Keskustelut Tekniikka MS261 C-M Stihl kokemuksia??

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 70)
  • MS261 C-M Stihl kokemuksia??

    Millainen peli on uusi MS261 CM -Stihli? Kestääkö, toimiiko, kesällä, talvella? Millaisia kokemuksia?

    Nykyinen saha on Hva 346XPG, on ollut luotettava, vahva ja näppärä saha. Meinasin kokeilla S-konetta vaihteeksi. Oisko tuossa mallissa vastinetta?

  • Jätkä

    kuusessa ollaan:

    -”Kyllä nyt Stihli on vahva saha, 261 on hyvin toimiva ja nyt tehopainosuhdekin kohdallaan. 241 kun saisivat hieman tehokkaammaksi, olisi pikkuharvennuksiin muutakin tarjolla kuin 201.”

    Jos kaipaat 241:seen lisää tehoa, niin saanko tietää, mitä sillä sahailisit? Olen sahaillut sellaisella ja se on mielestäni aika makea saha. Samoin 261 on aivan eri vehje kuin entiset.

    kuusessa ollaan

    241 tarttis pikkusen lisää voimaa, että .325 ketju ja laippavarustus pyörisivät kunnolla. Tai sitten laihdutuskuurille, oli markkinoille tullessaan ja edelleen hyvä saha, mutta huskun 543 pisti kampoihin pahasti. Saapa nähdä, kumpi uudistuu ensin, huskuhan on kuitenkin perinteisellä kaasarilla ja väkisinkin senkin on modernisoiduttava. Mutta tuleeko korvaava saha sitten ruotsista, onkin mielenkiintoinen kysymys. Tuo alle 50 kuutioisten ammattisahojen luokka kun taitaa olla aika pohjoismainen homma, eikä suuren mittakaavan hommaa. Siksi Huskukin teki sahansa japanin firman avustuksella.

    Jätkä

    Eikös tuo 543 olekin Japanilainen tekele? Minusta HVA, kasvaessaan 242:sta 246:ksi ja siitä vielä karvan verran yli 50 kuutioiseksi on koko ajan parantunut niin, että en ottaisi 543:sta ellei raha sitten olisi liian suuressa roolissa. Sama huskun tekniikka on Jonseredin sisarmallissa. (halvempi?)

    Kannattaisi Tilhin 241:n kohdalla kokeilla yhtä hammasta pienempää vetorissaa. Tiedän, että kaikki palstalla ovat isomman rattaan kannalla, mutta voin vakuuttaa : – He eivät tiedä, mistä he puhuvat!

    kuusessa ollaan

    543:sta ei ole jonssiversiota, tää japaninsaha on vain Huskuna. Jonssin pikkusahat tulee ruotsista tai jenkeistä.

    Vetoratasasiasta olen samaan mieltä Jätkän kanssa, moni saha on pilattu liian suurella rattaalla, sahaa on vaikea käyttää parhaalla käyttökierrosalueella.

    Tolopainen

    Minulla metsätöissä eniten aikaa kuluu karsimisessa ja se onnistuu hyvin kevyellä sahalla. Tuskin saa puita pinoon yhtään enempää vaikka päivän kanniskelee tehokkaampaa ja painavampaa sahaa. Iso saha ja iso polttoaineen kulutus vievät euroja ei se tuo.

    Jätkä

    Karsinta on ollut – kun Kello-Kalle on mitannut eri työvaiheita – eniten aikaa vievä työvaihe. Myös siirtely on vienyt suht paljon työaikaa. varsinkin, kun on kasattu ajouran varteen. Se lisäksi siirtelyn on katsottu olevan raskain työvaihe.

    Kaato ja katkonta on nopeita ja suht keveitä töitä. Kuusikon kuitupuunhakkuussa karsinta on vienyt jopa lähes 50 % työajasta.

    Siksi kannattaisi harjoitella mahdollisimman sujuvat liikkeet karsintaa, nykyään kun saa jättää 50 millin tynkiä, voi karsintaa nopeuttaa jopa puolella.

