› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 821 - 830 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 82 83 84 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • MIISU4F MIISU4F 16.1.2021, 13:36

    Marjamaat on oikukkaita. Parhaat puolukkasadot on tullut kuivana kesänä n 5 vuotisen ojitetun männyn varhaisperkuualalta. Sen kuin käveli kuivia ojanpohjia ja lappoi puolukat ämpäriin ojien penkoista selkä suorana.  Myös n. 10 vuotisen hyvin raivatun männyn taimikon alta lähti isoja puolukoita helposti.

    Vadelmaakin tuli yhtenä vuonna järjetön määrä hyvin märän 4 vuotta sitten ojitetun rehevän turvemaan ojanpenkoista, kuuselle olin istuttanut. Varhaisperkuun tein silloin vasta, kun olin vatut poiminut 🙂 . Vattuhan tekee kerran tai pari hyvän sadon, kun ei ole muutoinkaan pitkäikäinen aukoilla tai urien varsilla.

    Mustikka villiintyy usein harvennusten jälkeen. Urien reunat ja aukon laidat saa ne ryöhääntymään.

    Sienet on kaikkein oikukkaimpia, lisäksi niiden keruu on päivistä kiinni, sato nousee ja mätänee päivissä. Tatit ;b

    Vanhoilla sienimailla(ni)  käyn useammin. Marjamaat uusiutuu usein, kun työ on niin liikkuvaa. Uusiin apajiin kun törmää, ei tule niin kierreltyä vanhoja paikkoja ajan säästämiseksi. (en ole kovin innokas marjastamaan, kun ei työn lisäksi jaksaisi mutta ohjaan myös ystäville hyviä keruumestoja).  Kesäloma jos sattuu marja-aikaan niin juu hyvä. Viime elokuussa löysin mahdottoman hyvät juolukkapaikat erään niemen kärjestä. Sekä umpeutuneen soistuneen lammen ja metsän välivaiheesta. Etsin silloin kantarelleija ja muita sieniä- löytyi vähän.  Juolukka on mukavan makuinen varsinkin kiisseli ja mehu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.1.2021, 13:36

    Kiitos Miisulle mietteistä. Hyvin samansuuntaiset kuin omani. Ajattelun ilmeinen poliittinen vastine olisi Vihreät, mutta heidän ajattelunsa on omaani verrattuna liian säätelyyn keskittyvä. Itse luottaisin enemmän porkkanoihin kuin keppiin. Yksi vastaava liike on Kohtuusliike.

    MIISU4F MIISU4F 16.1.2021, 13:51

    Miten olisi Kohtuuvihreät =D =D

     

    Mitäköhän  maailman rikkaimmat, Elon Musk ja Jeff Bezos mahtaa olla mieltä kohtuuttamisesta. Tavaraa, tavaraa, tavaraa..rahaa, rahaa, rahaa.

     

     

    Gla Gla 16.1.2021, 13:52

    Puuki: ”Kun avohakkuu tehdään esim. sulkeutuneiseen kuusikkoon, niin se lisää  mustikkasatoakin, jos maapohja sopii mustikalle.”

    Yleensä avohakkuu tehdään sulkeutuneeseen puustoon, mutta silti puustosta riippuen maahan voi tulla mustikalle riittävästi valoa tai sitten ei. Jos puusto on ollut pitkään ylitiheä kuusikko, mustikkaa ei juurikaan ole. Tällöin myös kestää pitkään, ennen kuin mustikka varsinkin avohakkuun jälkeen palautuu.

    Visakallolle kommenttina, että vaikka marjastajana täysi aloittelija olenkin, jonkun verran tulee metsässä muutenkin liikuttua. Silloin myös tulee sitä katseltua, milloin puustoa arvioiden, milloin marjastusmahdollisuuksia, eläinten jälkiä yms. Tiedän kyllä, että poimintapaine saaliiseen vaikuttaa, mutta kasvillisuudesta näkee mahdollisuudet satokauden ulkopuolellakin. Jos varpuja ei ole, ei ole marjojakaan. Sekin on tuttua, että marjat löytyy eri vuosina eri paikoista riippuen lähinnä kai siitä, miten kukinta onnistui ja millainen kosteus eri paikoissa on. Mutta edelleen tässä voi hyvin olla maantieteellisiä eroja, löytyykö aukosta heinää vai marjaa. Onhan täällä vallitseva maaperäkin erilaista kuin muualla Suomessa.

    MIISU4F MIISU4F 16.1.2021, 14:07

    Monimuotoinen rakas Suomi! Eläköön alueelliset erot.

