› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,481 - 9,490 (kaikkiaan 11,717)
1 2 3 … 948 949 950 … 1 170 1 171 1 172

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 9.12.2024, 09:28

    Mitä tarkoittaa metsien museointi? Se on mahdotonta koska luonto ei pysy samana. Toisaalta ei kannata mennä liian pitkälle systeemin yksinkertaistuksessakaan. Kuunnelkaa Turun yliopiston tiedelinjan jakso monimuotoisuudesta. Siellä tutkijat perustelevat: monimuotoisuutta tarvitaan ihan meitä ihmisiä varten eikä sitä varten että luontoa voisi katsella kuin museossa.

    . 9.12.2024, 10:33

    Museoitu metsä ei ole talous käytössä

    Harmillista luonnon varojen tuhlaamista

    Kohtuus tietenkin kaikessa

    Kaikki ääriajattelu on vaarallista

     

    Gla Gla 9.12.2024, 10:52

    Kuusien hakkaaminen lehdosta luonnonhoitona on museoimista.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.12.2024, 11:03

    Kuusen poisto lehdosta on hyvä esimerkki Gla, mutta voi olla perusteltua koska ihminen on ottanut viljelyyn alkuperäiset lehdot joten lehtokasveilla ei ole enää elintilaa jos loput lehdot kuusettuvat. Turun yliopiston tiedelinjalla pohdittiin miltä Suomen luonto näyttää 100 vuoden päästä. Muun muassa kerrottiin että männyn ja kuusen kasvatuksessa voi tulla ongelmia ja tilalle voi tulla tammi ja pyökki. Ilmeisesti tammen leviäminen on lounaassa jo alkanut.

    Rukopiikki 9.12.2024, 11:37

    En usko tammen ja pyökin isompaa merkitykseen, vertailukohtana etelä ruotsi. Jalopuiden leviämistä haittaa kovasti lisääntynyt valkohäntäpeurakanta. Vieraslajejakaan ei pitäisi suomeen mielestäni tuoda. Norjassahan niistä pyritään jo eroon sitkametsistä.

    Suomessa on kuulemma ennen jääkautta ollut lehtikuusimetsiä. Kirjojen painajien tehtävä luonnossa on tehdä muille puulajeille tilaa jotta ne pääsee leviää.

    Gla Gla 9.12.2024, 14:00

    Onneksi peuroja on ammuttu tehostetusti jo vuosia ja kannan kasvu on ainakin pysähtynyt, ehkä jopa laskussa. Täällä ainakaan ei enää näy 10-20 peuran laumoja, tyypillinen näky on 1-5 peuraa.

    Pyökin ongelmana pidän väärää vyöhykettä. Vaikka ilmasto muuttuu, maapallon akseli ei käänny eli valoisuusrytmi on ennallaan.

    Tammi ja vaahtera saa kasvaa jos on kasvaakseen. Sen verran oksikkaita ne ovat, etten myyntipuuta niistä taida saada.

    Visakallo Visakallo 9.12.2024, 14:15

    Vaahteroista ei ole kokemuksia, mutta tammea on aika reippaasti pystykarsittava, jos aikoo siitä runkopuuta saada. Se ei onneksi ole ajankohdan suhteen yhtä tarkka pystykarsittava kuin esim. koivu. Tammen kasvu on kyllä yllättänyt positiivisesti, vaikka ollaan täällä Päijät-Hämeen pohjoisreunalla. Silloin 30 vuotta sitten taimia istuttaessa tavoitteena oli saada, – jos ei muuta, niin konjakkitynnyrin tappeja, mutta kyllä ne nyt jo tukin mitoissa alkavat hyvinkin olla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.12.2024, 14:39

    Jaloja lehtipuita taisi olla meillä viimeksi Eem-kaudella. Silloin valorytmi oli nykyisen kaltainen koska Suomen sijainti oli sama. Wikipedian mukaan Etelä-Suomi oli laajasti meren peitossa mutta jaloja lehtipuita kasvoi Oulun korkeudella. Karsiutumista ja suoraa runkoa edistäviä menetelmiä on karsimisen lisäksi esimerkiksi toisen puulajin kuten kuusen kasvatus sekapuuna.

    Kurki Kurki 11.12.2024, 08:48

    Kyselin Sisäministeriöstä Punaisen kirjan lajien elinympäristöluokituksien lyhenteistä ja tuli aika ikävä tieto vanhojen metsien v-lisämääreestä.

    Se käy ei vain vanhojen metsien lisämääreenä, vaan myös nuorempien metsien ikäluokkien yhteydessä, joissa on paljon lahopuuta.

    Siis lajin lisämääre (v) voi tarkoittaa myös nuorempaa metsien ikäluokkaa, joka korvaa vanhan metsän elinympäristönä kunhan, lahopuuta on vain riittävästi.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.12.2024, 10:55

    Ovatko nämä elinympäristömääritelmät (esim. v ja M) siis  yksittäisiin lajihavaintoihin liitettyjä luonnehdintoja, eli ne kertovat millaisessa ympäristössä kukin havainto on tehty?

    Uhanalaistilastoa ei ilmeisesti voida käyttää tilastollisesti harhattomasti metsän iän luokitteluun ja sitä kautta selittämään lajien määrää eri ikäisissä metsissä, jos v kuvaa sekä metsän ikää että sen luonnontilaisuutta luonnehtivaa lahopuuta? Kiitos Kurki asian esille tuonnista.

    Myös epäilen että havaintoja on luokittelujen kannalta liian vähän luokasta ’tosi vanha ja luonnontilaisen kaltainen’.

Esillä 10 vastausta, 9,481 - 9,490 (kaikkiaan 11,717)
1 2 3 … 948 949 950 … 1 170 1 171 1 172