Perko nauraa jo omille jutuilleen! Jos metsoja ei oikeasti ole ollut 40 vuoteen, niin ei ne jollain hakkuutavalla viidessä vuodessa palaudu! Metsojen esiintymiseen on aivan muita syitä. Nyt näyttää ja kuulostaa, että niiltäkin on mennyt vuodenajat lämmön takia vähän sekaisin. Täälläpäin ei muutaman tuhannen hehtaarin alalla ole jatkuvaa kasvatusta harrastettu, ja metsoja saa lähes päivittäin autolla ajaessa varoa. Pajutkin tekevät kissaksia ja uusia kanttarellejakin nousee.

Kerropa Anneli mitä lajeja Suomen talousmetsissä on vähemmän kuin esim 30 vuotta sitten ja mitä enemmän.  Kun puhutaan lajikadosta, puhutaan niin abstraktisesta käsitteestä, ettei käytännön hakkuupäätöksiä tekevä ymmärä yhtään mitään, miten se pitäisi ottaa huomioon.

Omat havainnot kertovat, että pyiden määrä on vähentynyt.  Havainnot kertovat samoin, että sillä entisellä pyyreviirillä metsä on kasvanut entistä suuremmaksi ja silloin pintakasvullisuus on vähentynyt.  Johtuuko pyiden väheneminen siis metsien hakkuusta vai niiden puuttumisesta.  Itse rohkenisin väittää, että runsaammat hakkuut parantaisivat monien eliöiden elinmahdollisuuksia, siis pyy yhtenä esimerkkinä.

Kyllä uhanalaisuuksien syy taisi taas paljastua, kun yle uutisoi luontokartoittajien havaintoja valtion mailla ”Valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja”

Eli jos ne uhanalaiset eliöt eivät hyppää silmille, vaan niitä pitää etsiä, niin niiden on oltava uhanalaisia. Näinhän kävi liito-oravalle. Pistettiin äärimmäisen uhanalaiseksi ja alettiin kartoittaa niin jo vot – niitähän on joka paikassa ja melkein yhtä paljon kuin tavallisia oravia! Ne ei vaan olen lintujen ruokintalaudoilla, niin niitä ei näy city-vihreälle.

Edellä kirjoitettu ei poista sitä tosiasiaa, että mnet lajit todellakin uhanalaistuneet, mutta mitkähän ovat syynä? Nyt loppujen peltoheittojen ja muiden aukeiden alojen metsitys ilmastouhan varjolla vienee Etelä-Suomesta loputkin mahdolliset teeren soitimet?

Pyyt todella kaipaavat sekametsiä ja puronnotkoja yms leppineen. Teeret hyötyvät koivikoista jne. Metso on ehkä vaativin, kaipaa isoja hakomismäntyjä talvella ja haavan lehtiä syksyllä.

Hömö- ja töytötiainen  ovat vähentyneet, mutta eivät kyllä mitään harvinaisuuksia vielä.  Sen  ympäristöä voidaan parentaa esim leppä ja koivupökkelöitä jättämällä. Mutta ilmastonmuutos vaikuttaa myös ja hömötiaisen etelän serkku viitatiainen tullee yleistymään myös Suomessa.

Jäin miettimään Glan lausumaa, että luonnonmetsistä ei voi johtaa päätelmiä siitä mikä talousmetsissä olisi sopiva hirvieläinkantojen taso. Olen samaa mieltä siitä, että ei voida johtaa suoraan, mutta luonnonmetsiä ja nykytilannetta vertaamalla voidaan päätellä, miten nykytilanne pohjoisessa havumetsässä mahdollisesti poikkeaa siitä, jossa ihmisen vaikutusta ei vielä ollut. Tilanne, johon ensimmäiset metsästäjä-keräilijät tulivat, ja jota maanviljelys ja muu pysyvä asutus alkoi muokata. Voinemme olettaa, että tilanne poikkesi ainakin kahdessa suhteessa: avoimet alueet olivat soita eikä taimikoita, ja että petoeläimiä oli enemmän kuin nyt, sekä absoluuttisesti eli yksilömääränä että suhteellisesti eli verrattuna niiden saaliseläimiin. Nämä molemmat yhdessä vaikuttivat siihen, että myös kasvinsyöjiä oli vähemmän kuin nyt, koska niitä vähensi sekä ravinnon niukkuus että petojen saalistuspaine.