerit?! Jos metsätaloudessa ei mahdollisteta avohakkuunkin taloudellista tuottoa omistajalleen, muullakaan ei ole merkitystä. Palossa se menee savuna ilmaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aivan oikein mehtäukko: ei ole tarkoitus, että talousmetsää lähdettäisiin uudistamaan polttamalla. Tarkoitukseni oli puolustaa näkemystä, että avohakkuu on verrattavissa siihen miten luonto itse uudistaa metsää. Talousmetsässä huolehditaan, että metsä tulee takaisin, useimmiten nopeammin kuin luonnonmetsässä, kuten edellä huomattiin.

    Lopputulos on erilainen, mutta jos aluetasolla huolehditaan myös uhanalaisista, ei menetetä mitään lajeja lopullisesti. Metsäpaloista riippuvaiset ovat uhanalaisia koska meillä on liian vähän paloja. Tämä asia olisi helppo korjata polttamalla suojelualueilla ja talousmetsissä sopivia kohteita vuosittain luonnonhoitovarojen turvin.

    Puuki

    Mitenkäs CO2-päästöt ? Kulotus lisää päästöjä vaikka lisääkin lutikoita runsaasti.  Vähentää se kansantalouden tulovirtaakin, jos talousmetsiä aletaan ennemmälti polttaa ötököiden elinympäristöiksi.   Kuivia mäntykankaita sýttyi ennen palamaan siellä täällä kesällä, kun oli vielä höyryjynat käytössä.   Nykyisin laajojakin metsäpaloja syntyy muuten, eniten hoitamattomissa metsissä ulkomailla, kun ei ole harvennuksia tehty eikä  muutakaan m-hoitoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Talousmetsissä sopivia kohteita ennallistamispoltoille olisivat säästöpuuryhmät ja muuten metsätalouden ulkopuolelle jääneet alueet, kuten pienet saaret ja pienialaiset tärkeät elinympäristöt (lakikohteet) joissa on kuivia tuulenkaatoja, eli palavaa materiaalia riittävästi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nostetaan tätä ketjua taas näkyviin. Päivän metsäuutisessa käydään luontokartoittajan kanssa Ylöjärvellä Metsähallituksen mailla.

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008314536.html

    Tikkula

    Minkä alan asiantuntija toi hemmo muuta ku umpivihreä? Di mutta mikä inssi? Ei ihme että vihreä lanka lopetettiin kun on hs. Aika useesti tuntuu nää hesarin jutut kyl propagandalta.

    Kurki

    AL:n linkistä.

    Pallopäärahkasammal on luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisen korpimetsien laji, jota häviää korpien ojituksissa ja hakkuissa. Riuttaskorvesta sitä löytyi paikoin runsaasti.

    Ei pidä paikkansa, kunhan pohjaveden pinta pidetään lähellä maanpintaa. Hakkuuaukolle 0,5m syvyinen naveromätästys  10m välein ja sammal kasvaa paremmin kuin koskaan. Navero toimii sen 20 vuotta ja varttunut puusto alkaa sitten jo haihduttamalla pitää vedenpintaa sopivalla korkeudella. Voi avohakata eikä metaani ja CO2 päästöjä juurikaan. Näin Tilastokeskuksen laskemat maapäästötkin +4,3 milj. ekv-tn/v laskevat murto-osaan.

    Pallopäärahkasammal on yleinen koko Suomessa ja luokiteltu elinvoimaiseksi.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuo rahkasammal onkin mielenkiintoinen juttu. Aiemmin sitä on opetettu (?) että jos metsässä kasvaa rahkasammalta, se on liian märkä ja pitää ojittaa. Onko tämä oppi nyt kaadettava ojaan ja otettava jokin uusi oppi tilalle? Jos kasvatan korpea jatkuvana, onko pohjavesi liian korkealla vai sopiva, jos rahkasammal menestyy?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Talonen Päijät-Hämeen mhy:stä arvioi (MaasT) että monimuotoisuuden huomioiminen kustantaa kiertoajalla tuhansia euroja per metsähehtaari. Aika isolta tuntuva luku äkkiseltään – pitäisi nähdä laskelma.

Esillä 10 vastausta, 1,581 - 1,590 (kaikkiaan 8,072)