› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 8,190 vastausta, 111 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 5 tuntia sitten AvatarKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 8,190)
1 2 3 … 59 60 61 … 817 818 819

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 5.8.2020, 09:41

    Ymmärrän peltoviljelyssä huilausvuoden, mutta sitä en osaa verrata metsään. Pellossa on kiertoaika 1 vuosi ja edellytys kasvukunnon ylläpitoon lajikkeiden vaihto.

    Metsän kiertoaika on suuruusluokista puhuttaessa satakertainen peltoon verrattuna. Lisäksi pelto ollessaan niittynä kasvaa kuten viljeltynä, mutta eri lajikkeita. Metsän aukkovaiheessa ei vastaavaa ehdi tapahtua.  Lisäksi metsässäkin pitäisi puulajia vaihtaa, mutta ainakin kaksi sukupolvea kuusta menee terveellä kasvupaikalla ilman isompia ongelmia. Lisäksi tervehtyminen ei tapahdu päätehakkuun jälkeen huilauksesta, vaan puulajin vaihtumisesta.

    Timppa 5.8.2020, 09:50

    Tarvitaanko huilauspaussia vai ei sitä en tiedä.  Sen voi kuitenkin omin silmin nähdä, että aukkovaihetta tarvitaan. Niin monet kasvit ponnistavat sieltä maan alta, missä ovat olleet vuosikymmeniä säilössä.

    Perko 5.8.2020, 10:03

    Gla,  5.8. 20, 08.19  Kirjallisuudessa ( yo tutkijat) on sama selostus.  Sieltä muistan, että happamuuden kanssa pintaan kaivetut raskasmetallit lähtee liikkeelle, virtaavat vesistöön kirkkaana vetenä ja sakkautuvat saavuttuaan suolaveteen. Jotensakin noin se oli.

    Puuki 5.8.2020, 10:12

    Lehtipuuvaihe kuusikon jälkeen olisi se luonnollisin vaihtoehto. Luonto ”tietää” usein paremmin kuin ihminen miten maaperä korjautuu esim. juurikäävän poistamiseksi.   Sekapuustokasvatuksella voi auttaa asiaa jo yhden puusukupolven aikana.  Kyllä metsämaassakin kasvaa eri lajikkeita aukkovaiheessa.  Koneiden painon alla painuneilla peltomailla alkaa kasvaa helposti rikkaruohoja, voikukkaa yms. ja maaperä pehmenee pikkuhiljaa uudelleen niiden avulla .  Metsämailla ei yleensä ole samanlaista painumisongelmaa ellei painavilla koneilla ajella liian usein ja väärällä kelillä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.8.2020, 10:26

    Linkissä melko tuore katsaus aiheeseen otsikolla ”Metsämaan muokkaus”. Sisältänee uusimman tiedon. Etsin tietoa sienirihmastoista mutta siitä oli vähänlaisesti tietoa. Maan mikrobitoiminnan vilkastuminen lisää myös sienirihmastoja. Sienten kannalta merkittävä muutos on niiden kanssa symbioosissa toimivien puiden häviäminen avohakkuualalta. Sienilajisto muuttuu siis toisenlaiseksi. Sienet ovat toisaalta hyviä leviämään itiöiden avulla, joten muutos ei ole pysyvä.

    https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/544645/luke-luobio_58_2019.pdf?sequence=5&isAllowed=y

     

    Puuki 6.8.2020, 16:18

    ”Lissää valoa” (mehr light)   marjojen vähenemisongelmaan : Luken erikoistutkijan mukaan mustikka- ja puolukkasadot vähenee tulevaisuudessa koska lumi ei suojaa enää E-K-Suomessa varpukasvustoja talvella yhtä hyvin kuin ennen.  Viime talven jälkeen ollut suotuisa kevät oli poikkeus ja siksi marjoja on nyt tullut hyvin.  Pölyttäjiä pitää olla ja raakilevaiheessa sateita sopivasti.    Lehtipuiden lisääntyminen ja pitkät kuivat jaksot kesällä pienentää myös satoja  (Seura) .     Samaan syssyyn sanon taas uudestaan omana mielipiteenä, että harvennusrästit  ensiharvennuksissa ja taimikoiden hoitamattomuus yhdistettynä vesakon entistä nopeampaa kasvuun on osasyynä.

    Timppa 6.8.2020, 16:26

    (mehr light)  Geothe taisi sanoa ”mehr licht”

    Puuki 6.8.2020, 17:24

    (mehr light)  Geothe taisi sanoa ”mehr licht”

    Niinhän se taisi olla. Saksa on niin ruosteessa mulla, että tahallani laitoin sekakieltä.

    Ich kan Deutch sehr gut sprechen. Ich verstehe alles was Ich sage.   Und  ” Sheisse auf der autobahn. ” (siinä on minun saksankielen opinnoista muutama tärkeimmistä  jotka jäänyt hataraan päähän)

    hemputtaja 6.8.2020, 17:27

    Lainaus Puuki: ”Luken erikoistutkijan mukaan mustikka- ja puolukkasadot vähenee tulevaisuudessa koska lumi ei suojaa enää E-K-Suomessa varpukasvustoja talvella yhtä hyvin kuin ennen”.

    Nuin luulin  (tai epäilin) kanssa. Viime talvi täällä etelässä oli kuitenkin täysin lumeton ja mustikkaa on niin perkuleesti. Tosin myös pakkaset puuttuivat, että siinäkö selitys.

    Jalkanen kirjoittelee tuolla sinistä ja oikeassa on. En tosin usko niiden kuolevan muokkauksen vuoksi. Ovat kuitenkin hiukan laiminlyöty alue ”metsän ihmeitä”. Koska olen hiukan omituinen uskallan myös epäillä muokkauksen parantavan luontaisen taimiaineksen olemista mm. siksi, että yhteydet vanhoihin puihin katkeavat ja sienet jäävät taimien iloksi.

    Visakallo Visakallo 6.8.2020, 18:57

    Mustikkaa on tosiaan ollut täälläkin nyt niin, että raivatessa jalkaa livettää. Paras paikka on ollut viisi vuotta sitten kannonnostoalueelle istutettu kuusentaimikko. Alueella olevat mättäät ovat nyt täynnä mustikkaa!

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 8,190)
1 2 3 … 59 60 61 … 817 818 819