    Samoin siirtelyä voi tehokkaasti helpottaa suunnittelemalla kaadon niin, että pöllit kaatuvat suoraan kasaan.

    Hakkuulla jokainen liike pitäisi olla harkittu.

    Tolopainen

    Mitä nuo rekkamiehet sanoo, hankintapinosta, joka näyttää harakanpesältä, jos oksat jättää noin pitkiksi. Siinä kuljetuksen tonnipaino laskee paljon.

    Jätkä

    Viimeiset 40 vuotta on moottorisahakarsinta ollut pyyhkäisyä ja siinä osa oksista lähtee kuorta myöten, osa voi olla jopa 50 millinen. Rekkakuormassa tonni edelleenkin painaa tonnin.

    Kuitupuun karsinnassa oksien pitää lähteä kolmella pyyhkäisyllä.

    Jos karsit oksa kerrallaan parin sentin oksia, ei tule hommasta lasta eikä paskaa.

     

    Koukku

    Jätkä on oikeassa kuitupuun karsinnan suhteen. Nykyään pinnanmyötäisyydellä ei ole mitään merkitystä, kun hankintapuun mittauksessa on siirrytty kuormainvaakamittaukseen. Toista se oli pinomitan aikaan, silloin hävisi mitassa sen minkä ajassa säästi. Jos oli niuhottava ostomies, huonolla karsinnalla sai  pienemmän kertoimen kiintokuutioksi muutettaessa. Tukki pitää tietysti tehdä pinnanmyötäisesti edelleen, muuten tulee sahalla raakkeja.

    Sahoista sen verran, etten usko että Stihl ms241 on mitään etua .325 jakoisesta ketjusta, ellei sitten halua käyttää nimenomaan sitä. Käytin 3/8 ja 14″ laippaa, kun sillä yhden talven harvennuksilla ja ylispuuhakkuilla työkseni sahasin. Pykälää isompaa vetorissaakin kokeilin, mutta siihen ei tehot riittäneet alkuunkaan. Lämpökahvat oli minulla ainoa syy ms241 käyttöön. Kun vastaan tuli järeämpää puuta enemmän, keskikoko ylitti 500l, sahasin ms260llä. Ms241 ei riitä puhti tukkipuussa, varsinkaan jäisessä.

    Uusi ms201 on hankintahakkaajalle soiva peli, parempi kun ms200. Harvoin tarvitsee enemmän tehoja kun ms201ssa on, tukkia kun ei nykyään ole mitään järkeä tehdä hankintana. Ammattikäytössä sahasin 80% hakkuista ms200lla viimeisinä vuosina, harvennushakkuita tein siis pääasiassa. Tonttihakkuut ja vanerikoivikot on asia erikseen, siellä tarvitsee sahalta raakaa tehoa.

    Vanha ms261 oli liian painava tehoihin nähden, senkin käyttö jäi minulla yhteen talveen. Uusi ms261 vaikuttaa ainakin teknisten tietojen osalta hyvältä sahalta, en ole päässyt testaamaan, niin en voi tarkemmin arvioida. Varmasti riittävä saha kaikkeen käyttöön mitä Suomessa sahalta vaaditaan. Tehot pitäisi riittää 16″ laipallekin, jos järeämpää puuta joutuu joskus kaatamaan.

    tamperelainen tamperelainen

    Stihl ms241 on parhaimmillaan 3/8 1,3 14″ ketjulla.0,325 vie leikkuutehoa.MS241 on parhaimmillaan ensiharvennuksilla,tukkipuutakin saa tehtyä,isoissa oksissa puhti loppuu.Jäisessä puussa varmasti hyytyy.olen huomannut myös että herkästi reagoi tylsään ketjuun

    P.S. Purukannen(ms 241) yhden mutterin kiinnitys heppoinen,14″laippa heiluu jkv tyvestään ja muutaman kerran aavistuksen löysä ketju hypännyt laipan tyveltä pois  ketju-urasta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 70)