Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 403)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Visakallo Visakallo

    Luca: ”Tässähän sitä mennään aukoiksi metsänsä hakanneessa Suomessa.”

    Suomi on Euroopan metsäisin maa, joissa on lisäksi puuta enemmmän kuin koskaan jääkauden jälkeen. Voisiko Luca siten hieman perustella väittämäänsä?

    Luca

    En perustele, me kaikki saamme lukea joka päivä asioita ja me kuulemme niitä tiedotusvälineistä, metsien käyttö on hillitöntä koska se tuhoaa monimuotoisuutta ja yhä uusia lajeja siirtyy uhanalaisiksi. Meidän elintasoon on metsillä ollut suuri merkitys ja hyvä niin mutta hinta kova hinta siitä pitää maksaa.

    Rane

    ”Ei kai sillä FSC: ä kokonaisuuteen nähden ole mitään merkitystä,”

    FSC:ssä on 10% suomen metsistä.Luca ei sivarina ymmärrettävästi voi tietää   esim.puolustusvoimien johtajakoulutuksessa opetettavaa perusasiaa eli suomalaista joukkoa johdetaan edestä.

    Jos luontojärjestöt eivät edes itse usko julistukseensa ja toimi sen mukaan niin silloinhan sen on pakko olla valhetta.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Hömötiainen syö 10kg hyttysiä kesässä. Jos lammikot ja suot kuivataan ni mikä on lopputulos?

     

    MUTTA luonnon ennallistaminen kun tulee fuusiovoima tai muu ympäristöystävällinen energia  että tän hetkisestä tilanteesta ei tule olla huolissaan koska kaikki palautuu sitten. Vuosimiljoonien evoluutiossa pieni kehityshetki on merkityksetön.

    Gla Gla

    Fuusiovoimasta ei saa raaka-ainetta rakentamiseen, vaatteisiin tai sähköautoihin. Talousmetsille on siis käyttöä jatkossakin.

    Luca, haluan kaikesta huolimatta sinun perustelevan yhden asian. Mikä on suomalaisen metsätalouden vaikutus monimuotoisuuteen? Paljon siitä puhutaan, mutta mihin puheet perustuu? Onko se yhtä hyvin tutkittu tieto kuin aikanaan oli maan sijainti suhteessa aurinkoon. Itsestään selvä asia, jota ei sovi kyseenalaistaa. Voi joutua vankilaan tai ainakin arestiin. Vai voisiko monimuotoisuutta heikentää esim.  talousmetsän ulkopuolinen kemikalisoituminen, muut kaukokulkeutumana tulevat päästöt ja sähkömagneettinen säteily? Noiden vaikutus luonnollisesti näkyy myös talousmetsissä.

    Tarkastelutasoja on kaksi. Toisessa verrataan nykymuotoista metsätaloutta luonnontilaiseen metsään. Silloin pitää huomioida uusiutuvan raaka-aineen saannin (kestävän kehityksen edellytys nro 1) kompensaatio. Toinen taso on määritellä talousmetsän käsittelytapa, joka turvaa raaka-aineen saannin, mutta on luontovaikutusten osalta nykyistä parempi.

    Minä en tiedä, mutta väitteen esittäjän velvollisuus on tietää.

    Kurki

    metsien käyttö on hillitöntä koska se tuhoaa monimuotoisuutta ja yhä uusia lajeja siirtyy uhanalaisiksi.

    Täyttä sontaa.

    Seppo vuokko:Vaikka Suomen luonnon tila on vakaa, eliöistä kymmenesosa on luokiteltu uhanalaisiksi! Tällä uhanalaisuudella ei useimmiten ole mitään tekemistä todellisen häviämisuhan kanssa. Näin laajat – ja suurelta osin perusteettomat – uhanalaisten lajien luettelot on tehty vain työllistämään ympäristöhallinnon virkamiehiä ja takaamaan heille mukavaa puuhastelua kesäisessä luonnossa. Luonnon kannalta ne ovat liki hyödyttömiä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/seppo-vuokko-miten-niin-uhanalainen-1.74867

    Kurki

    Puolustusvoimien harjoitusalue perhosen turvapaikkana.
    Koleat säät heikentäneet uhanalaisen harjusinisiiven kantaa Säkylänharjulla

    Ei siis metsien hakkuut.

    https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Koleat_saat_heikentaneet_uhanalaisen_har(33860)

    mehtäukko

    ”…Hömötiainen syö 10kg hyttysiä kesässä. Jos lammikot ja suot kuivataan ni mikä on lopputulos?..”

    20 – 30 vuotta sitten ehkä virallinen metsänhoito-oppi kehotti kuivattelemaan, mutta on turhaa kenenkään väittää toimittavan vieläkin niin. Ennallistamistihutyöt maansiirtoineen ja puiden räjäytyksineen ovat mielipuolista herrojen kouhotusta.

    Puuki

    Monimuotoisuuteen kuuluu myös puulajien monilajisuus. Sitä ei edistä  jk:n harrastaminen.   Mm. muutamat pikkulintulajit on hyötyneet metsien avohakkuistakin, samoin perhoslajit.  Osa lajeista on hävinnyt Suomesta kokonaan tai melkein kokonaan niiden talvehtimisalueiden olosuhteiden takia.  Kemikaalien käytön lisääntyminen on yksi tekijä hyönteisten kadon taustalla.  Eniten kemikaaleja käytetään etelän maissa myös elintarviketuotannossa.    Lintujen verkkopyynti on pahin pikkulintukadon aiheuttaja.

    Vesakkomyrkytykset onneksi lopetettiin Suomessa jo – 70-luvulla.   Metsäkanalintujen osittaisen kadon syitä on varmaan monia.  Suurinpana syynä tod.näk.  supikoiran yleistyminen.  Lahopuun ja lintujen pesäpuiden lisäämistä tehdään entistä enemmän talousmetsissä.  Lehtipuumetsiä pyritään lisäämään , samoin sekametsärakenteita, jotta metsät kestäisi paremmin ilmastonmuutoksen  vaikutuksia.  Kuusikothan kestää muutoksia heikoiten kotimaisista puulajeista.  Yksipuoliset pystyyn kuivaneet kuusikot kuivilla kasvupaikoilla ja juurikääpäiset (JK) lahokuusikot ei lisää  monimuotoisuutta .

    Kalle Kehveli

    Tutkimusten mukaan susi alueilla metsäkanalintukannat ovat vahvempia, nimittäin supikoira joutuu siellä ruuaksi.

    Sekametsä on luonnollinen ympäristö tuoreillakankailla, kuivat kankaat ovat muutenkin luontojaankin männiköitä ja korvet kuusikoita.

    Ojan pohjalla on aina vettä, joten suon ojitukset eivät vaikuta hyttysmääriin, jopa lisäävät niitä. Pikkulintuja tuhotaan eteläeuroopassa suuria määriä, joten vähenemisen syy löytynee sieltä.

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 403)