Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,001 - 6,010 (kaikkiaan 8,216)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Rane

    ”Ei hän väärässä ollut.”

    Ei ollut.Väärässä oli Matti Liimatainen joka jostain syystä määräsi GP:n joukot sinne.

    Pointti tässä oli ettei edes kiiluvasilmäisimmät suojeluammattilaiset ole samaa mieltä mikä on puupeltoa ja mikä ehdottomasti suojeltavaa ikimetsää.

    Timppa

    Valitettavasti vaan vähemmän kuin luonnontilainen metsä. Kävin juuri luonnonsuojelualueella ja huomaahan eron tällainen maallikkokin heti.

    Johtuiko ero maapohjasta?  Meillä on kallioinen luonnonsuojelualue, joka saattaa olla peräti ikimetsää.  Ei se eroa muusta vastaavasta metsästä kuin lähinnä puiden iän perusteella.

    Gla Gla

    Ei. En vertaa kuivaa luonnontilaista avokalliota kaksijaksoiseen rehevään talousmetsään tai toisinpäin.

    Ero johtui kasvillisuudesta, joka oli monilajisempaa ja erirakenteista verrattuna tavanomaiseen talousmetsään. Se taas vetää puoleensa eläinlajeja ja varmaan näkymättömiin jääviä pienempiäkin lajeja, kuten hyönteisiä, mikrobeja yms.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tulokset ovat jossain määrin ristiriitaiset jos vertaa Savilaakso ym. tuloksia ja sitä arviota että luonnonmetsissä olisi 65 prosenttia enemmän lajeja. Voin koettaa kysyä tuosta ettei eletä luulojen varassa. Vielä kun keksisi mistä tutkimuksesta tuo prosentti tuli!

    Noniin, keskustelin asiantuntevan tahon kanssa. Arvio on että Savilaakso ym. tutkimukseen liittyy ongelmia niin paljon että tuloksia pitää tulkita varoen. Peitteinen metsä itsessään hyödyttää joitakin lajeja mutta ollakseen hyvä elinympäristö vaatii samat temput kuin jaksollinen metsä.

    Rukopiikki

    Vanhoissa kuivan ja kuivahkon kankaan metsissä on yleensä ikivanhoja palokoromäntyjä. Vanhimmat jo monet palot kestäneitä. Pohjoisessa kuusetkin elävät ja kituvat satoja vuosia. Metsät on erilaisia kuin etelässä. Ei ole nävertäjistä ongelmaa eikä niin maannousemastakaan. Pystyyn kuivanut ikikuusi on usein täysin terve sisältä. Kyllähän vanha luonnonmetsä poikkeaa hoidetuista hyvin paljon.

    käpysonni

    Yks hyvä kommentti keskusteluun, facebookista:

     

    https://www.facebook.com/groups/283525689723589/permalink/1007200450689439/

     

    Näin ihmisiä vedätetään: Kuulemma 75% Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia, ja tilanne on katastrofaalinen. Tätä samaa lukua kuulee muissakin yhteyksissä. Sehän on hirveän paljon! Melkein koko Suomen luonto on siis uhanalaisena?
    Oikeasti ei sinne päinkään. Tässä vaan kerrotaan asiasta tarkoituksellisen harhaanjohtavaa lukua käyttäen. Otetaan esimerkiksi vaikka seuraavat 4 luontotyyppiä: lehdot, kedot, paahderinteet, ihan tavalliset kangasmetsät. 3 ensin mainittua ovat kai luokitusten mukaan uhanalaisia, mutta ne kaikki ovat hyvin pienialaisia, ja niitä on vähän. Sen sijaan tuoreita kangasmetsiä on Suomessa vaikka kuinka paljon. Siispä luettelossa kolme neljästä on uhanalaisia, eli 75% luettelossa olevista tyypeistä, mutta oikeasti pinta-alasta vain hyvin pieni osa, ja nekin ovat nykyään jo käytännössä suojeltuja. Laitetaan listaan vielä yksi tyyppi, vaikkapa serpentiinikalliot. Nyt neljä viidestä eli 80% on uhanalaisia! Tämä kuulostaa paljon myyvemmältä lukemalta! Lukema voi siis olla periaatteessa oikein, mutta se on täysin harhaanjohtava, eikä kerro uhanalaisuudesta yhtään mitään. Harhaanjohtavan tiedon levitys on disinformaatiota, eikä vastuulliseen journalismiin kuulu disinformaation levitys.

    Kun siis seuraavan kerran kuulet tuon väitteen, niin muista kysyä, että paljonko se uhanalaisten määrä on pinta-alasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aivan näin käpysonni. Kun pinta-aloja ei ole muuten saatu tarpeeksi näyttäviksi, on keksitty, että aivan tavallisenkin kangasmetsän kasvupaikkatyypin voi luokitella vielä alatyyppeihin pääpuulajin ja iän mukaan. Kun määritellään sitten vielä uhanalaisuuskriteerit sopivasti ottaen mukaan esimerkiksi lahopuun puute, järeiden puiden määrä ja lehtipuun määrä, saadaan todella paljon uhanalaisluokkia ja haluttaessa myös suuria pinta-aloja.

    Kangasmetsän eri ikävaiheet ja puulajijakaumat eivät edusta (tietääkseni) kasvitieteessäkään, eikä ainakaan metsätieteessä, erillisiä luontotyyppejä. Suojelutarkoituksiin on kehitetty omat luokitukset. Osa niistä on kyllä tunnistettavissa omiksi ympäristöstä poikkeaviksi luontotyypeikseen. Osa on kuitenkin aika keinotekoisen tuntuisia ja jopa ekologian vastaisia, kuten jo mainitut iän ja puulajin mukaan luokittelu kangasmetsissä. Nämähän ovat metsätalouden myötä muuttuneita eivätkä alkuperäisen luonnonmetsän piirteitä.

    Kari Mielikäinen nimitti tätä MaasTullissa vaihtoehtoiseksi totuudeksi.

    Rukopiikki

    Lapin kansassa oli tänään kuva Kemissä tuulivoimalaan silpoutuneesta merikotkasta. Nyt kun tuulivoimaa on alettu rakentaa Pohjois-Suomeen alueille missä maakotkat pesii, niin on päivän selvää että kotkia ei enää muutaman kymmenen vuoden päästä ole. Linnut ovat pitkäikäisiä ja lisääntyvät hitaasti. Poromiehet ostettiin jo rahalla kotkia suojelemaan ja kotkille meni jo hyvin. Nyt nekin uhrataan ns vihreän siirtymän takia.

    Rane
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ranelle kiitos hyvästä linkistä. Nimimerkki tetanus todistaa jutun kommenttikentän keskustelussa että talousmetsässä ei ole muuta elämää kuin puita. Pentti A K Häkkinen puolustaa siellä urheasti metsätaloutta ja omaisuuden suojaa.

    Tämä ”elämä mäntynä” kannattaa myös tsekata. Siitä näkee että metsässä on paljonkin muuta elämää kuin vain puita.

    https://yle.fi/a/74-20034378

Esillä 10 vastausta, 6,001 - 6,010 (kaikkiaan 8,216)