Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,711 - 5,720 (kaikkiaan 8,213)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kannattavuudesta voisi keskustella joko Vessin uudessa aloituksessa tai ketjussa Metsätalouden kannattavuus.

    Timppa

    vähentää metsänomistajan nettokantorahatuloja ja alentaa metsätalouden kansantaloudellista ylijäämää.

    En ihan ymmärrä.  Enkä usko.  Metsänkasvatuksen välittömät kulut ovat enintään luokkaa 10 % hakkuutulosta.  Hakkuutulo on taas 10 % metsäteollisuuden tuotantoarvosta.  Siis 100-kertainen tuotto alentaa metsätalouden kansantaloudellista ylijäämää.  Tämän todistamiseen tarvitaan epäilemättä professori.  Insinöörilogiikka ei pysty.

    Perko

    Noin on Insinöörinlogiikka selvinnyt.  Laskentatehtäviin Timpan olis hyvä hakea tietoa useammasta tutkimuksesta, ehkä hylätä kokonaan niillä pohdinta.

    Visakallo Visakallo

    Noilla Timpan kertomilla laskentaopeilla meikäläinenkin on joutunut pärjäämään kaikki nämä vuosikymmenet, ja olen ollut jopa aika tyytyväinen tulokseen. Kuinkahan paljon paremmin olisinkaan vielä pärjännyt, jos olisin ollut alunalkaen tietoinen tuosta paremmasta metsämatematiikasta?

    mehtäukko

    No, onneksi mikään direktiivi ei velvoita laskutalkoisiin laskemisen ilosta. Työ ja toiminta on ollut valinnan vapaudessa avointa ja luonnon valinnoille voi sälyttää loput.

    Äskeinen pankkimyllerrys taisi olla vielä huterampi esitys, vai oliko laskelmista pulaa?

    R.Ranta

    Ei sitä laskemista minään peikkona tarvitse otaa. Se on uteliaisuutta vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista. Se on aivan OK, että tyytyy ja luottaa toisten esittämään esim. suosituksiin, pyrkii maksimoimaan puumäärää tai luottaa omaan mutuun jne. Vapaus tästä elämästä tekee mielekkään, kunhan sillä vapaudella ei lähimmäistään vahingoita, eikä luontoakaan kohtuuttomasti – orjuus ja vankeus ei. Toiset ovat uteliaampia kuin toiset, edellytykset ja olosuhteetkin vähän vaihtelevat.

    Minäkin tuolla em. laskelmalla pohdin, että pyrinkö saamaan 400.000 euroa ja 40- vuotiaan nuoren metsän vai  suositusten mukaisen 60.000 euroa. Kun tulevaisuus on tuntematon, niin metsien hinnan voimakas kohoaminen on todellisuudessa kasvattanut tuota 60.000 euroa, metsien voimakkaan hinnannousun vuoksi, kun se on edelleen hakkamatta.

     

     

    Visakallo Visakallo

    Kun olet R.Ranta jo melko pitkään toiminut metsätalousyrittäjänä, sinulla on jo käytettävissä vertailutieto toteutuneista ratkaisuistasi verrattuna niitä muiden suosituksiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    R. Ranta ei ole tehnytkään itse niin kuin on kovasti muille suositellut, eli ei ole aina ja kaikkialla maksimoinut nettotulojensa nykyarvoja. Taloustarkastelut ovat tärkeä asia mutta päätöksenteko metsätaloudessa pitää sisällään muutakin. Tämä ketju voisi hiljalleen palata monimuotoisuuden pohtimiseen. Vai onko se ehkä yksi päätöksentekokriteeri?

    Rukopiikki

    Jos katsoo Venäjällä laajoilla luonnontilaisilla alueilla pienten ja isompien jokien varsia, niin ne ovat täynnä sinne rannoilta kaatunutta puuta ja virran mukana kulkevaa puuta. Tämä on mahdollista vain jos koko joen alue on latvoilta asti luonnontilassa.  Näissä puissa elää varmasti monenlaista ötökkää joka myös kalakannalle tärkeää. Suomessa pohjoisen joissa väheni jalokala kun uitto loppui. Sanoivat siihen aikaan että kalalta loppuu ruoka kun ei enää tuu puiden mukana ötökkää jokeen. Samaan aikaan tosin myös vedet alkoivat likaantua että vaikea sanoa mikä lopullinen syy. Voipi olla että se on jokien luonnontilaisuus ja monimuotoisuus mikä on eniten metsätalouden seurauksena muuttunut. Ei metsän.

    Kurki

    vähentää metsänomistajan nettokantorahatuloja ja alentaa metsätalouden kansantaloudellista ylijäämää.

    Eihän nuo uudistamiskustannukset hukkaan mene, vaan lisäävät bruttokansantuotetta, työllistävät ja tarjoavat monelle koneyrittäjälle elannon ja samalla metsät kasvavat paremmin.

Esillä 10 vastausta, 5,711 - 5,720 (kaikkiaan 8,213)