    Gla Gla 17.1.2021, 05:22

    Jep. Ylipäätään kun puhutaan avohakkuiden vaikutuksesta milloin mihinkin asiaan, pitää olla tarkkana vertailukohdan kanssa. Eräs jatkuvaa kasvatusta markkinoiva luontoihminen esimerkiksi valitteli jaksollisella kasvatuksella hoidetun metsikön yksipuolisuutta. Verrokiksi oikeasta metsästä hän kuvasi luonnontilaisen metsän.

    Sen verran hidas olin, etten heti hoksannut kysyä, millainen määrä tukkia ja muita korkean jalostusarvon omaavia tuotteita luonnontilaisesta saadaan, kun kerta jaksollinen kasvatus on paha, jaksollinen hyvä ja uusiutuvia raaka-aineita kuitenkin tarvitaan.

    Näissä mustikkajutuissa on sama asia. Jos esim. kuusikosta puuttuu mustikka, onko kyse jaksollisesta kasvatuksesta avohakkuineen, ylitiheän metsän hoitorästistä tai kenties yhden puulajin metsästä, joka vastaavalla tiheydellä kasvavassa sekametsässä ei olisi varpujen suhteen ongelma. Plus maaperän laatu, joka suosii muita lajeja kuin mustikkaa ja on siten tässä suhteessa herkkä muutoksille. Korjaavat toimenpiteet riippuu aina ongelman syystä ja kasvatustavan jaksollisuus tai jatkuvuus ei saa olla patenttivastaus ongelmiin. Ylipäätään harmittaa, kun usein jaksollinen kasvatus yhdistetään yhden puulajin tasarakenteiseen metsään, vaikka tällainen ei ole mikään jaksollisen kasvatuksen edellytys sen enempää kuin mänty karun kasvupaikan tuntomerkki.

    Tolopainen 17.1.2021, 06:38

    Muistuupa mieleen miten jo 60-luvulla kävimme poimimassa puolukoita isolta hakkuuaukelta, jossa oli vain siemenpuita. Nyt en ole enää vuosikymmeniin siellä käynyt, kun pitäisi kilometri kävellä. Ei kiinnosta, marjat pitää saada 50m päästä tiestä tai jäävät metsään, 10l talveksi riittää mustikoita ja puolukoita. Miksi niiden suhteen pitäisi ahnehtia. Luonnosta otetaan vain se määrä mikä syödään, ei yhtään enempää.

    Timppa 17.1.2021, 10:02

    Meidän perhe kävi myös 1960-luvulla puolukassa suuressa Päijänteen tuntumassa olevassa aukossa.  Näkymät järvelle olivat hienot ja puolukkaa tavattomasti.

    Eipä siitä aukosta ole enää vuosikymmeniin kannattanut puolukoita etsiä.  Mustikoita löytyy jonkun verran harvennusmänniköistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.1.2021, 10:20

    Pasi Jaakkosen oivallisen jutun ydinsanoma on, että ei pelkästään täyssuojelulla, vaan myös talousmetsien luonnonhoidolla autetaan uhanalaisia eliöitä ja niitä voi esiintyä myös avohakkuualueilla. Joitakin lajeja ne jopa hyödyttävät. Myös metsän avainlajin haavan uudistuminen vaatii avovaiheen.

    ”Maahan kaatuneiden lahopuiden yli ajamista metsäkoneilla pyritään välttämään. Niitä siirretään turvaan koneiden ajoreiteiltä.” Jutun kuvassa Janakkalan avohakkuualueella on maassa isoja runkoja sikin sokin. Ne kannattaisi keskittää vaikka säästöpuuryhmien läheisyyteen tai muuten vähätuottoisiin kohtiin.

    ”1960-luvun valtavat avohakkuut ja metsäauraukset olivat virhe, vaikka pahimmat uhkakuvat tundraksi muuttuvista Lapin avohakkuista eivät toteutuneet.” Tässä viitataan ns. Osaran aukeisiin jotka saatiin uudistettua hyvään kasvuun. Samaa uudistamistyyliä harjoitetaan kuulemma edelleen paikoin Pohjois-Suomessa.

    ”Aarniometsän estetiikan tajuaminen vaatii oman asiantuntemuksensa ja viisautensa, jota kaikille ei ole annettu. Sopikaamme niin, että puupeltomies retkeilee mieluummin puupellolla ja esteettisesti älykäs mies aarniometsissä”, Suomen luonnonsuojeluliikkeen vahva mies, metsäprofessori Valter Keltikangas kirjoitti Suomen luonto -lehdessä 1968.

    http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007741686.html

    puunhalaaja 17.1.2021, 17:06

    Sopikaamme niin, että puupeltomies retkeilee mieluummin puupellolla ja esteettisesti älykäs mies aarniometsissä”,

    Risuparralle vinkki, puupeltomies olisi poliittisesti korrektimpi termi kuin tuo räkäpetäjäporukka.

Esillä 10 vastausta, 821 - 830 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 82 83 84 … 820 821 822