› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 8,216 vastausta, 112 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 5,211 - 5,220 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 521 522 523 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 29.1.2023, 17:09

    En ole asiantuntija mutta sen tiedän että liito-oravien määrä ei ole niin pieni kuin annetaan ymmärtää. Samoin kaupunkialueen taajamametsät ovat erinomaisia liito-orava metsiä.  Ne liito-orava työmaat joihin minä olen leimikonsuunnitellun tehnyt niin liito-orava on erinomainen liitäjä kunhan eri metsien välillä on joku puuyhteys tai metsäkäytävä. Liito-orava on yleensä hyvin paikkauskollinen jossa on pesintä alue ja ruokailualue. Liito-orava pariskunta elää yleensä elämänsä samalla alueella. Poikaset sitten muuttaa muualle.

    Husq165R 29.1.2023, 17:13

    Moni laji hyötyisi. Asenneilmapiiri on vielä liian isolla osalla maanomistajista ympäristökielteinen, jopa -vihamielinen. Taantumuksellinen perunakuoppa-ajattelu vallalla.

    Valtio ja EU yrittää vauhdittaa mutta muutos on hidasta, kuten metsässä yleensä. Asenneilmapiiri kuitenkin muuttuu mm. siksi koska metsät siirtyvät koulutetuimmille sukupolville. Usein siinä porukassa ei ole toimeentulo jokaisesta metsäeurosta kiinni ja näkemykset ovat päivittyneet 1970-luvun ”oikeista”.

    P.S. Leenalle terveiset.

    Petkeles Petkeles 29.1.2023, 17:16

    ”En ole asiantuntija mutta sen tiedän että liito-oravien määrä ei ole niin pieni kuin annetaan ymmärtää. Samoin kaupunkialueen taajamametsät ovat erinomaisia liito-orava metsiä.  Ne liito-orava työmaat joihin minä olen leimikonsuunnitellun tehnyt niin liito-orava on erinomainen liitäjä kunhan eri metsien välillä on joku puuyhteys tai metsäkäytävä. Liito-orava on yleensä hyvin paikkauskollinen jossa on pesintä alue ja ruokailualue. Liito-orava pariskunta elää yleensä elämänsä samalla alueella. Poikaset sitten muuttaa muualle.”

    Kuulostaa kyllä asiantuntijan vastaukselta.

    Timppa 29.1.2023, 17:35

    Minä kuulin tämän ihan aidolta liito-orava-asiantijalta, joka työkseen kävi etsimässä papanoita.  Hänen mukaansa parhaita liiturien asuinpaikkoja ovat valtateiden läheisyydet.  Kertoi, että Ely-keskuksen kartoissa tämä näkyy selvästi.

    Ei löydetty papanoita meidän maalta vaikka joku väitti aiemmin nähneensä. Paikka oli ihanteellinen.  Ikääntynyt sekametsä, jossa vanhoja lehtipuita.  Joku oli vienyt pöntönkin sinne.

    Ei alettu kuitenkaan neuvottelemaan enempää.  Paikka on kauheaa louhikkoa, jossa metsätalous olisi ollut vaikeaa.  Perustettiin luonnonsuojelualue.  Saatiin hyvä korvaus.

    Scientist Scientist 29.1.2023, 20:41

    Liito-oravia on todella enemmän kuin kolmekymmentä vuotta sitten luultiin. Silloin luultiin niitä olevan 10000-30000 paria. Sittemmin tutkittiin tarkemmin ja löydettiin 140000 reviiriä/naarasta. Väitetään että on vähentynyt 1950-luvulta lähtien  mutta tästä ei ole mitään täysin luotettavaa tai vertailukelpoista tietoa. Yleisempi länsi-Suomessa kuin idässä. Harvinaisempi Venäjän puolella kuin Suomen puolella erään vertailututkimuksen mukaan. Monesti viihtyy yöeläimenä keskellä asutusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.1.2023, 20:48

    Puukille. Minkin ja näädän jäljet voivat olla vaikeita erottaa toisistaan. Näätä yleensä välttelee avoimia alueita.

    Timppa 29.1.2023, 20:56

    Katselin pihabongauksen tuloksia.  Hömötiaishavainnot pihasbongauksessa ovat todellakin vähentyneet.  Vuonna 2006 lintua havaittiin 45 %:lla pihoista.  Nyt 25 %:lla.  Pihoja, joilla havaittiin oli n 2400.   Tietysti ensiksi pitää tietää, että ovatko pihat olleet samanlaisia.  Onko vaikkapa kaupunkien paikkojen osuus kasvanut.  Meillä Espoossa en muista nähneeni koskaan hömötiaista.

    Toisaalta näyttää mahdottomalta, että metsätalouden muutokset olosivat vaikuttaneet noin paljon.  Havaintoja oli ihan Utsjoelle saakka.  Etelä-Suomessa oli eniten havaintoja, mikä luultavasti johtuu siitä, että täällä on paljon bongaajia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.1.2023, 21:39

    Näkyykö tuloksia alueittain – Pohjois-Suomessa kai hömötiainen säilynyt paremmin. Laji.fi-sivusto tietää talvilintulaskennat; niistä saa alueelliset tiedot pitkältä ajalta jos tekee mieli tutkia.

    Minä en ole paljoa lintuja nähnyt, joku tiainen oli, mutta pihassa on jälkien perusteella vieraillut nisäkkäistä kärppä, orava, rusakko ja metsäkauris.

    Timppa 29.1.2023, 22:21

    Kuten tuossa edellä kirjoitin, niin havaintoja oli täällä eteläisessä Suomessa tietysti enemmän.  Eihän Lapin selkosilla kukaan ole lintuja ruokkimassa.  Hömppä oli  11. eniten havaittu laji.  Tänään kävi 4 punatulkkua.  Varpusparvi on näkynyt.  Nyt niitä näkyi 2.  Ovatko muut kuolleet?

    Kärpistä ei ole havaintoja.  Kettu liikkuu aika usein.  Rusakko, kani ja orava päivittäin.  Kauris muutaman kerran käynyt.

    Nimetön 30.1.2023, 04:49

    Lapintiainen meni, sinitiainen on tullut tilalle. Hömötiainen vähentynyt paljon. Kuukkeli jostakin syystä jaksaa sinnitellä. Hänhän tarvitsee luppoa pesänsä lämmöneristeeksi, on niin varhainen pesijä. Korppia, maakotkaa, kuukkelia olen ihmetellyt…mikä hätä se on pesimään? No, mikäpä minä heitä neuvomaan. Maaliskuussa kotka kuitenkin lentää oksa suussa ja katsoo minua tuimasti. Turhaan, en minä häntä vihaa. Yhdessä näitä kairoja on taajottu.

Esillä 10 vastausta, 5,211 - 5,220 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 521 522 523 … 820 821 822