› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,221 - 5,230 (kaikkiaan 8,218)
1 2 3 … 522 523 524 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 30.1.2023, 07:15

    Lapissa on suojeltu paljon ja laajoja pinta-aloja. Silti vaan sielläkin muutoksia lajisuhteissa tapahtuu. Näin, vaikka tällaisen määrän piti pysäyttää luontokato.

    Ei 10% pinta-alavaatimus tiukkaa suojelua ole mikään tavoite. Jos se täyttyy, saadaan seuraava tavoite.

    Puuki 30.1.2023, 07:46

    Luontokato ei pysähdy jos pakottamalla koetetaan saada mo:t suojelemaan ylenmäärin alueita %-perusteisesti.    Eniten uhanalaisia on paisterinteillä, metsäniityillä ,lehdoissa, luhdilla ym. avonaisilla tai puoliavonaislla alueilla.  Rakentaminen uhkaa eniten tavan metsiä kaupunkialueilla.  Onneksi tunnin ratahankkeet taisi loppua, kun tutkittiin niiden tulevan ylettömän kalliiksi ja kustannustehottomiksi .

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.1.2023, 08:30

    Aika moni käyttää lemmikistään nimitystä hän. Luonnonvaraisista eläimistä kyllä yleensä ei. Runollista vaikutelmaa tavoiteltaessa ja muutenkin ihan Ok. Sallitaan monimuotoisuus myös kielenkäytössä, jos se on muuten siistiä? Tätä palstaa voi muuten ”viljellä” sellaisiakin henkilöitä joiden äidinkieli ei ole suomi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.1.2023, 09:51

    Kommentoin Hesarin mielipiteeseen ”Järkivihreä”. Jospa tämä nyt menisi läpi, eilen olin pannassa.

    ”Eerolla on hyvä yhteenveto tässä. Lisäksi voisi korostaa, että valtaosa metsien uhanalaisista on siis riippuvaisia lahopuusta tai palaneesta puusta, ei siis varsinaisesti ”vanhoista metsistä”. Lopuista metsälajeista iso osa hyötyy siitä, että metsiin jätetään kaikkien puulajien yksilöitä kehittymään vanhoiksi ja suuriksi. Monimuotoisuuskeskittymät voidaan muodostaa säästöpuuryhmiin ja peitteisenä hoidettaviin kohtiin metsässä. Näistä hyötyvät muun muassa edellä mainitut tiaiset ja liito-orava.

    Metsälehden keskusteluissa eräs lukija mainitsi, että jopa laajojen vanhojen metsien lajina pidetyn kuukkelin voi saada pesimään metsäänsä, jos sitä hoitaa kerroksellisena. Kuukkeli siis haluaa elinympäristöltään peitteisyyttä ja vaihtelua, ja jos tällaista on tarjolla, sen voi saada kotiutumaan nuoreenkin metsään. Metsänhoitomenetelmänä näissä olisi siis poimintahakkuu, joka kulkee myös nimellä jatkuvapeitteinen metsänkasvatus.

    Uhanalaisia metsälajeja voidaan elvyttää vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti metsien luonnonhoidon toimin siinä 90 prosentissa metsämaasta, joka jää todennäköisesti joka tapauksessa suojelun ulkopuolelle. Tapion metsänhoitosuosituksista voi lukea ohjeita miten toimia.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009350727.html

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.1.2023, 10:03

    Toimittaja emeritus Juha Aaltoila kirjoittaa napakasti MaasTullissa kansallispuistohankkeista: veronmaksajien omaisuuden ryöstöä ja työpaikkojen katoa.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/dd6455b8-5ad6-4520-92a9-5ba4af59af78

     

    Timppa 30.1.2023, 10:30

    Katselin noita pihabongauksen tuloksia lisää.  Viherpeippo on taantunut vuodesta 2006 n 70 %.  Ei aikoihin näkynyt meidänkään pihalla.  Hömötiaisen trendi on puolet tästä, mutta on edelleen 10. runsaussijalla.  En ole huomannut kauheaa voivotusta tuosta viherpeipon vähentymisestä.   Taitaa olla syynä se, ettei siitä voi syyttää metsätaloutta.

    Jos viherpeipon vähentymisestä alettaisiin puhua, niin menisi pohja tuolta hömötiaishömpötykseltä.

    Olen liikkunut 80 vuotta erilaisissa Keski-Suomen metsissä.  Koskaan en ole tehnyt varmaa kuukkelihavaintoa.  Ei erirakenteisissa metsissä.  Ei tasarakenteisissa.  Ei nuorissa, ei vanhoissa.  Utsjoen tuntureilla keväthangilla hiihdellessä kuukkelipariskuntia näki joka kevät tunturikoivikoissa.  Syksyisin niitä näki puronvarsien männiköissä, joissa keräsivät marjoja talven varalle.

    Gla Gla 30.1.2023, 10:36

    Miksiköhän Aaltoila kirjoittaa Mt:ssä, eikä Hesarissa?

    Visakallo Visakallo 30.1.2023, 10:51

    Reva-Kertun kommentoinnista tuolla edellä kajastaa selvästi kaipuu eliitin pariin. Eihän siihen mitään estettä ole, kunhan alkaa vain tuoda omia näkemyksiään esiin. Pelkkä toisten tekemisien kommentointi pitää Kertun kevytnimimerkkien joukossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.1.2023, 10:51

    Samaa kysyin Seppo Vuokolta että miksi MT:ssä. Väärä kohderyhmä, valmiiksi samanmielinen. Ei muistaakseni tainnut vastata minulle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.1.2023, 10:54

    Viherpeipolla on ollut tautiongelma ja se on osittaismuuttaja joten elinympäristömuutos Suomessa ei selitä kaikkea kannan muutoksista.

    https://luontoportti.com/t/693/viherpeippo

Esillä 10 vastausta, 5,221 - 5,230 (kaikkiaan 8,218)
1 2 3 … 522 523 524 … 820 821 822