Tänä vuonna Lappiin on tulossa infernaalinen hyttyskesä kun valtava lukumäärä sulaa taasen etelästä on hyttyset tänä vuonna Poissa kun ei ole lumensulamisvesiä nii paljoa. Ei kyllä ihan kaikkien ojien pohjalla ole vettä ja sekään ei paljoa auta jos on virtaavaa vettä ojassa.

Jos virtaavan ojan patoaa ja siihen tulee pieni lammikko ni siihen tulee hyttysiä vai mitä. Jos taas vesiä johdetaan rivakasti pois ni ei ole hyttysiä vai mitä.

Luonnonhoito puree, mutta vanhoja metsien suojelualueita tarvitaan lisää etelään ja kuolleet puut pitäisi jättää korjaamatta talousmetsistä.

http://www.metsalehti.fi/uutiset/monimuotoisuudelle-tarkeat-rakennepiirteet-lisaantyneet-metsissa/#2037e646

Puuki: ”Kun metsät järeytyy entistä nopeammin , niin vanhojen metsien olosuhteetkin tulee niissä entistä varhasemmassa iässä. ”Vanhoja metsiä ” on siis enemmän olemassa kuin tilastot kertoo.”

Se on juuri noin kuin Puuki totesi. Kun puiden tyvet alkavat olla 80 cm halkaisijaltaan, 50-60-vuotias kuusikko alkaa jo näyttää vanhalta metsältä, ja voi saada jopa luontokohde-merkinnän.

Lueskelin Atlanttisesta lämpökaudesta, joka oli lämpimillillään n 6800-5500 vuotta sitten.  Silloin Keski-Suomessa kasvoivat tammi, saarni, jalava, lehmus ja pähkinäpensas.  Epäilemättä myös lukuisia eteläisiä ruohovartisia kasveja ja monenlaisia eläimiä.  Mietiskelin, että millainen parku olisikaan ollut monien tiedemiesten joukossa, jos olisivat sattuneet elämään, kun tämä lämpökausi päättyi ja Suomen metsät alkoivat muotoutua nykyisen kaltaisiksi.  Olisi varmaan huudettu sukupuuttoaallosta ja maailmanlopusta.  Mitä uhkauksia olisikaan ladeltu poloisille kivikautisille esi-isillemme.  Olisiko kielletty majojen lämmitys talvella?  Vai kalastus?  Yleensä varmastikin kaikki sellainen, mikä jotenkin vaikuttaa luontoon.

Nythän tärkein asia tuntuu olevan jonkun itupihtisammaleen säilyminen.  Tosin ei tiedetä sitäkään lisääntyy sammal vai väheneekö.  Ei todellakaan haluta tunnustaa sitä tosiaa, että luonto ympärillämme muuttuu joka päivä vähän erilaiseksi.  Me suomalaiset ihmiset vaikutamme siihen varsin vähän.   Metsämme säilyvät puustoltaan samankaltaisina, joksi ne muuttuivat tuon lämpökauden päätyttyä.  Sammaleet ja erilaiset ötökät löytävät oman ekolokeronsa.  Toisia pohjoisia lajeja katoaa ja uusia eteläisiä lajeja tulee tilalle.

Jotkut lajit sopeutuivat lämpökauden jälkeisiin karumpiin oloihin.  Meidänkin metsissä elää vielä tuolla lämpökaudella Suomeen levittäytyneiden lehmusten jälkeläisiä.  Korpilahden Vaarunvuoren rinnelehdossa kasvaa Suomen pohjoisimmat pähkinäpensaat.   Jatkossakin osa pohjoisista lajeista selviytyy.  Osa taantuu.  Teki ihminen mitä tahansa.

Pitäisi Suomen osalta lopettaa nykyinen maailmanlopun lietsominen.   Viedään nuorisolta tulevaisuuden toivo, kun väitetään, että tekevät he mitä tahansa, niin pian edessä on kuitenkin katastrofi.

Amazonaksen asiat ovat tietysti eri juttu, mutta epäilemättä jollain tavalla tilanne sielläkin joskus normalisoituu.

Pellot ja niityt katoavat ja vahat tiet kasvavat umpeen. Onko luonnon kannalta hyvä asia?

Eilen pyöräilin pätkän vahaa kylätietä ,jonka varressa tein eräälle tilalle energiapuuhakkuun pihapiirissä ja umpeen kasvaneilla pelloilla 12 vuotta sitten. Tarkoitus oli kunnostaa puuhpalsta . Työ toteutettiin ,mutta jotakin jäi ilmeisesti vaiheeseen. Lepikko ja Haavikko kasvoi entistä tuuheampana ja tie jota pitkin kone tuotiin lavetilla palstalle oli muuttunut lähes tunnistamattomaksi poluksi. Pyörällä kulkeminen vielä onnistui. Myös viereinen talo vaikutti olleen asumattomana jo useamman vuoden.  Näitä näkymiä on sivukylät tulvillaan.  Tiet muuttuvat ajokelvottomiksi ja leppä ja pajukot valtaavat pellot ja pihapiirin. Vanhat rakennukset sortuvat paikoilleen ajan hampaan syöminä.Riistatiheikköä isommille ja pienemmille otuksille koko entisen asuinpaikan pihapiiri.