› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 8,239)
1 2 3 … 85 86 87 … 822 823 824

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 22.3.2021, 18:01

    Kuivahkot kankaat ei voi olla kovin uhanalaisia koska niitä on n. 30 % kaikista metsämaista.  Ison %:n siitä tietysti saa kaikista metsätyypeistä, kun jollain opilla esittää niidenkin olevan uhanalaisia.   Mihin ne olis kadonneet muutamien vuosien aikana ?  Karukkokankaita ei ole kuin 0,1 % metsämaista ja kuivia kankaita joitain %:ja .   Metsätyyppi ei muutu esim. hakkuun seurauksena . Sen ominaispiirteet vain muuttuvat ja palautuvat aikanaan ennalleen, jos /kun metsä kehittyy edellisen metsäsukupolven  suuntaan.    Esim. kuusen istutus kuivahkolle kankaalle voi tosin muuttaa entisen männikön pintakasvillisuutta erilaiseksi ja joku voi luulla sen takia myös metsätyypin muuttuneen.   Olisiko siinä syy erikoiseen uhanalaisuusluokitteluun ; kun männiköitä joudutaan istuttamaan entistä useammin kuuselle, niin metsätyypit luokitellaan väärin sen takia puuston perusteella.  Kyseessä on silloin ihan jokin muu asia kuin metsätyypin uhanalaisuus.

    Mm. pienialaiset lehtokohteet on kyllä tärkeitä niiden suosimien eliöiden selviytymisen takia. Samoin nykyisin käytössä olevat pienet säästöpuusaarekkeet yms.  Pienikin suoja-alue voi säästää jonkin eliön tai kasvin selviytymään seuraavaan puusukupolven mukaan päätehakkuun jälkeen.

    Timppa 22.3.2021, 18:49

    Antonille.  Se supien ja myyrien suhde ei ole nollasummapeliä.  Kun supeja metsästetään runsaasti, niin ne kasvattavat suuria pentueita, joiden kasvattamiseen tarvitaan paljon myyriä.  Jos metsästys palautuisi entiselle alhaiselle tasolle, myös supien pentueet pienisivät ja tarvittaisiin vähemmän myyriä pentuetta kohti.

    Suhde on varmasti niin monimutkainen, ettei siitä kukaan saa mitään tolkkua, kun vielä mukaan otetaan säät ja myyrien loiset.  Fakta on kuitenkin, että myyrätuhot meidän metsistä ovat olleet poissa vuodesta 2009.  Meidän metsissä ei kyllä metsästetä supeja.  Ei myöskään ennen vuotta 2009 metsästetty.

    Petkeles Petkeles 22.3.2021, 19:13

    Täällä puhutaan nyt metsätyypeistä ja kasvupaikkatyypeistä samana asiana. Substanssiosaaminen 7/5.

    Puuki 22.3.2021, 19:22

    No suomennetaan petkeleelle : kasvupaikkatyyppi ja metsätyyppi (joka on paljon tarkemmin määritelty kuin kasvupaikkatyyppi) käyttäytyy samoin ko. tilanteessa. ( Voit laittaa vaikka mielessäsi ”metsätyyppi”-sanan paikalle ”kasvupaikkatyyppi”- sanan jos hiertää pahasti) Lillukanvarsiin ei kannata takertua, kun se ei tässä tapauksessa muuta tilannetta.  Onko sulla mitään asiallisempaa  asiaakin mistä kertoa ?

    Petkeles Petkeles 22.3.2021, 20:34

    Mutta kun kasvupaikkatyyppi ja metsätyyppi ovat kaksi täysin eri asiaa. Sekoitat kuivahkot kankaat (kasvupaikka) esimerkiksi Etelä-Suomen puolukkatyyppiin (metsätyyppi).

    Esimerkiksi metsäkortekorvet ovat harvinaistuneet vaikka ne laittaisi tuoreen kankaan tai vastaavan turvemaan lokeroon.

    ???

    Puuki 22.3.2021, 20:48

    Kuivahkoja  , kuivia   ja luultavasti karukkokankaitakin  on riittävän paljon koko maassa.  Metsätyypeissä vain pieniä eroja  etelästä pohjoisen päin mentäessä , opaskasvien vaihtelua.  Karukko kankailla ei niitäkään.  Kuivahkoja kankaita on liki 4,4 milj. ha yhteensä.    VT, EVT , EMT ja UEMT ja pari alalajityyppiä vielä. Missä on ne uhanalaiset niistä ja kuinka paljon on ha:ja ?    Prosenteista päätellen (76%) niitä pitäisi olla ja paljon miltei jokaisella kasvupaikkatyypillä.

    Ei ollut kyse (suo eikä ) turvemaatyypeistä tai muista rehevistä kasvupaikoista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.3.2021, 21:31

    Petkeles löysi yhden järkevän ja todellisen metsäluontotyyppien uhanalaisuuden syyn: ojitukset. Ehkä päähuomio pitäisikin kiinnittää tällaisiin kohteisiin.

    Ei tarvitse puhua erikseen kasvupaikka- ja metsätyypeistä, vaan ne tarkoittavat koko lailla samaa asiaa.

    http://www.metsalehti.fi/artikkelit/kasvupaikkatyypit-kertovat-metsan-tuottokyvysta-ja-sille-sopivista-puulajeista/#23e3039d

    Petkeles Petkeles 22.3.2021, 21:49

    Mutta kun ne eivät tarkoita samaa asiaa. Ovat jo määritelmällisesti kaksi eri asiaa.

    Lisäksi tämä uhanalaisuusuutisointi näkyy olevan tarkemmin sanottuna metsäluontotyyppejä eikä metsätyyppejä koskeva. Miten näistä asioista voidaan keskustella jos ei edes käytetä oikeita termejä?

    Gla Gla 22.3.2021, 21:57

    Eipä tuossa Antonin jutussa mitään uutta ollut, Ruissalo on tuttu paikka. Enää ei tosin millään tavalla houkutteleva toisin kuin vielä 80-luvulla.

    Nyt siis puhuttiin saman asian eri ilmenemismuodoista.

     

     

    Gla Gla 22.3.2021, 22:00

    Ylen sivuilla tuli vastaan kiinnostava uutinen soiden ennallistamisesta. Aluskasvillisuus peittää ennallistamisen jäljet nopeasti (jutun viimeinen kuva):

    https://yle.fi/uutiset/3-11846238

    Miksi avohakkuulla aluskasvillisuus ei peitä jälkiä nopeasti?

     

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 8,239)
1 2 3 … 85 86 87 … 822 823 824