Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 8,056)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Per Ä Reikäs

    Harmi kun nuo joulukuuset ole enää siis minusta kovinkaan suosittuja.

    Kivisiä peltoja ja joutomaita aion kuusittaa ja ihan omat kuusen siemenet jo kerättynä,koivu tulee iteksee.

    Ilman tukiaisia,ite maksan ja tee.

    Booria typpi lannoitus tarpeen.

    Puuki

    Jokunen viikko sitten oli juttua kuinka talitiaiset nokki navetassa lehmien tissit verille joka aiheutti tulehduksia ja lehmien ennen aikaista teurastamista.   Se olisi estynyt  lähistöllä tehdyllä pikkulintujen ruokinnalla.

    Hömötiaisia ja töyhtötiasiakin  on tänä talvena käynyt ruokintapaikoilla.  Vähemmän kuin talitiaisia mutta  monia  hömötiaisia jatkuvasti.

    Eikös joku lintuharrastaja antanut vinkkejä tiasten lahopesien rakentamiseen aiemmin tällä palstallakin.  Pökkelön ympärille verkko tjs. ja puukolla tuoheen reikiä. Vai miten se meni ?

    Scientist Scientist

    A. J:n listasta puuttui pyrstötiainen, joka näyttää viihtyvän varsin hyvin nuorissa koivikoissa. Laji on myös jonkin verran lisääntynyt.

    Hömötiainen on todella vähentynyt, mutta kanta on edelleen noin 500000 luokkaa. Ei siis mikään harvinaisuus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä tiaisilla ja talviruokinnoillakin voi olla yhteys, mutta kiireellisempi kohde olisi kauriiden talviruokinnan kieltäminen. Talviruokinnan merkitys on muuten aivan erilainen kaupungeissa ja maalla, syvillä saloilla, jossa asutus on harventunut.

    Tiainen tarvitsee myös ruokaa pesäpaikan lisäksi.

    Olen myös ihmetellyt uhanalaisluokitusta, jossa uhanalaisimpaan luokkaan voi päästä yleinenkin eliö, kuten liito-orava tai hömötiainen; riittää että populaation koko näyttää alenevaa suuntaa.

    Per Ä Reikäs

    Tiaisia pahemmin ruokkisi,tulee rotta/hiiri ongelmia.

    Per Ä Reikäs

    Pönttöjä kyllä teen linnuile joka vuosi,talitiaiset ne kyllä jo maaliskuussa pesivät,sitten tulevat kirjosiepot,voi sitä lintujen laulua,tuo rahaton työ onnea.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitäpä raati on mieltä harvennushakkuista ja linnuista.

    ”Tuoreen tutkimuksen mukaan paikkalinnuista ovat vähentyneet etenkin hömö- ja töyhtötiainen, kuukkeli, pyy ja käpytikka. Metsissä ympäri vuoden elävien lintujen määrä on vähentynyt hakkuiden lisäännyttyä. Tuoreen tutkimuksen mukaan lajien kannat vähenivät sekä suojelualueiden ulkopuolella että myös suojelualueilla. Huonoin tilanne on Etelä-Suomessa, jossa suojelumetsien osuus kaikista metsistä on hyvin pieni. Monet lajit kuitenkin säilyivät suojelualueilla Pohjois-Suomessa.”

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006482016.html?fbclid=IwAR2n3D7K3A0IcF_58EyqIq8T4u8o2JxmSrnwREliR159hmZG7r51imo_f9A

    Pitemmällä aikavälillä metsien harvennusmäärät ovat viime aikoina nousseet, avohakkuiden määrä ei juurikaan. En ole lintutieteilijä, mutta tulkitsen uutista niin, että ilmeisesti jotkut linnut tarvitsevat elämiseensä (kolojen kaivertamiseen ja ruuan hankintaan) juuri sitä ositetta eli pieniläpimittaista puuta jota poistuu harvennuksissa.

    Tuossa uutisessa puhuttiin metsälajeista, ei perinneympäristöjen lajeista. Se mikä on hieman hämmentävää on että lajit hupenivat myös suojelualueilla Etelä-Suomessa. Mukana voi olla muitakin tekijöitä kuin metsänhoito, esimerkiksi hyönteisten väheneminen. (Sen taustatekijöitä voisivat olla elinymräritömuutoksen lisäksi ilmastonmuutos ja kemikaalit.) Se mitä voitaisiin kokeilla, olisi esimerkiksi pieniläpimittaisen harvennuspuun jättämistä pikkulinnuille sinne tänne vähän riistatiheiköiden malliin, eli osa kuvioista (siis kuvion osa, ei kokonaisia kuvioita) jätettäisiin harventamatta ja katsottaisiin suosivatko em. linnut niitä elinympäristöinä. Otollisia kohteita käsittelemättä jättämiseen tietenkin olisivat myös vesistöjen rannat ja muut arvokkaat metsälaki- ja ympäristökohteet.

