Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 8,190 vastausta, 111 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 16 tuntia sitten AvatarKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 5,171 - 5,180 (kaikkiaan 8,190)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Nostokoukku

    Runkopiikki. On aiheellista kysyä aikovatko myllyillä pilata koko Suomen, ei vain Lappia. Niin utopistisen vihreää……

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vielä ehtii lausua monimuotoisuudesta. Huom. lausuntopalvelussa saa näkyviin tähän mennessä annetut lausunnot! Jos lukee ne ensin ja vielä jää jotain hampaankoloon, niin sitten voi lausua itsekin. Kannattaa kuitenkin huomioida että kaikki lausunnot ovat julkisia.

    MTK lausuu muun muassa kohdassa 3.3 Luonnon tilan tavoitteet että mikäli lajin kanta on Suomen ulkopuolella runsas mutta maassamme lajin reuna-alueella harvinainen, lisätoimille ei välttämättä ole tarvetta. Ihan kuin joku olisi lukenut tätä Metsälehden palstaa?

    En näe pahoja puutteita muuten kuin siinä että ravintoketjut taitaa olla jätetty huomiotta. Olisiko vieraslajit kuitenkin mainittu jossain kohtaa?

    https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=ef02b76f-1dc3-46f4-883a-3b3e2f526eff&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744&fbclid=IwAR3MR9XDyC6NX9QbyQgNSJjkdB2R4LkNGxPa0CMjNR9HwnWVMo4jF_j_tR0

    Timppa

    Ennallistamisasetuksen tarkoittama luontotyyppi ”puustoiset suot” ei tarkoita ojitettuja metsätalouden turvemaita vaan mielenkiinto kohdistuu vähiten muuttuneisiin ojittamattomiin suotyyppeihin. 

    Tätä minäkin kannatan.  Yhteismetsällä on 10 hehtaarin luonnontilainen suo, joka on suojeltu omalla päätöksellä.  On ollut sitä varten, että joskus tulee tarve lisätä suojelupinta-alaa.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    MTK summaa kommenttinsa bd-strategiaan.

    Lopuksi edellä tässä lausunnossa esiin tuomiensa kommenttien yhteenvetona MTK korostaa tarvetta ottaa erityisesti seuraavat avainsanoiksi tiivistetyt asiat huomioon strategiavalmistelun jatkotyössä:

    – strategian ja myöhemmin laadittavan toimintaohjelman keskinäisen tehtävänjaon selkiyttäminen

    – strategian yksityiskohtaisuuden keventäminen (esim. eri elinympäristöille yhteiset tavoitteet vs. jokaiselle pääelinympäristölle erilliset tavoitteet)

    – strategian tasapainoisuuden lisääminen eri pääelinympäristöjen osalta (esim. määrälliset vs. laadulliset tavoitteet, tavoitevuodet)

    – suojelun ja ennallistamisen sekä metsämaan tiukan suojelun prosenttitavoitteiden sijaan keskityttävä luonnon kannalta vaikuttavaan ja yhteiskunnan resurssienkäytön kannalta kustannustehokkaaseen kohdentamiseen ja priorisointiin

    – eri strategioiden yms. linjausten parempi huomiointi (esim. kansallinen metsästrategia talousmetsien luonnonhoidon osalta)

    – maanomistajien kannalta keskeisten periaatteellisten linjausten terävöittäminen (erit. vapaaehtoisuus, korvaukset, osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet)

    – OECM-alueita ja saamelaisia koskevien kirjausten täsmentäminen

    – vaikutustenarvioinnin tarkentaminen

    Metsuri motokuski

    Hienoja lausumia,  mutta minulle ei kyllä nuo avaudu mitenkään konkreettisesti. Tarkennuksia, täsmennyksiä, linjauksia, vaikuttavuutta ja jne. Aika ympäripyöreitä juttuja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Totta. Myöhemmin tuleekin toimintaohjelma, joka on käytännönläheisempi. MTK arvostelee strategiaa liian yksityiskohtaiseksi kun siellä on luonnoksessa taulukko Tavoitteet s. 32 jonka sisältö sopisi paremmin sinne ohjelman puolelle. Esimerkiksi metsiin ehdotetaan seuraavia:

