› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 8,190)
1 2 3 … 67 68 69 … 817 818 819

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 7.12.2020, 16:03

    Mitä mitä ?  Liito-oravatkin viihtyy alueilla joissa on isojakin aukkoja; parkkipaikkoja , kerrostaloalueita, maanteitä  ym.   Urokset liikku enemmän koska etsivät naaraiden koloja .

    Muistelen , että olisi jossain ollut juttua miten liito-orava pystyy liitämään ison puun latvasta n. 80 m. matkan.  Aukon max etäisyys reunasta säästöpuuryhmään tai toiseen metsän reunaan olisi siis noin 50-80 m puiden pituuden mukaan vaihdellen.   Kuusimetsien selviytymisen ja uudistumisen kannalta huonosti toimivien pienaukkojen sijaan kannattaakin tehdä vähän suurempia, ei ole liito-orava havainnotkaan esteenä sille.   MOT.

     

     

    Visakallo Visakallo 7.12.2020, 16:08

    Näinhän se on aina ollut, mutta kun Espoota pitää nyt metron takia lisärakentaa, otettiin liito-oravan todelliset elintavat parempaan tarkasteluun. Muualla Suomessa on laitettu aina hehtaarikaupalla isännän kovinta kuusikkoa täysrauhoitukseen oravan takia, ja väännetty moottoritietkin mutkalle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.12.2020, 17:10

    Visakallo on hyvin kartalla. Eräs HS:n lukija kommentoi oravametsien hävittämisintoon näin: ”esim. raidat ovat erittäin arvokkaita varhaiskevään mesilähteitä pölyttäjille, paljon muita kukkijoita kun ei vielä olekaan. Lähinnä raitojen ansiosta talvehtineet kimalaisnaaraat pystyvät perustamaan pesän. Siitä taas riippuvat esim. mustikkasadot ja sen myötä vaikkapa metsäkanalintujen poikasten selviytyminen ensi viikoistaan. ”

    Visakallo Visakallo 7.12.2020, 21:31

    Tuo pölyttäjien hyvinvoinnista huolehtiminen on kyllä aivan olennainen asia, jos aikoo vaikkapa pensasmustikkaa kasvattaa ja siitä kunnolla joka vuosi satoa saada. Minullakin on projektina saada tontille niitä aikaisimpia kukkijoita, eli pajuja ja raitaa. Toukokuun ja marraskuun välinen kukinta on nyt jo hoidettu.

    Timppa 7.12.2020, 22:07

     Siitä taas riippuvat esim. mustikkasadot ja sen myötä vaikkapa metsäkanalintujen poikasten selviytyminen ensi viikoistaan. ”

    Kanalintujen poikaset syövät ensi viikkoinaan hyönteisravintoa.  Siihen ei tietenkään vaikuta se onko kimalaisia vai ei.  Nimittäin siihen aikaan ei ole vielä mustikan marjoja.  Myöhemmin kyllä sitten syödään marjojakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.12.2020, 09:48

    Sahateollisuus on huolissaan biodiversiteettistrategiasta. Entä hirvieläinpolitiikasta?

    Skenaariotarkastelussa osoittautui, että EU-alueen saha- ja levyteollisuus saattaisi supistua jopa 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos EU-komission ehdotus 30 prosentin suojelualasta menisi sellaisenaan toteutuksen. Laskelmassa lienee oletettu, että EU-alueella ei onnistuta lisäämään olennaisesti metsien määrää. Tuolla etelämpänähän kasvaisi puu sahapuun mittoihin merkittävästi nopeammin kuin meillä täällä Suomessa. Jos nyt alkaisi istuttaa, vuonna 2050 olisi jo harvennuspuuta hakattavaksi.

    http://www.sahateollisuus.com/2020/12/16/biodiversiteettistrategia-koyhdyttaa-metsabiotalouden/

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.12.2020, 10:03

    Miten ilmastonmuutos vaikuttaa monimuotoisuuteen? Sekä lisää että vähentää! Tässä hyvä yhteenveto.

    http://www.savonsanomat.fi/uutissuomalainen/3202441

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.12.2020, 11:50

    Metsien monimuotoisuutta voidaan parantaa nopeastikin? Tähän pitäisi varmaan vastata kirjoituksella, kun sitä ei voi kommentoida netissä. Ajattelin heittää tähän muutaman ajatuksen mm. soiden ennallistamisesta (metaani), vesiensuojelurakenteista ojitusalueilla sekä uhanalaisia suosivista metsätyypeistä (lehdot ja harjut).

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000007695432.html

     

    Gla Gla 27.12.2020, 23:11

    En ymmärrä, mikä taikatemppu alueen suojelu on monimuotoisuuden kannalta. Kirjoittajan mukaan 20% suojelu riittää, mutta jo nyt metsistä kolmannes on käytännössä metsätalouden ulkopuolella, koska omistajat ei niitä hoida.

    Entä jos minulla on suojelun arvoinen kohde ja päätän olla suojelematta kohteen. Sen sijaan jatkankin kohteen hoitoa kuten tähänkin saakka, jolla kohteesta on siis nykyisen kaltainen kehittynyt. Puusto koostuu raidoista, lepistä ja haavoista varsinaisten tukkipuukokoisten kuusten lisäksi. Toisaalta löytyy myös alikasvoskuusia ja toisaalla päällipuustona on koivikko.

    Kärsiikö monimuotoisuus, jos en tätä suojele? Entä jos suojelen, lisääntyykö monimuotoisuus nopealla tahdilla, kuten kirjoittaja väittää?

    Toki alueelle tulee aikanaan päätehakkuu ja sillä on vaikutuksensa monimuotoisuuteen. Se kuitenkin on normaalia talousmetsätoimintaa, josta Suomi on riippuvainen. Kuitenkin viereinen kuvio kehittyy hyvää tahtia samaan suuntaan kuin tämä kuvio on nyt. Eli kun päätehakkuu on ajankohtainen, tilanne säilyy ennallaan.

    Vai olisiko nopein tapa parantaa monimuotoisuutta ajaa alas hirvieläinkanta ja mahdollistaa uusien koivikoiden perustaminen, jossa suosittaisiin luontaista kuusta alikasvoksena ja jossa muu ruoho- ja varpukasvillisuus saisi kehittyä ilman ylisuurta laidunnusta? Se muuttaisi metsäluontoa toisin kuin staattisen olotilan säilyttäminen.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.12.2020, 23:50

    Ei ”suojelijat” oikein taida ymmärtää hirvieläinpolitiikkaa. Minunkin kirjoituksestani se jäi vielä pois, mutta juttuun ilmestyi kommentointimahdollisuus, joten keskustelua voit vaikka Gla jatkaa Hesarin netissä.

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 8,190)
1 2 3 … 67 68 69 … 817 818 819