    PS Tälle palstalle pitäisi saada toimiva haku, kun vanhoja ketjuja on vaikea löytää.

    Puuki

    Öttiäisten väheneminenhän on maailmanlaajuinen ilmiö, kun pääasiassa lisääntynyt kemikaalien käyttö vähentää niitä.  Siinä ne vähenee samalla niiden syöjätkin.   Kuukkelit on vähentyneet selvästi muualta paitsi Lapista,  samoin pyitä näkee entistä vähemmän.  Pyyt suosii sekametsiä ja varsinkin leppämetsiä. Niiden väheneminen on voinut vähentää sitä lajia.  Esim. supikoirat ja kanahaukat on vähentäneet kaikkia metsäkanalintuja.  Miten tutkimuksessa on otettu  ne huomioon ?

    Hakkuiden lisääntyminen ei välttämättä ole se pääsyy lintujen vähenemiseen. (Nyt on lisäksi parina vuonna hakkuut  vähenneet vuodesta -18  paljon).  Metsäthän kasvaa enemmän kuin ennen ja monin tavoin otetaan huomioon monimuotoisuutta jo talousmetsänhoidossakin.  Esim. rantakaistaleet , raivaamattomat riista-ym. puskat taimikoissa ja eurokantojen teko, joiden vaikutus tulee myöhemmin mukaan.  Ennen kerättiin melkein kaikki pystykuivat ja maapuitakin  polttopuuksi, nykyään ne jää metsään. Isojen puiden ja lahopuiden väheneminen ei pidä paikkaansa ainakaan koko maan laajuisesti.

    lintumies

    Itselläni on nyt ainakin kuusi kappaletta tänä keväänä aloitettua töyhtötiaisen pesintää ( haudonta  alkanut tai  ainakin kolo täysin valmis ) ja kolme alkavaa hömötiaisen pesintää (kolon teko vielä kesken). Läheskään kaikkia pökkelöitäni en ole vielä edes käynyt katsomassa. Lähin hömötiaisen pesintäaloitus on  kivenheiton päässä asuintalostani, entisen navetan  nurkalla. Melkein  kaikki nämä pesinnät ovat  pökkelöpöntöissäni, joita olen tehnyt ja nostellut runkoihin  aiemmin. Olen pöntöttänyt   jokseenkin tavallisia talousmetsiä.

    Kolotiaiset ovat yhä varsin yleisiä.  Ne luokitellaan  uhanalaisiksi  käsittääkseni  vain siksi, että kannat ovat vähentyneet menneistä vuosista niin paljon.  En oikein usko, että kolotiaiset tästä juuri enää harvinaistuvat, sillä lahopuuta on alkanut jäädä metsiin. Tekopökkelöitä näkee vähän joka puolella. Kolotiaiset  pärjäävät niiden johdosta  talousmetsissä  tulevaisuudessakin ainakin kohtalaisen hyvin.

    Gla Gla

    Jutussa ei perusteltu, miksi juuri hakkuut olisi yhteydessä lajien vähentymiseen. En kiistä, etteikö asialla voisi olla yhteys, mutta lähinnä tuosta tulee mieleen jäätelön syönnin ja hukkumisten korrelaatio eli kuten Puuki totesi, syitä voi olla monia.

    Kiinnostava olisi myös tietää muuttolintujen osalta, paljonko täältä lähtee ja paljonko palaa takaisin ja onko tuossa suhdeluvussa tapahtunut muutoksia. Tai miten tilanne on Ruotsissa kehittynyt, jossa hakataan kasvusta suurempi osuus kuin meillä.

    Paljon kysymyksiä, joihin pitäisi kai yrittää kaivaa vastauksia. Toistaiseksi olen tyytynyt tekemään lisää pönttöjä. Hömötiasen voi kuulemma yrittää saada pönttöön, kun täyttää sen purulla tms. tavaralla. Hö(l)möläisten hommaa, mutta ehkä tuo tintti haluaa ensin tyhjentää pöntön, jotta voi tuntea sen itse tehdyksi.

     

     

     

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 8,056)