    1. Talousmetsien kuolleen puun keskitilavuus nostetaan 7,5 kuutioon hehtaarilla vuoteen 2030 ja 10 kuutioon hehtaarilla vuoteen 2035 mennessä.
    2. Talousmetsien kookkaiden ja vanhojen puiden määrää, niiden hehtaarikohtaisena kappalemääränä mitattuna, kasvatetaan tasaisesti strategiakauden aikana.
    3. Talousmetsien luonnonhoidollista kulotusta lisätään niin, että talousmetsien ja suojelualueiden yhteenlaskettu palo- ja kulotusalueiden määrä on keskimäärin 2500 hehtaaria vuodessa.
    4. Rakenteeltaan ja toiminnaltaan eheiden soiden pinta-ala kasvaa kymmenellä prosentilla ja niiden kytkeytyvyys paranee selkeästi nykyisestä vuoteen 2035 mennessä.

    Noista siis kohdat 1 ja 3 pitäisi muotoilla uudelleen yleisemmiksi ja määrät laittaa toimintaohjelman puolelle.

    OECM-alueet (Other Effective Area-based Conservation Measures) ovat suojelualueita täydentäviä alueita. Tällainen alue on:

    Maantieteellisesti määritelty alue, muu kuin suojelualue,
    jota hallitaan, hoidetaan ja käytetään siten, että
    saavutetaan pitkäaikaisia myönteisiä ja kestäviä vaikutuksia
    alueella olevan luonnon monimuotoisuuden, siihen liittyvien
    ekosysteemien toiminnan ja palvelujen sekä näihin
    mahdollisesti sidoksissa olevien kulttuuristen, henkisten,
    sosioekonomisten ja muiden paikallisti merkittävien arvojen
    turvaamiseksi.”

    Voisivat siis ehkä olla esimerkiksi pysyvästi peitteisenä hoidettavia alueita.

    Scientist Scientist

    Koetin kirjautua ja kommentoida. Voiko yksityishenkilö kommentoida? Organisaatio näyttää olevan välttämätön.

    Luin kursorisesti tekstiä. Taas näyttää olevan ylisanoja ja johtajuutta koko maailmassa. Vähemmän sitä millä tavoitteet saavutetaan ja kenen kustannuksella. Seurannasta puuttui Suomelle hyvät tulokset antava kv. Biodiversity intactness index  miksi ? Oli vain  2010 ja 2019 tehdyt arvioinnit. Kahden pisteen ja näin lyhyen ajan perusteella ei voi oikein vetää trendiä. Metsäluonnon kohdalla ei kuitenkaan ollut heikkenemistä   kun taas tunturipaljakoilla oli eniten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä kansalaiset voivat ymmärtääkseni kommentoida. Organisaatioon voi laittaa vaikka välilyönnin tai väliviivan, ellei halua sen tarkemmin yksilöidä. Itsekin katselen vielä huomenna tekstiä tarkemmin.

    BII on seurannan ja alueellisten vertailujen väline, joten sellaisena ei ehkä kuulu tähän. Toimintaohjelmassa se voisi kyllä aivan hyvin olla yksi seurattava indikaattori. YM on ottanut näköjään selkeän linjan, että lajit ja luontotyypit eli EU-direktiivit ovat se kehikko, jossa toimitaan – jossa tavoitteet asetetaan ja jossa seuranta tapahtuu.

    Per Ä Reikäs

    EDIT

    Per Ä Reikäs

    EDIT

Esillä 10 vastausta, 5,171 - 5,180 (kaikkiaan 8,190)